MEÄN SANA
Ruotti
ända dit, dit bort
Sanaluokka
atverbi
postposition
Paikkoja
Kemi; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, mie olem maariasta saakka olluk kipiänä
Kulttuuri taustaa sanasta
kalansaalis, ansio, tulo västfi, saakka ad \\\'dit bort, ända dit\\\'; östfi asti id (SMS k 418). vfi, saakka (vf, främst i svF) \'ända, till ngt, från ngt\'
Lähde
Virpi Ala-Poikela.
Tallennin Kaarakka, Artimo
Ruotti
stol
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
(ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, tooli s \'stol\'; östfi tuoli id (ALE 416, SMSA).
Ruotti
tusen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vettasjärvi, Kompelusvaara, Parakka
Kulttuuri taustaa sanasta
vfi, tuhan(n)en s \'tusen\'; östfi tuhat id (ALE 509, SMSA).
Ruotti
suffix, ändelse
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; -nin suffix efter 1:a pers sgl; endast i nordfi och mellandialekterna (S Tolonen k 3910, SMSA).
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
ärtsoppa
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hernesoppa s \'ärtsoppa\' (SMS).
Lähde
Meänkielen sanakirja.
Tallennin lars lampinen
Ruotti
getkilling
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Vittanki, Kompelusvaara, keiturinkarittat eli killat
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, killa s \'get\' (Ruoppila 1943:203).
Lähde
Tallennin Airila, Tuovinen
Ruotti
metmask
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birger Winsa Meänkieli; Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord onkimato s \\\\\\\'metmask\\\\\\\'; främst västfi (ALE 137, SMSA). suonikas, suonikka s \\\\\\\'metmask\\\\\\\'; endast i sydvästfi suoninkainen; östfi liero, kastikas, sättä m fl id (ALE 137, SMSA).
Lähde
Tallennin 2009-12-05 Lars Lampinen
Ruotti
tyngre säd, bästa säden
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, ne raskhaat jyvät, peräjyvät huilaavat loofhaan
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; peräjyvät s \\\'bästa säden\\\'; endast i sv fiT och tavastl (P Nuorti k 4451, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
pligg
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. pliki s \\\'pligg\\\' (Leena Sarvas k 5824, SMSA).
Lähde
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
koppar
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara1, ei vaski; Kittilä, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kupari s \'koppar\'; främst västfi; östfi vaski id (ALE 32, SMSA).
Lähde
Tallennin Paloheimo, Liljeblad, B. Winsa: ordbok
Ruotti
lilltå
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Rovaniemi, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, pikkuvarvas s \'lilltå\'; östfi pienivarvas id (E Koivusalo k 4339, SMSA).""" nn
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo, Kaarakka
Ruotti
and
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, hanhisuorsa
Kulttuuri taustaa sanasta
väsfi, suorsa s \'and\'; östfi sorsa id (Paunonen 1987:216).
Lähde
Tallennin Artimo
Ruotti
stor, rejäl
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord: taitamaton a \\\'stor, rejäl, oivallinen mm\\\'; endast fi Karunki och sydvästfi (P Lehto k 4966).
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
timme
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
(ylheinen), Kätkäsuanto, Kompelusvaara tuo on kuitekki kolme tiimaa eessä
Kulttuuri taustaa sanasta
vfi, tiima s \'timme\'; allmänfi tunti id (ALE 517, SMSA).
Ruotti
västfinska
Suomi
länsisuomea
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Klikatkaa "västfinska" niin löyättä paljon länsisuomalaisia sanoja meänkielessä.
Kulttuuri taustaa sanasta
SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar i SKES, Suomen kielen etymologinen sanakirja: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-31
Ruotti
långledas
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kompelusvaara, minua jo pitkästyn ku ei se tule, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, pitkästyä v \'långledas, ledsna\' (T Varkamaa k 4993, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Kaarakka
Ruotti
ögonlock
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord silmäluoma s \\\'ögonlock\\\'; allmänfi silmäluomi, silmänluomi, västfi slimälauta m fl id; silmäluomi och silmäluoma förekommer i fiT (ALE 186, SMSA).
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
tändmaterial
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord: syte s \\\'tändmaterial\\\' (M Roimu k 4909, SMSA).
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
lungor
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. vfi, tävy(t) s \'lungor (på människa eller djur)\' (Paunonen 1987:219). människa, djur
Lähde
Paunonen 1987:219.
Tallennin Lars Lampinen