Tulokset

lehti kotitalous kirjakieli
Ruotti
tidning
Suomi
lehti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sammakko, Jyykeä, Jyykeä, Kemi, Kätkäsuanto, ylheinen.; Kätkäsuanto
Esimerkki
Kätkäsuanto: Maijatalon poika sano lehelä olhen.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa avisi.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Kaarakka, Rapola
Muokattu
2013-04-29
plaavari työ kirjakieli termi
Ruotti
webbläsare
Kulttuuri taustaa sanasta
Nyskapade ord i meänkieli.
Lähde
Bengt Pohjanen i reportageserien Raja - Gränsen.
alkusanat kirjakieli
Ruotti
förord
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Aapua
Lähde
Inga-Britt Uusitalo. Leipäkirja. Tallennin Lars Lampinen
tekstitys lainasana kirjakieli
Ruotti
textning
Suomi
tekstitys
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
T ex tekstitys är texta undertext
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-02-18
kirjanoppinu ilmaus uskonto kirjakieli
Ruotti
boklärd
Suomi
kirjanoppinut
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala
Esimerkki
Olettakos kuulheet semmosta sanontaa ko "taitaa olla niinko kirjansa lukenu fariisi"
Lähde
Facebook Aapua, Kerstin Svala. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-08-21
lause kirjakieli
Ruotti
mening
Suomi
lause
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Ei käytetä.
Lähde
Tallennin Häll
Muokattu
2013-04-27
lukuhalu kirjakieli
Ruotti
läslust
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
Naamakirja nimi kirjakieli slangi
Ruotti
Facebook
Lähde
Bengt Pohjanen i reportageserien Raja - Gränsen.
lukea kirjakieli
Ruotti
läsa, studera
Suomi
lukea, opiskella
Sanaluokka
verbi
Lähde
Meänkielen sanakirja. Tallennin Lars Lampinen
meänkieli etnisyys kirjakieli kieli
Ruotti
meänkieli, tornedalsfinska
Suomi
meänkieli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala kommuns växel 100427; Kainulasjärvi, Pajala, Meänkieli, Tärendö, Kommun, Finska
Esimerkki
Kainulasjärvi Pajala: Suomi eli meänkieli niinku se on. I Tärendö kommun sa man lite skamligt under 1970-talet och titta ner på golvet: Vi talar inte riktig finska, bara detta vårt meän kieltä. Finnarna skrattade åt vår finska. Vi hade svårt att veta vad som var finlandsfinska. Alla dialekter och riksspråket var finlandsfinska. Men inte dialekten längs gränsen. Lapset on yhtä luonon kans. Akadeemikkerit on yhtä kulttuurin kans. Siinä välissä on meänkielisiä ja heikkoja lukupäitä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Termi meänkieli alethiin käyttämhään 1980-luvun loppupuolela. Ensin erotettu, meän kieli, ja sitten meänkieli yhistetty sana. Oli tärkeä erottaa suomen kielestä, sen takia ei hyväksytty tornionlaaksonsuomi. Se sai viralisen aseman kun Ruotti tuunusti meänkielen alueen yheksi viraliseksi kieleksi. Moni on epätyytyväinen sanan kansa, joutava, lapselinen etc. Meänkieli perustuu Pajalan ja Matarengin murtheishiin. Jos olis ollu vain yhtenhäinen suomi se olis vaikuttnau nekatiiviesti meänkielheen. Ei yksikhään Ruottin Tornionlaaksossa syntyny jolla ei ole suomalaisia vanheempia ossaa kirjottaa virheetöntä meänkieltä. Kun yrittävät siittä tullee meänkielen suomi. Meänkieliset olisit olheet jatkokssaki toisen luokan kansalaisia sekä Suomessa ette Ruottissa. Kaikki raha vähemistölle olis menny ruottinsuomalaisile ja Suomessa syntynheile. Koska meänkieliset ei ossaa suomea kun lukea ja puhua. Meänkieli antoi heile sosiaalisen aseman. Toinen syy on tietysti kulttuuriraja mitä Ruottin valtio on rakentanu toista sattaa vuotta. Meänkieli förstår intuitivt med hjärtat. På svenska förstår man reflekterande. Insiktens utveckling går från textlösa verb till skriftens substantiv. Av denna orsak högläste man ända till medeltiden när skriften bland lärda teologer fick kontroll över medvetandet. Katolicismen började strukturera en religiös offentlighet med samma instrument. Först då kunde man tydligt skilja mellan ord, bisatser, meningar och stycken. Meänkielitalarna i Pajala kan än i denna dag ofta inte separera ord från person, kasus eller tempus. De vet ofta inte vad som är verb eller substantiv. Trots att de talar korrekt, kan alla bokstäver och kan svensk grammatik. Men meänkieli är en textlös livsform som svenska språket inte når. De förstår spontant meänkielis ord, metaforer och ordspråk. Men om man frågar dem hur och vad de förstår så kan de förstås inte berätta detta. I alla textlösa språk fattas analytisk färdighet som ersätter upplevd förståelse. Textlösa analogiserar spontant och tillämpar intuitiv induktion som instrument. I Ryssland genomfördes under 1930-talet omfattande studier på analfabeter där man fann att deduktiv härledning saknas nästan fullkomligt. Allt sammanförande tänkande baserar sig på känslor och erfarenheter.Abstrakta ord är i fåtal, som i meänkieli. Textlösa saknar 3-dimensonionella tomma rum, och abstrakt geometriskt tänkande. Psykologen Jung sa att textlösa talar och tänker hjärtats språk, något som pajalaborna bekräftar. Hjärtats språk betyder lågt självmedvetande och svagt theory of mind. Om de lär sig analytisk färdighet på modersmålet förstår de inte längre på samma sätt. De förlorar det snabba tänkandet och vinner det reflekterande långsamma intellektet. Från intuitiv induktion till analytisk deduktion, så kallat vetenskapligt tänkande. I den distanserade livsformen förstår man på ett nytt sätt som kallas för kunskapsrationalitet. Deduktivt resonerade är att äta böcker. Talspråket är levt liv. Skriftspråket är levd kultur. Där du är ett med talspråket lever du hjärtats nuflöde. Men akademiker tror att man inget förlorar och bara vinner ökad förståelse. I det ökande gapet mellan intuition och deduktion uppstår tids- och rumlös konst, religioner och politiska krafter. Barn är ett med naturen. Akademiker är ett med kulturen. Däremellan finns talare av meänkieli och folk med svagt läshuvud. Mer diskussion i: Winsa, Birger 2020. Liberal kulturrasism. Skogås
Lähde
Tallennin 2010-04-20 Birger Winsa
Muokattu
2021-12-19
fankila kirjakieli lainasana
Ruotti
fängelse
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
krammatiikki kirjakieli lainasana
Ruotti
grammatik
Suomi
kielioppi
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja. Tallennin Lars Lampinen
patalakki kirjakieli
Ruotti
basker
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Kaarakka
rajarasismi etnisyys kieli kirjakieli
Ruotti
gränsrasism
Suomi
rajarasismi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Haparanda, Tornedalen; Suomen, Meänkielen
Esimerkki
Rajarasismiks sanothaan kun on alentavia mielipitheitä suomalaisista ja Suomen kulttuurista. Rajarasismi pyrkii estämhään rajaylimenevää yhteistyötä. Olletikki ylheistä Haaparannala koska sielä pyrithään yhistää Haaparanta-Tornion julkisia stryktyyriä. Rajarasismi estää selvä järkeä millä kehittäis raja-aluetta. Vertaa rasifiierinki, vonnu, rasismi, porstuasuomalainen ja kulttuurirasismi. Ruottin valtion laki määrää ettei saa verorahoja käyttää rakenthaan rajarasismia. Tätä tekkee Isof, Institutet för språk och folkminnen meänkielen ekspertitten kans yhteistyössä!
Kulttuuri taustaa sanasta
Mer ingående diskussioner om gränsrasism, kulturrasism, diskriminering och språkplanering i: Liberal kulturrasism, 2020, Birger Winsa. Diskriminering av finsktalande i Sverige. Omarbetad upplaga. 2020. Birger Winsa. Winsa, Birger 2005. Language Planning in Sweden. I Kaplan, R.B & Baldauf, R. B. Jr (red.). Language Planning & Policy in Hungary, Finland and Sweden. Birger Winsa Ss. 233-330. Europe Vol 1. Clevedon: Multilingual Matters. Winsa, Birger 2001. Kärleken är varken blind eller döv. Genusobalans i giftermål över språk- och kulturgränser i Tornedalen och Kalixbygden. I Brändström, Anders & Winsa Birger. Två uppsatser om nordsvenska giftermålsmönster. Ss 39-83. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr". Kulturens frontlinjer 19. Umeå universitet. Winsa, Birger 1997. Från ett Vi till ett Vi och Dom. Torne älv som kulturgräns. I Winsa, Birger & Korhonen, Olavi. Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien. Två uppsatser. Kulturens frontlinjer. Pp 5-52. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr" 7. Umeå universitet.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-02-22
heprea kirjakieli
Ruotti
hebreiska, oklar text
Suomi
epäselvää tekstiä
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Muonionsanoja. Muoniolainen mies 2006.. Tallennin Lars Lampinen
kielensuunittelu etnisyys kirjakieli kieli
Ruotti
språkplanering
Suomi
kielensuunnittelu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Suomen
Esimerkki
Kielensuunittelua ohjaa kielitietheen sääntöjä, suomen ja ruottin kielitten stryktyyrit, kieliopit ja kulttuuriperine, joka on se ryhmän kokonaisuus mikä on vaikea tehhä tietoiseks. Kulttuuri opastaa kielensuunittelua sillon kun se ei perustu tietheesheen. Esimerkiks kun meänkieliset haluavat poistaa b,d, ja g meänkielestä., Ruottin valtio, STR-T ja meänkielen ekspertit
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto vonnu, rasifieerinki, rajarasismi, kulttuurirasismi, porstuasuomi, porstuasuomalainen. Lue kielensuunittelusta. Winsa, Birger 2005. Language Planning in Sweden. I Kaplan, R.B & Baldauf, R. B. Jr (red.). Language Planning & Policy in Hungary, Finland and Sweden. Birger Winsa Ss. 233-330. Europe Vol 1. Clevedon: Multilingual Matters. Winsa, Birger 1999. Language Planning in Sweden. I Journal of Multicultural Development. Multilingual Matters. Vol 20:4-5, 376-473. Clevedon.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-10-18
pakana kirjakieli
Ruotti
illiterat, analfabet, ej lestadian, hedning
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kemi Kemi, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, ku se jo lukea ei saata se on pakana
Kulttuuri taustaa sanasta
Man blir hedning om man ej kan läsa och kan därmed inte innehållet i katekesen
Lähde
Ylitornio, (ylheinen), mie oom aivan pakana. Tallennin I. Tuovinen, Tapainen, Lepistö, Artimo, Miettinen
nimikirja kirjakieli
Ruotti
(Lönnrots) ordsamling
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
käytethään välistä
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
kalma lainasana jellivaaransuomi kirjakieli
Ruotti
pärm, bokpärm
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Främst Gällivare.; Nattavaara, Ullatti, Soutujärvi, Skaulo, Vittanki, Svappavaara
Esimerkki
Nattavaara1, Nattavaara3, Nattavaara2, Ullatti1, Soutujärvi-Skaulo: Taka kalmasta etheenpäin. Vittanki, Svappavaara: Kirjan kalmat.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa pärmä, skalmi id. Svenska skalm, glasogonskalm t ex.
Lähde
Airila. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-03-19
kirjaniekka kirjakieli
Ruotti
bokmal? läskunnig
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi, s-oli semmonen kirjaniekka hään
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
kuvertti kirjakieli
Ruotti
kuvert
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Lähde
Tallennin Paloheimo
buukmerkki kirjakieli lainasana
Ruotti
bokmärke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Lähde
Tallennin Lars Lampinen
nimikirja termi kirjakieli
Ruotti
bomärke som huggs el ritas (t ex i rågångssten)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kätkäsuanto
Esimerkki
Kätkäsuanto Kätkäsuanto, nimikirjat kivhen isketty
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
priimhauttaa, priihmaottaa kirjakieli
Ruotti
krafsa ner, skriva ner snabbt, hafsa
Suomi
kirjoittaa nopeasti
Sanaluokka
verbi
Lähde
Meänkielen sanakirja., Matti Junes, född i finska Tornedalen. Tallennin Lars Lampinen