MEÄN SANA
Ruotti
nåjdväsen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
noitaämmä, joka saattoi pilata karjaonnen, lehmän lypsyn ym.
Lähde
Jukka Korva.
Tallennin Kaarakka
Ruotti
magbråck?
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara, vattarrepeämä on hyvin paha tulemhan jos on hyvin syönny ja sitte ponnistaa tai kurkottaa. Siihenki syöty sokkeria
Kulttuuri taustaa sanasta
katto vatta
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
jäneksenpalava
sairaus
Ruotti
köldfrossa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, tuli jäneksempalava
Lähde
Tallennin Isoniemi
Ruotti
plåstra
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Lähde
Tallennin Kaarakka, Artimo
Ruotti
kyrkogårdsjord
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
och kanske även vätska från liks mun gavs i smyg i kaffe och gjorde den som drack det galen
Lähde
Tallennin Itkonen
Ruotti
ryggmärgssjukdom
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Itärannalla on suunimerkki l. selli (norj. skälltavla), joka eroittaa 3:nnen suunin 4:nnestä; se CD för skiss
Lähde
Virpi Ala-Poikela.
Tallennin Kaarakka
Ruotti
smittosam
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nilivaara1, Kemi
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Ruotti
förband , sårförband
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Lähde
Tallennin Lars Lampinen
tyrmä, tyrmässä
sairaus
Ruotti
medvetslös, avsvimmad
Sanaluokka
substantiivi
atverbi
Esimerkki
Lohijärvi, (ylheinen), Ylitornio, (ylheinen), Vittanki, Jukkasjärvi, melala lyöhän se tyrmhän
Ruotti
nariga fötter
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. ahavoitunet jalkaterät
Lähde
Matti Junes, född i finska Tornedalen.
Tallennin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Ruotti
magsmärta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin Paloheimo
Ruotti
öknamn
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Öknamn på någon som blev svårt bränd i ansiktet, kopparröd i ansiktet.
Lähde
Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-19
Ruotti
konamn
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen
Lähde
Wanhainen, W.L. (1971). Kansanelämää Norrbottenin suomalaisseuduilla. Luleå..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-18
Ruotti
öknamn på snorig och harklande person
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Lähde
Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-19
Ruotti
hundnamn
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Elmjärvi, Ilmajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Lulesamiskt ord
Lähde
Samzelius, H. (1894). På skogs- och fjällstigar: jaktskildringar från nordligaste Västerbotten och Lappland. Stockholm: J. Seligmann..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-18
Ruotti
psykiskt sjuk
Suomi
mielisairas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin winsa
Muokattu
2023-10-27
Ruotti
krokben, halt person
Suomi
ontuva henkilö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Lähde
Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm..
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-11-04
Ruotti
extra hudutväxt i sårskada
Suomi
liikakasvain, arpikeloidi, keloidi, arpikasvain
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvarsi, iänpuoli
Esimerkki
Erkki Kitkiöjoki: Joskus kuulin sillosten vanhain puhuvan kreuhtasta, ku jollaki kasvo ylimäärästä lihhaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Lainasana?
Lähde
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-07-30
Ruotti
blåmärke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa mustelma
Lähde
Tallennin John Josefsson
Ruotti
dödsorsak
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Hämäläinen
Ruotti
innanmäte, innanmätes-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Kuobmorova
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-04-24
Ruotti
lida
Suomi
kärsiä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-01
Ruotti
sår med onormal tillväxt av hud
Suomi
liikakasvain, arpikeloidi, keloidi, arpikasvain
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvarsi, iänpuoli
Esimerkki
Erkki Kitkiöjoki: Joskus kuulin sillosten vanhain puhuvan kreuhtasta, ku jollaki kasvo ylimäärästä lihhaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa villiliha, kreuhta.
Lähde
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-03-09
Ruotti
ryggont, -värk
Suomi
selkäkipu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso; Vanhaa
Esimerkki
Mulla tullee selkä kipeäks kun häätyy puhua ruottia. Vanhaa sanonta.
Lähde
Birger Winsa.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-09-29