MEÄN SANA
Ruotti
vildrensjägare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Lähde
Tallennin Itkonen
Ruotti
vildrensjägare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Lähde
Tallennin Itkonen
Ruotti
räffla i gevärslopp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Artimo
Ruotti
sämre krut
Suomi
kehno ruuti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Lähde
I Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-04-26
Ruotti
vildrens-jakt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Inari; Inari, Sodankylä
Esimerkki
Inari, vai uurthon se seki om menny! Sodankylä, on menny uurthòn
Kulttuuri taustaa sanasta
astevaihtelu: rt # rr
Lähde
Jukka Korva.
Tallennin Itkonen, Kena
Ruotti
småviltsjakttur
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara, sonen brukar var med som hjälpreda, kolkkausmies
Kulttuuri taustaa sanasta
ekorrjakt
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
vildrensjägare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Lähde
Tallennin Itkonen
Ruotti
flinta, eldsten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Svappavaara, Kemi, Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Svappavaara Svappavaara, naularäkinkillä se Haaparannalta ostethiin, ja piikiviä kansa, Kemi, Kittilä, Rovaniemi
Lähde
Kompelusvaara, piikittää marsia.
Tallennin I. Tuovinen, Kaarakka, Hämäläinen, Isoniemi
Ruotti
fågels bröstben
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Karunki, Karunki, Karunki, Lohijärvi, (ylheinen), Parakka, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, Kätkäsuanto, Vittanki, Täräntö, Kompelusvaara, se ov valkeampi liha siinä piiksissä, Kuolajärvi, Inari; Kuolajärvi, Kittilä, Rovaniemi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Airila, Syrjänen, Valonen, Liljeblad, Artimo, Itkonen
Ruotti
vargåtel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Artimo
Ruotti
snarbräda
Suomi
ansa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Oksajärvi, Lainio
Lähde
Ingemar Perä.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2023-02-05
Ruotti
älgjakt, älgjagande
Suomi
hirvenmetsästys
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kilvo, Nattavaara
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-03-30
Ruotti
luftgevär
Suomi
ilmakivääri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala, Pentäsjärvi
Esimerkki
Lyftjevääri, mikäs se on meänkielelä. Ilmpapyssy.
Lähde
Elina Isaksson-Kruukka.
Ruotti
trampjärnfälla
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Parakka,Rovaniemi, Simo
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
sly, el björkbuskage på myr
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
jaktplats för ripa,
Lähde
Tallennin Itkonen
Ruotti
fjoling (älg)
Suomi
ylivuotinen (hirvi)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pekka Sammallahti,Lapin alueessa.
Lähde
Birger Winsa.
Ruotti
snoka, smyga
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Väylänvarsi, lännenpuoli; Lars, Juoksengi
Esimerkki
Lars Mäki: Kytätä olii minuun kylillä Snoka smyga. Juoksengi?
Lähde
Birger Winsa.
Ruotti
luftgevär
Suomi
ilmakivääri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Met sanoima aina lyftjevääri. Vertaa ilmakivääri, suttipyssy.
Lähde
Birger Winsa.
Ruotti
sjöfågelholk
Suomi
munapönttö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Munauusta saathiin munia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa uu
Lähde
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-05-15
Ruotti
kniv, skogskniv
Suomi
puukko, veitsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara/Nattavaara
Lähde
Torbjörn Ömalm.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-10-02
Ruotti
villebråd
Suomi
riista
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Mitä pyytöelävä sitä sitten nyt pyytä.
Lähde
Bengt Johansson, lokal informant, Jukkasjärvi..
Ruotti
fågelskrämma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hakanen3, Nilivaara1
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Ruotti
flake, fågelfälla
Suomi
sadin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hakkasbygden
Esimerkki
Olen satimilla pyytäny lintuja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa sain.
Lähde
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-04-13
Ruotti
spjut
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Saitijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Detta ord är mångt och mycket en förfinskning av och/eller låneord från lule- och nordsamiska dialekter i samband naturnamn. Många av dessa ord användes och används, separerade från naturnamnen, än idag av den Meänkielitalande ortsbefolkningen. Två sådana exempel är ”vuosku” (abborre) och ”kaaret” (skål, tråg). För mer information, se källa.
Lähde
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening..
Tallennin Järämä-Satter
Muokattu
2024-05-08