Tulokset

karpu länsisuomi puu lääke
Ruotti
gran-, tallbark; yttersta del av bark i barrträd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Enontekiö, ylheinen, Sieppijärvi, ylheinen, Vittanki.; Kompelusvaara, Parakka
Esimerkki
Kompelusvaara: sysitty parkki pois, se karpu, petäjhään asti. Parakka: ottaa yheksän puun karpua ja keittää. Se on medesiini ruphiin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Bark från 9 träd kokas, medicin mot vårtor. Västfi, karp(p)u s. bark, riksfinska kaarna (Vahtola 1980:297). Bark som är torr och som lossnar lätt och faller självt av medan trädet växer (Sieppijärvi).
Lähde
Tallennin Airila, Itkonen, Tuovinen
Muokattu
2013-04-11
kisu sauna termi kotitalous länsisuomi
Ruotti
kolos
Suomi
häkä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa häkkä västfi, kisu s 'koloxid i bastu eller rum, tunn rök' (k 1133, SMSA).
Lähde
Meriläinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
nesu länsisuomi keho lainasana slangi
Ruotti
näsa
Suomi
nenä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birger Winsa Kainulasjärvi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; nesu s. näsa, slang?; endast i fi Alat (J Toivainen k 4691, SMSA).
Lähde
Tallennin Lars Lampinen 2010-09-13
Muokattu
2013-05-09
nilkkakengässä länsisuomi vaate
Ruotti
strumplös i skor
Suomi
sukkaton kenkä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Birger Winsa Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord nilkkakengässä ad, strumplös i skor; endast sydöstra Tavastland, Nordösterbotten och nedre Tornedalen (R Ahlholm k 5493, SMSA).
Lähde
Tallennin Lars Lampinen 2009-05-25
Muokattu
2017-01-30
haaksirikko vene länsisuomi
Ruotti
skeppsbrott
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, haaksirikko s \'skeppsbrott\' (SMS k 1018).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
henkilaita sairaus länsisuomi ihminen
Ruotti
person med andningssvårigheter
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, henkilaita s \'person med andningssvårigheter\' ; endast fi Tornedalen (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
klinkata kotitalous vene lainasana länsisuomi
Ruotti
klinka (spik)
Suomi
taittaa, kotkata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sieppijärvi, Sieppijärvi, Lohijärvi, Täräntö; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Missä klinkkaamalla tehhään.
Kulttuuri taustaa sanasta
1930-luvula, uusi sana, < ruotti. Slås så att änden vänds mot träet, platta till spik vid nitning, nita spik
Lähde
Tuovinen, Tiesmaa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2022-01-15
luokka länsisuomi hevonen lainasana
Ruotti
loka, rankbåge
Suomi
vemmel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Sodankylä, Sodankylä, Kittilä, Kemi, Simo, Enontekiö, ylheinen, Turtola.; Alatornio
Esimerkki
Alatornio, ylheinen: hevosel luokka.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, luokka s. loka i hästsele; östfi vemmel, luokki id (Ruoppila 1967:k 67).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Häll, Tiesmaa, Itkonen, Räsänen, Kaarakka, Liljeblad, Kena
Muokattu
2013-05-07
me ihminen länsisuomi
Ruotti
vi
Suomi
me
Sanaluokka
pronomini
Esimerkki
Meppä olema syönheet hapakallaa, menemä sinne, met lähemä kotia.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans me. Standardfinska me. Främst östfi, myö, työ, hyö 1:a, 2:a, 3:e pers pluralis vi, ni, de; västfi me, te, he m fl id id (A-M Päivänen k 3506, SMSA).
Lähde
Kyyttikirja. Inga-Britt Uusitalo sidan 21. Tallennin Birger Winsa 2008-11-15
Muokattu
2018-10-13
tärpästikkeli kotitalous länsisuomi
Ruotti
klockpendyl
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Täräntö
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, tärp(p)ästikku, -tikkeli m fl s \'pendyl i klocka\' (K Laipio k 3123b, SMSA).
Lähde
Tallennin Tuovinen
vertyä länsisuomi metsästys keho
Ruotti
bli blodig
Suomi
tulla veriseksi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: ittekki vertyny siinä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, vertyä v. bli blodigt (K Laipio k 3136, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo, Paloheimo
Muokattu
2013-05-07
fyllätä länsisuomi lainasana
Ruotti
fylla
Suomi
täyttää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti västfi, fyllätä v 'fylla' (SMS k 685).
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
keto luonto länsisuomi
Ruotti
torr gräsbevuxen mark, torr strandäng, gräsbevuxen mark på ö
Suomi
kuiva vainio, rantavainio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Täräntö, Arpela
Esimerkki
Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Täräntö, Arpela, (ylheinen), Kätkäsuanto, Kätkäsuanto, Kompelusvaara: jolla vainiola keto on nin kyllä sen saattaa kyntääkki ja sonnittaa ja tehhäk karkeaksi, saroiksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, keto s 'gräsmark' (J Aarni k 1912, SMSA).
Lähde
I. Tuovinen, Syrjänen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
muori länsisuomi nainen lainasana lääke
Ruotti
äldre kvinna, ej närstående
Suomi
vanha nainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Jukkasjärvi, Rovaniemi
Esimerkki
Jukkasjärvi: ja vamman se pyörytti Jaakom muori. Rovaniemi: kuoli se vanha muori.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, muori s. gammal gumma (ALE 212, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Artimo, Rapola
Muokattu
2013-07-10
marin länsisuomi kalastus
Ruotti
fiskepatastör
Suomi
kalanpato seiväs
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala, Tornedalen, Rovaniemi, Rovaniemi, Karunki, Karunki, Kolari, Pajala, Pajala, Pajala.; Pajala
Esimerkki
Pajala: ristivaajat, orpovaajat, marimet.
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, marin s 'stödben i laxpata' (Paunonen 1987:219).
Lähde
Tallennin Valonen, Paloheimo, Artimo
Muokattu
2013-05-08
taakstooli, -tuoli rakennus länsisuomi
Ruotti
takstol
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. Ur Winsas anteckningar. taakstuoli, -stooli (vf, Öb) \'takstol\' < sv
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
tuonenkoira hyönteinen länsisuomi
Ruotti
dolkkejsarfoting, Julus terrestris
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Johansson, Nore 1987 västfi, tuonenkoira s \\\'spec mask\\\'; endast i sydvästfi; östfi ukonkoira id förekommer i nedre älvdalen (ALE 128, SMSA). vfi, tuonenkoira s \'spinnarfjärils larv\' (Paunonen 1987:219).
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
hankapeukalo vene länsisuomi jellivaaransuomi
Ruotti
årtull
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hankapeukalo s \'årtull\'; endast fi Ylit och centrala Tavastl (H Kangas k 3297, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
kalvoin länsisuomi keho
Ruotti
handled
Suomi
ranne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Nattavaara, Nattavaara, Ullatti, Jukkasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Sannolikt västfinska. Jämför kalvonen.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok, Bengt Johansson Kyrö
Muokattu
2018-01-30
kari luonto länsisuomi
Ruotti
sand, grus och lera blandad i mark
Suomi
sora, hiekka, savi sekoitettuna maassa
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, kari s 'lera och sand blandad i mark' (S Saario k 4166, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
liekiö länsisuomi näkymätön maailma lapsi
Ruotti
gengångare, dött barn som går igen
Suomi
haamu
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; liekiö, liäkiö s. dött barn som går igen (J Pentikäinen k 4378, SMSA). Vertaa äpärä.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen 2010-01-05
Muokattu
2013-05-07
antura hevonen länsisuomi
Ruotti
polster i hästseldon
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, antura s \\\'talla\\\' (I Grönqvist k 3484, SMSA).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
liemenvilla länsisuomi eläin
Ruotti
första ullen från lamm
Suomi
lampaanvilla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Vittanki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, liemenvilla s. lamms första ull; främst västfi, även i nordöstra Savolax (K Laipio k 3122, SMSA).
Lähde
Tallennin Häll, Airila
Muokattu
2013-05-07
kahva rakennus länsisuomi
Ruotti
(dörr)handtag; utskjutande tapp från vägg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Ylitornio, Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi,
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kahva s \'dörrhandtag\'; främst sydvästfinsk och tavastländsk (K Sorkkala k 5618, SMSA).
Lähde
Tallennin Hannula, Tapainen, Syrjänen, Paloheimo