MEÄN SANA
kallonen
keho
Ruotti
-skallig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi, suurikallonen
Kulttuuri taustaa sanasta
i sammansatta ord,
Lähde
Tallennin Paloheimo
Ruotti
hand
Suomi
kasi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara Sarvisvaara
Ruotti
navelsträng
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä Kittilä, Kompelusvaara, raskas vaimo ei saa panna lankavihteä kauhlan, se kiertyy napanuora lapsen kauhlaan jos se pannee
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Liljeblad
ravottaa
keho
Ruotti
skita, bajsa
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kittilä, se pakkaa ravotha vasikkaa
Lähde
Tallennin Mattila
Ruotti
finger
Suomi
sormi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä, sormien nimet: peukalo, nenäsormi, keskisormi, nimetönsormi, sakarisormi, luetaan näinkin: peukalopukki, suomensukki, lankamanni, kultarälli, pikkulilli, Rovaniemi Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä 3 , sormien nimitykset alkaen vasemman käden peukalosta: peukalopukki, suomensukki, lankamanni, kultarilli, pikkulilli. 2) alkaen oikean käden peukalosta: sommuli, likipoti, konsormi, saksivääri, katarivääri
Kulttuuri taustaa sanasta
kirjak. peukalo, nenä-, etu-, keskisormi, nimetön, pikkurilli, peukalopukki suomensukki, lankamanni, kultaralli, pikkurilli, kynsi, kynsiranne, pye, sormihaara, rystynen, isorilli, sakarisormi, kultarälli.
Lähde
Jukka Korva: Isoniemi, Aejmelaeus, Liljeblad, Kaarakka, Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
Ruotti
grimasera
Suomi
irvistellä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Kemi: äimistää suunsa.
Lähde
Paloheimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-06-29
Ruotti
tupplur
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara, nukkuu linnununia, Kompelusvaara, nukahtan tuossa juuri linnununen
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
hårvirvel
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, Rovaniemi, Kittilä, jolla on kaksi pyöryläistä päässä se reisaa paljo
Kulttuuri taustaa sanasta
två hårvirvlar betyder visdom
Lähde
Tallennin Artimo
Ruotti
mjölktand
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kuolajärvi, Rovaniemi, hiirele rapahammas, mulle rautahammas (sanothiin ku hammas löysäs)
Lähde
Tallennin Artimo, Kaarakka, Liljeblad, Syrjänen, Liljeblad
Ruotti
tandvärk
Suomi
hammastauti
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juokengi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfinska, hammastauti s \'tandvärk\'; främst östfinsk (SMS). Nåjden brukade med enkla metoder bota tandvärk, berättar Tore Aspebo Skaulo: Oskars magiska kula
Många tandvärkar har Pikku Oskari trollat bort med hjälp av sin magiska mässingskula. Jag hade ofta tandvärk och då var goda råd dyra. Oskar som hade gåvan att bota, såg att kompisen led svårt av tandvärken. Då tog han fram smålandspungen, öppnade den och tog fram mässingskulan, som var ungefär 10-15 mm i diameter, tog en kaffekopp från skåpet, hällde i ungefär halva koppen med kallt vatten med skopan från vattenhinken.
Därefter satte han sig ner intill mig, lade kulan i koppen och tog morakniven ur slidan. Med kniven rörde han om i koppen, mumlade några besvärjelser och lade kulan mot min kind på det ömma stället och förde den runt. Jag kände hur värken släppte och jag somnade.
Oskar Strand dog hos Ages och är begravd på Soutujärvi kyrkogård. Varje vår planterar jag en vit blomma på hans grav för att hedra och minnas en gammal kamrat.
Lähde
https://toreaspebo.wordpress.com/category/a-tore-aspebo-minns/.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2020-09-12
jänkyttää
keho
Ruotti
stamma
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-05-12
Ruotti
har du skinn på näsan? är du tuff nog?
Suomi
oletko kovanaamainen? onko tarpeeksi rohkeutta?
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Kestääkos persheennahka? Onkohän hällä persheennahkaa?
Kulttuuri taustaa sanasta
Fraasi oli aiemin neytraali puhekielessä.
Muokattu
2013-09-30
Ruotti
loska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, sylkiklantti
Lähde
Tallennin Paloheimo
Ruotti
ringfinger
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi, Kittilä, Rovaniemi, Kittilä, Kainulasjärvi, Rovaniemi, peukalopukki, suomensukki, isorilli, kultarälli, pikkurilli
Kulttuuri taustaa sanasta
i ramsa
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Isoniemi, Liljeblad, Artimo
Ruotti
slakta
Suomi
lahdata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vesisaari, Kemi, Simo, Kittilä, Kolari, Rovaniemi, Rovaniemi, Enontekiö, Alatornio, Alatornio, Vittanki, Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Kompelusvaara.; Jukkasjärvi
Esimerkki
Jukkasjärvi: Lahdatan eläviä.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Syrjänen, Häll, Tiesmaa, Liljeblad, Artimo, Hämäläinen, Isoniemi, R; Söderena
Muokattu
2013-04-29
Ruotti
kraftig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Lähde
Tallennin Liljeblad, Hämäläinen
Ruotti
näsa
Suomi
nenä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birger Winsa Kainulasjärvi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; nesu s. näsa, slang?; endast i fi Alat (J Toivainen k 4691, SMSA).
Lähde
Tallennin Lars Lampinen 2010-09-13
Muokattu
2013-05-09
Ruotti
bajsa
Suomi
kakata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Barnspråk
Lähde
Paloheimo.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2014-07-02
luimhauttaa
keho
Ruotti
fälla öronen bakåt
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Alatornio, (ylheinen), koira luimhauttaa korviansa
Lähde
Tallennin Häll
luuknappi
keho
Ruotti
fingerknäppning, -knackning på panna (lekf)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Kulttuuri taustaa sanasta
synonyymi kynsinippi
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
böld, knöl
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, mull on semmonem pakura nossu kätheen
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Ruotti
bli blodig
Suomi
tulla veriseksi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: ittekki vertyny siinä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, vertyä v. bli blodigt (K Laipio k 3136, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo, Paloheimo
Muokattu
2013-05-07
kakistella
keho
Ruotti
harkla, hosta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Lähde
Tallennin Hämäläinen
Ruotti
ben där fågels stjärtfjädrar sitter
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Lähde
Tallennin I. Tuovinen