Kittilä, karvastellee nennää Kompelusvaara, poltin sormennokan, sitä niin karvastellee, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kompelusvaara, kun tullee rupi huuhleen niin ottaa veittem pään ja pistää muuhraispeshään niin että muuhraiset kusevak siihen ja sitte sillä pyyhkii huulta nin sen kun karvastellee se paranee
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Paloheimo, Hämäläinen, Liljeblad
Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Jukkasjärvi, ja poltet ku oli tämä blintarmi, ni se teki Jaakom muori yheksäm puum parkista juomen keitti ja hampun rohtimilla, hautoi, se lähti poltet elinaijaksi siitä
Rovaniemi Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Kittilä, Ylitornio, painajainen...se pakenee kum pannee ristin hinkalonkylkheen, Kompelusvaara, painhaisen on Selma nähny?niinku nyrkinkokonen tulipallo ja siinä häntä perässä reskutti?luulin että navetta palamassa. Ei sitä näek ku pimeässä?lehmän päältä s oli nossu, Parakka, joku vielä vettää keltaseksi, se piethään että siinä om painiainen, silloin panhan vanhoja almunakkoja sem pääle kathon
Kulttuuri taustaa sanasta
får dem svettiga och bli darriga, ibland gulnar kon av maran
Lähde
Rovaniemi, Kompelusvaara, jos painhainen kävi lehmälä, se oli aamula märkänä, se piti ottaa runsutukun ja pyhkiä sen kuivaksi. Sitte viä sen tukun kolmen tien ristheykseen ja panna menheen mist on tullukki, tai panna Kompelusvaara, seinän läpi se plosahti.
Tallennin I. Tuovinen, Liljeblad, Paavola, Artimo
Kompelusvaara Kompelusvaara, mutta ku ennen on ollu niitä puhalusmiehiä nin niitä (paisheita) puhalethin ja pyörytethin, tuo Fiinan äitivainaa, se niitä puoski messinkikammala, paino, puhalsi, ja sylki ja viskutteli ja parani se kyllä?ei se luopunu ennenku se märki, ruispuuroa se on ennen käytetty paisheissin, niin kuumana ku kärsi, se kypsytti paisetta hopumasta
Eeva Tuoremaa i Karesuando berättar att när man skulle klä på den döde så kunde man lägga handen på den döde och säga: ”Älä pillaa kättäni, anna mulle lääkekäsi!”. På svenska ungefär: ”Förstör inte min hand, ge den läkekraft!”. Då kunde man få läkande krafter till sina händer och massera bort allehanda besvär.
Lähde
Kyyttikirja av Inga-Britt Uusitalo, Nedtecknat Lars Lampinen, Anton Raukola.
Tallennin Birger Winsa
Kompelusvaara, noita se on kattoja, se saattaa viinasta kattoa jos ov varras käyny, tai jos on jollaki tuntematon tauti, se kattoo onko siihen tartunhee manalaiset, Parakka, oli tämä Matin-Miina, kattoja,?se kattoi, mie paijan riisuin, se puhalteli ja tulitikula piirsi niinku karùsällissä ympäri sitä kättä, no illan siin oli tuhasen tuska?aamula ei mithän. Ei net ota palkkaa, se muuten mennee hukhan se heijän puoskiminen. mutta antaa vain saapi eikä sanoa mistä se tullee
Kompelusvaara: Sillon ku (kirkon)kelloja soitethan?sillon net on manalaiset koola, sen heän ruuhmiis tykönä, Kainulasjärvi: Manalaiset kulkevat vain niinku aaltona Svappavaara: Panthiin manalaiset sem päälle (noita pani rosvoile). Kompelusvaara: Viinasta kattothaan onko siihen tarttunhee manalaiset, jos on jokin tuntematon tauti, Svappavaara: Ei se manalaiselle tartte ku pokata vain hyvä päivää, Kainulasjärvi: Manalaiset oj jokka jälkhiin kulkeva asioilla?tuovustethiin päresoitola pois arkun ympäriltä ku oli pimeä aamu. Eeläkäypä vei soittoa kantajain eessä riihheen ja sano: kaikkip pois. Mutta ei valkealla päivällä soittoa, mutta eeläkäypä. Veikko Pahajoki: Meillä sanothiin manalaisiksi mutta ylheisesti näillä tarkotethaan maahisia. Heillä oli oma elämänsä maan alla lehminheen kaikkinheen. Lehmät oli heillä kuitenki heikkotasosempia. Ihmislapsiaki haluthiin maanalle asumhaan ko piethiin parempanna. Soili Kuparinen Os Aikio: Ne teki vaihdokkaita ihmislapsen kanssa. Hauska tarina oli se kun komsiossa makasi vauvan sijasta vanha ukko. En muista mitä piti tehdä, että toivat oikean vauvan takaisin. Unto Matinlompolo: Manalaisia net olit meiläki ja ko net olit harmittomia niin met kläpit kuttuima niitä kotosasti "manuiksi"
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä, underjordiskt väsen, nåjden har makt över denna och kan sätta den på tjuvar, lukar död, små varelser som man kan se och höra, Vertaa miesväki. Vertaa maahinen, sama olento. Suomen kirjakielessä ei ole sammaa kulttuuria sen takia kummitus ei vastaa manalaista.
Lähde
I Tuovinen, Veikko Pahajoki, Unto Matinlompolo, Soili Kuparinen Os Aikio, Feisbukki, Väylänvartisten sanakirja.
Tallennin Birger Winsa
Kainulasjärvi. Olettakos kuulheet tätä sanontaa ettei saa lukea jos on mässlinki? Mamma sanoi sen mulle ja mie olen noin 9 vuotta vanhaa ja sain mässlinkin. Mutta ku ei ollu muuta tekemistä mie luin. Ja vuen jälkhiin mulla oli silmiklasit. Onko muita tietoja? Kyläviishaus. Mässlinki on erittäin vaaralinen tauti, opin paljon myöhemin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kainulasjärvessä väitethiin ettei saa lukea kun on mässlinki koska sillon saapi kehnon näön. Piika ei tottelu ja luki kun ei olllu muutakhaan tekemistä ja näkö kehnoni.
Kompelusvaara, mutta ku ennen on ollu niitä puhalusmiehiä nin niitä (paisheita) puhalethin ja pyörytethin, tuo Fiinan äitivainaa, se niitä puoski messinkikammala, paino, puhalsi, ja sylki ja viskutteli ja parani se kyllä?ei se luopunu ennenku se märki, ruispuuroa se on ennen käytetty paisheissin, niin kuumana ku kärsi, se kypsytti paisetta hopumasta