MEÄN SANA
Ruotti
torkad gren, trädtopp eller stam; tunn stör, torrt träd
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. kara s \\\'torkad gren, trädtop eller stam; tunn stör, torrt träd\\\' (Kirsti Vuorela k 6314, SMSA).
Lähde
Kirsti Vuorela / Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
småfuktig
Suomi
kostea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Enontekiö, aika ylheinen, Kompelusvaara.; Tornionlaakso
Esimerkki
Tornionlaakso: neiteät nes saavat olla.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, neiteä v. fuktig, färsk, mjuk (Paunonen 1987:219).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Itkonen
Muokattu
2013-05-09
Ruotti
tämjd fågel, husdjur
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio
Kulttuuri taustaa sanasta
När jag som barn tog hand om fågelungar på somrarna, t.ex kråka, skata, korp ibland även pärluggla kallade vi dom alju. Detta har jag alltid tolkat som husdjur. Folk som besökte oss sa, jaa sullako on alju.Kangosjärvi/Muonio västfi, alju s \'tämjt djur\' (M Tenhunen k 2100, SMSA).
Lähde
1961.
Tallennin Sylvester Kangosjärvi
Ruotti
9 tum tjock bräda, golvbräda
Suomi
vahva lauta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Vittanki, Kainulasjärvi, Jyykeä, Raisinvuono
Esimerkki
Vittanki, Kainulasjärvi, Jyykeä, Jyykeä, Raisinvuono. Vittanki: Väliparret riihessä. Kätkäsuanto Kompelusvaara, Kompelusvaara, Täräntö, Ylitornio, Kainulasjärvi, Täräntö, Kainulasjärvi: Parrekki kirfheelä halastu uurtamalla.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, parsi timrad bjälke, bjälke, rias stång (parret); Sat LänP golvbalk, VarS stallvind; kobås el hästspilta; kläder; ordramsa; ordspråk
Lähde
I. Tuovinen, Rapola.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-04-20
Ruotti
tröskningsgolv, -mått
Suomi
lattia
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, laattia s. rad av sädeskärvar på riagolvet som skall tröskas; östfi maa id (k 5786, SMSA). Ett golv fyllt med säd som skall slagas.
Lähde
Tallennin Artimo, Söderena
Muokattu
2013-04-29
Ruotti
honkatt
Suomi
naaraskissa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birger Winsa; Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord naaraskissa s. honkatt (ALE 96, SMSA).
Lähde
Tallennin Lars Lampinen 2009-05-25
Muokattu
2013-05-08
Ruotti
maskros
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
\Västfinskt ord; auringonkukka s , spec blomma\' (R-M Talvitie k 3875, SMSA).\ Latin Taraxacum, Chrys Matris
Lähde
Tallennin Liljeblad
Ruotti
fårterminologi
Suomi
lammassanastoa
Kulttuuri taustaa sanasta
Nookka- pesye; endast i sydvästfi och nordfi, inkl fiT (k 6430, SMSA). Sikka olo-tulosijatyypin kantana om får (Jaakko Sivula k 6425, SMSA). Ordet har ingen given betydelse.
Lähde
Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2013-05-09
Ruotti
idisslares löpmage
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Kittilä, Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, juomasuoli s \'löpmage hos djur\'; endast i fi Alat och sydvästfi (M Kaukiainen k 3689, SMSA).
Lähde
Tallennin Mattila, Syrjänen, Anthoni
Ruotti
bäck, smal farled i bäck, grävd bäck för fiske, vattenränna i kvarn, ström
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. juova s \\\'bäck, smal farled i bäck, grävd bäck för fiske, vattenränna i kvarn, ström\\\' (Ulla Takala k 6285, SMSA).
Lähde
Ulla Takala / Birger Winsa.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
gärs, ca 10-20 cm lång, snorgärs, Acerina cernua
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio, Jänkisjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Liten aborrliknade fisk, dessa fick man rikligt i mjärdar på vårvintern.(isfiske) västfi, rökäs s \\\'spec insekt\\\'; östfi kiiski id (Ruoppila 1967:k 13). vfi, rökäs Sat PohE LänP PerP gärs (Acerina cernua) (Virtaranta 1980:183)
Lähde
Tallennin Valonen, Rytiniemi
Ruotti
brunst: vara brunstig
Suomi
signaali harv. Västfinska sikka olo-tulosijatyypin kantana 'om får' (Jaakko Sivula k 6425, SMSA).
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, [esim. naisesta voidaan ylimielisesti sanoa:] se on niin sikoilhaj jotta jos sitä housuila lyöpi niin se om pullolham [= raskaana] pian Rovaniemi, sikka, net [= lampaat] on sikoilhan, Kemi, sikka, ollas sikoilhan, Kittilä, sikka, Jyykeä, sikka, lammas on sikolensa, Kittilä, siko, ollas sikollans
Kulttuuri taustaa sanasta
får
Lähde
Virpi Ala-Poikela.
Tallennin Kaarakka, Artimo, Mattila, Rapola, Liljeblad, Hämäläinen
Ruotti
att
Suomi
että
Sanaluokka
konjunktiio
Esimerkki
Voi ette se oli hauskaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, ette part \'att\'; endast i fiT och södra Tavastland; allmänfi että id (SMS k 286a).
Lähde
Tallennin birger winsa
Muokattu
2020-05-17
Ruotti
avlägsna sig, gå längre bort, utåt
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki, Enontekiö, ylheinen.; Parakka, Jukkasjärvi
Esimerkki
Parakka: varras kaitunu sieltä silloin. Jukkasjärvi: varsin ku se kaitu se menne veen alle.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Västfi, kaitua, kaituta v. gå undan, försvinna; endast fiT och Sydösterbotten (M Vilppula k 5043, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Airila, Itkonen
Muokattu
2013-04-11
Ruotti
båt, liten lätt båt, vedskuta, kustskuta, segelbåt, ångbåt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Simo, Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, paatti s \'båt\'; endast i fi Tornedalen (O Arohonka k 4819, SMSA).
Lähde
Nikkala.
Tallennin Paavola, Räsänen, Liljeblad, Artimo, Miettinen,
Ruotti
metmask, daggmask
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. kastemato västfi, suonikas, suonikka s \'metmask\'; endast i sydvästfi suoninkainen; östfi liero, kastikas, sättä m fl id (ALE 137, SMSA).
Lähde
Meänkielen sanakirja.
Tallennin Artimo, Lars Lampinen
Ruotti
farmor
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, fammu s \\\'farmor\\\'; endast fiT och sydvästfi (SMS k 388).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
skuggsjäl
Suomi
varjosielu
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, haltija s. skuggsjäl; främst nordfinska och södra Tavastland (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2013-07-22
Ruotti
linberedningsverktyg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio
Kulttuuri taustaa sanasta
häkilä s \'spec linberedningsverktyg\' är av västfinsk modell; endast i finska Tornedalen (Vuorela 1975:479).
Lähde
tapio Lähteenmäki.
Tallennin Lars Lampinen
Ruotti
list, spjäla
Suomi
lista, reunus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Vekarasaari, Alatornio, ylheinen.; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: välistä panhaan lauvat listheiksi. Kainulasjärvi: irtaimet listheet työreissä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, liste s. spjäla; norra Tavastland, riksfi liste id (Vahtola 1980:256).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Häll, Artimo
Muokattu
2013-05-07
Ruotti
låta rinna, flöda
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kemi, Kompelusvaara, Vittanki, valottaa vähän klasista lissää
Kulttuuri taustaa sanasta
vfi, valottaa \'låta rinna, tappa; störtskur (Egf, Sat, Lemi, Perho, Nf, Nb)\'
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Airila, Paloheimo
Ruotti
bli van vid, vänjas
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, vasikkaki ku se suopuu, Kemi, Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, ne ovas suopunheh siihen kelhon
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, supoua v \'?\' (A Hikipää k 4956, SMSA).
Lähde
Tallennin Artimo, Meriläinen, Mattila, Kaarakka, Hämäläinen
Ruotti
ungdjur, kviga
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hehkonen s \'ungdjur, kviga\'; östfi hieho id förekommer inte i fiT (SMS)
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Ruotti
redskap vid ystning av ost
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. (juuston)- juoksutin s \\\\\\\'redskap vid ystning av ost\\\\\\\' (M Länsimäki, k 6515, SMSA).
Lähde
M Länsimäki.
Tallennin Lars Lampinen