MEÄN SANA
Ruotti
flamma, spraka (norrsken)
Suomi
leimuta, loimuta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: ku ne sielä leimoo ja rosottaa (revontulet).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
nordvästlig vind
Suomi
luodetuuli
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Alatornio, (ylheinen), luoteistuuli.
Lähde
Häll.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
kvälls- morgonrodnad, solljus som syns lite över horisonten, ljuslåga
Suomi
aamu-, iltapunaisuus, aamusarastus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Vittanki, Kompelusvaara
Esimerkki
Parakka: niillä on yksi kaino (kirjakieli). Vittanki, Kompelusvaara: vähäm-päivän-kaimoa.
Lähde
I. Tuovinen, Airila.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
bitande, bitter (köld)
Suomi
ankara pakkanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara: pakkasen kirmakka.
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotti
kallt, molnig men regnfri nordostlig vind
Suomi
kylmä, pilvinen, satheeton koillinen tuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen)
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
Ruotti
motvind (lekf)
Suomi
vastatuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Lähde
Itkonen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
Ruotti
bli varmare (väder)
Suomi
lauhtua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio
Lähde
Tallennin Häll
Muokattu
2013-05-02
Ruotti
tjocka, tät dimma
Suomi
tiheä sumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: murkussa on tunturit.
Lähde
Isoniemi.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotti
monlig, varm dag med uppehållsväder
Suomi
varjopäivä, pouta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
Ruotti
dimsjok
Suomi
liikkuva sumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi
Esimerkki
Sieppijärvi; keijavaisia, ilmassa kun usmia lentelee talvela.
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotti
sommarmånanderna: juni, juli, början av augusti
Suomi
kesäkuut
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotti
hemsk, kuslig, dyster
Suomi
kolkko, synkkä, pelottava
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Pempelijärvi
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-02
Ruotti
milt väder, blida, tö; mild
Suomi
leuto sää, lauha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Kemi, Vesisaari, Rovaniemi, Rovaniemi, Vesisaari, Ullatti, Lohijärvi, ylheinen, Sieppijärvi, ylheinen.; Parakka
Esimerkki
Parakka: jos se yli taifvaan pallaa iästä läntheen se tulevat lauhat tuulet. Parakka: jos se rusko vaalona pallaa se tullee lauha.
Lähde
I. Tuovinen, Syrjänen, Airila, Artimo, Kaarakka.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
Ruotti
blåsa sydostliga vindar
Suomi
puhaltaa lounasta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: jo lounehtii, kyllä nyt tulevat kaunhit ilmat.
Lähde
Tallennin Isoniemi
Muokattu
2013-05-07
Ruotti
dimma
Suomi
sumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Enontekiö, ylheinen, Enontekiö, ei harvinainen, Kätkäsuanto, Enontekiö.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame. Även snöfall i vind kallas för murkku i Enontekis.
Lähde
Tallennin Itkonen, Anthoni, Tuovinen, Halonen
Muokattu
2013-04-20
Ruotti
månsken
Suomi
kuutamo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio, Kemi
Lähde
I. Tuovinen, Koskimies.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
Ruotti
snöoväder i februari; skottdagens oväder
Suomi
karkauspäivänpyry
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuutinpyry pettää hylkheenpojhat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ovädret täcker sälkutarna
Lähde
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
Ruotti
frysa till, tjäla
Suomi
paleltua; jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Ullati, Nattavaara, Hakanen, Sarvisvaara, Moskojärvi.; Ullatti, Järämä, Nilivaara, Nattavaara, Hakanen, Purnu, Leipojärvi
Esimerkki
Ullatti: ette se kylmäsi, se on hyvä ku se oli kylmätty (jäätyny poronliha). Järämä: eeltä ko se alko kylmäämhään - ko se sieltä tulthiin. Nilivaara: ei ole kylmäny välistä maa. Nattavaara: maa kylmää.
Hakanen: jänkät ei kylmänheet. Hakanen: ku kylmi maa niin heinä ajettiin kotia, Purnu: kylmäähan alkanu. Ullatti: ko maa alkaa kylmäämhään. Hakanen: ei ole kylmäny on häytyny polkea jänkkiä. Leipojärvi: sai olla saurassa (heinä) ette se kylmäsi ja niin ajethiin kotia. Hakanen: ei se kylmäny jänkkä mitthään. Nilivaara: jänkät kylmättiin. Nilivaara: ku jänkät kylmäis.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa jäätyä, kylmettyä. Kans kylmää.
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
nordvästlig vind
Suomi
luodetuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Kaarakka.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
Ruotti
mindre sträng kyla
Suomi
pikkupakkanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
Ruotti
frostdimma som rör sig över mark
Suomi
kuurusumu, -höyry
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, Alatornio
Lähde
Tuovinen, Syrjänen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
Ruotti
sträng kyla, köld
Suomi
pakkanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Kemi, Kittilä, Kittilä, Jyykeä, Raisinvuono, Vesisaari, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Parakka.; Vettasjärvi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Vettasjärvi: pakkanen tullee kun om kaari yli pohjam puolen. Kainulasjärvi: jos täälä kylässä pakkanen käypi kallokka jalassa niin kyllä se vaaram päälä käypi kuopa jalassa (varomin). Vettasjärvi: halla ja pakkanen.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Hämäläinen, Artimo, Rapola, Isoniemi, Miettinen
Muokattu
2013-05-01
Ruotti
väderomslag
Suomi
säänmuutos
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
I. Tuovinen.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
Ruotti
kall, kulen
Suomi
kylmä, julma, viileä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: tuossa oli menneenä yönä melko kalma ilma.
Lähde
Liljeblad.
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04