Tulokset

kalaasit länsisuomi kotitalous lainasana
Ruotti
kalas
Suomi
pidot
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Unbyn
Kulttuuri taustaa sanasta
Stf. pitojuhlat, pidot, kestit, Västfinskt ord; kalaasit s kalas, fest (M Holmberg k 4661, SMSA).
Lähde
Tapio Lähteenmäki. Tallennin Lars Lampinen 2007-09-05
Muokattu
2013-04-21
limppu länsisuomi ruoka lainasana
Ruotti
tjockt bröd, helgbröd, limpa
Suomi
leipä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Purnu, Ullatti, Kittilä, Rovaniemi, Kemi, Alatornio, Muonio, Kompelusvaara, Kompelusvaara.; Parakka, Kompelusvaara
Esimerkki
Parakka: limpuiksi leivottu ja paistettu, ymmyräiset. Kompelusvaara: jouluksi niitä etenki tehhään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Uusi sana i Kompelusvaara västfi, limppu s. tjockt bröd; östfi tunt bröd (S Blomqvist k 4856, SMSA).
Lähde
Tallennin Syrjänen, Tuovinen, Häll, Kaarakka, Artimo
Muokattu
2013-05-07
marjaskarhu länsisuomi eläin
Ruotti
ilsk (hon)björn, bärätande björn
Suomi
karhu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ei ylheinen, Kainulasjärvi.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ärjyy ku marjaskarhu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, marja(i)skarhu s. björn som äter bär; även på Karelska näset (K Toivainen k 5594, SMSA).
Lähde
Tallennin Itkonen
Muokattu
2013-05-08
niska länsisuomi rakennus
Ruotti
golvbjälke
Suomi
lattianiska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Birger Winsa Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord: niska(nen) m fl s. golvbjälke; östfi liesa, vuoli(ainen), vasa, juoniainen m fl id (P Savolainen k 4885, SMSA).
Lähde
Tallennin Lars Lampinen Unbyn Boden 2010-09-14
Muokattu
2013-05-07
tärttää länsisuomi
Ruotti
behärska sig, vara ståndaktig, hålla, stå ut med
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. tärttää (delvis Nyland, Sat, nT, cF, Nb) \\\'behärska sig, vara ståndaktig; hålla, stå ut med; (Nb) hinna\\\'
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
ina: lähteä inale kalastus länsisuomi
Ruotti
gå på fiske med flytnät, liten not,
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, lähethän inale
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, ina s \\\\\\\\\\\\\\\'liten not\\\\\\\\\\\\\\\' (Vahtola 1980:297; Paunonen 1987:219). flytnät som dras nerför strömmen mellan två båtar
Lähde
Tallennin Artimo
paarre, paare eläin vene jellivaaransuomi länsisuomi
Ruotti
kant, fåll, kantlist, -bräda
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Simo, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä Kittilä, Simo, Kompelusvaara, paarre on keiturin nahkaa purkarukan helmassa
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, paarre s \'övre kantbräda på båt\'; endast fiVi och tavastl (H Kangas k 3289, SMSA)." kantbräda på båt
Lähde
Hakanen, venet on lastissa paarretta myöven. Tallennin I. Tuovinen, Airila, Räsänen, Isoniemi
pikkusormi keho länsisuomi
Ruotti
lillfinger
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, pikkusormi s \'lillfinger\'; östfi pienisormi id (E Koivusalo k 4339, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Liljeblad
syömähammas keho länsisuomi
Ruotti
kindtand
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, syömähammas s \'spec tand\'; främst västfi (ALE 160, SMSA).
Lähde
Tallennin Liljeblad
vatta keho länsisuomi
Ruotti
mage, buk
Suomi
vatsa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Jyykeä, Jyykeä, Kuolajärvi, Kittilä, Kittilä, Kompelusvaara, Parakka, Sieppijärvi, ylheinen, Svappavaara, Täräntö, Arpela, Vittanki.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: jo sill on alkanu vatta nousemhan (raskhaana oleva vaimo).
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa maha. Västfinskt ord vatsa, vatta s mage; främst västfi, östfi maha id (ALE 179, SMSA).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Tiesmaa, Liljeblad, Rapola, Paloheimo, Artimo, B. Winsa: ordbok
Muokattu
2013-05-07
vaula kotitalous puu länsisuomi
Ruotti
vriden vidjeögla, vidjeförband
Suomi
vaula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari, Sieppijärvi.; Sieppijärvi
Esimerkki
Sieppijärvi, ylheinen: loukku jossa vittatauku oli vaula.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. Vaula (delvis svf dial, Sat, Ka, Möb, Nf, Nb), vaulu (söT, Möb, Nöb, Ka, Nf, Nb) vidjeögla, förband av vidja, vfi, vaula (delvis svf dial, Sat, Ka, Möb, Nf, Nb), vaulu (söT, Möb, Nöb, Ka, Nf, Nb), vidjeögla, förband av vidja.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Tapainen, Syrjänen, Lampinen
Muokattu
2013-05-07
alileuka keho länsisuomi
Ruotti
hakspets
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, alileuka s \'hakspets\' (SMS k 173).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
aselauta vene länsisuomi
Ruotti
nedersta bräda i båt
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, aselaita s \\\\\\\'båts nedersta bräda\\\\\\\'; endast fi Ylit och Alat (H Kangas k 3287, SMSA). aselauta s \\\'båts nedersta bottenbräda\\\'; mellersta Tavastland, inga belägg i svenska fiT (Vahtola 1980:204).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
raavas ihminen länsisuomi
Ruotti
vuxen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Torrivaara1, Soutujärvi-Skaulo2
Kulttuuri taustaa sanasta
vfi, raavas LS (Sat, Öb, nf, Nb) vuxen, storvuxen, fullvuxen; UusI nötdjur, KarP djurkropp
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
vierastaa länsisuomi kotitalous ruoka
Ruotti
gästa, besöka; bjuda gäst på mat
Suomi
vierailla
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi.; Täräntö
Esimerkki
Täräntö: sielä meitä vierastethiin, porommaitoa panthiin kahviinki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, vierastaa gästa, besöka ngn (delvis Egf, Hattula, Kainulasjärvi).
Lähde
Tallennin I. Tuovinen
Muokattu
2013-05-07
viskutella lainasana länsisuomi ihminen
Ruotti
viska
Suomi
kuiskata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vittanki, Kompelusvaara.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, viskutella v. viska; endast nordfi, sydvästfi och mellandialekterna (H Viitanen k 5238, SMSA). viskutella, viska (främst vf; jfr Johansson 1987:97) < sv viska, Jjfr kuiskata.
Muokattu
2013-05-05
henkiä ihminen länsisuomi
Ruotti
pusta
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, henkiä v \'pusta\'; främst tavastl (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
jähtyä länsisuomi
Ruotti
svalna
Suomi
jähtyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Ilma jähtyy, on ollu 30 kraijaa lämmintä. Nyt vain 10 kraijaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Itäsuomi jäähtyä
Lähde
Birger Winsa.
paarre vene länsisuomi jellivaaransuomi
Ruotti
övre kantbräda på båt
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; paarre s \\\'övre kantbräda på båt\\\'; endast fiVi och tavastl (H Kangas k 3289, SMSA).
Lähde
Tallennin 2010-01-09 Lars Lampinen
reima länsisuomi
Ruotti
rask, flink, hurtig, duglig, givmild, stolt, högfärdig
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord. reima \\\\\\\'rask, flink; hurtig; duglig; givmild; stolt; högfärdig\\\\\\\' (främst i sö T, Sa, Möb, Nöb, K). Ur Birger Winsas anteckningar från Dialektarkivet i Helsingfors och varierande etymologiska ordböcker. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Lars Lampinen
hautanuotta kalastus länsisuomi
Ruotti
djupnot
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hautanuotta s \'spec not\'; endast i nordfi, Kajana och tavastl (SMS).
Lähde
Tallennin Birger Winsa
herottua ruoka länsisuomi
Ruotti
skära sig
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Ullatti1, herottu piimä, Nattavaara1, herottu piimä ja piimä on juolentunu
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, herottua v \\\'fil som skär sig?\\\'; främst sydvästfi och nordfi (SMS). om fil
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
hunteerata ihminen länsisuomi lainasana
Ruotti
tänka, begrunda
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Parakka, Kompelusvaara, Ylitornio, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hunteerata v \'fundera\' (k 2757, SMSA).
jalkapannu kotitalous länsisuomi
Ruotti
stekpanna
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, jalkapannu s \'stekpanna\' (E Tuomonen k 1801, SMSA; Vuorela 1975:230).
Lähde
Tallennin Birger Winsa