Tulokset

aamalmi lainasana luonto
Ruotti
malm av A-kvalité, malm med hög järnhalt och låg fosforhalt
Suomi
paras malmi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Esimerkki
Svappavaara: aamalmi se on kaikkeim paras ja peemalmi sitte.
Lähde
I. Tuovinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
aamuvarhainen luonto sää
Ruotti
morgonpigg, gryning
Suomi
aamuvarhainen; sarastus, aamukoitto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Lähde
Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
aamupäivä kotitalous luonto
Ruotti
förmiddag
Suomi
aamupäivä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Lähde
John Josefsson. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
aapa luonto vesi
Ruotti
vid, öppen
Suomi
laaja, aukea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Nikkala
Esimerkki
Nikkala: aapa meri.
Lähde
Meänkielen sanakirja, Anders Koski , kvarlämnade skrifter, Nikkala. Tallennin Lars Lampinen
Muokattu
2014-02-24
> lissää
aapa luonto
Ruotti
stor trädlös mosse, myr
Suomi
suuri puuton suo
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Lapin sanoja, 2006. Ord ur finsk nätsida. Tallennin Lars Lampinen
> lissää
aamusta kotitalous luonto
Ruotti
på morgonsidan
Suomi
aamusta
Sanaluokka
atverbi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
maatieva luonto
Ruotti
torr kulle omgiven av myr
Suomi
tieva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Lähde
Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-19
> lissää
lomanen luonto
Ruotti
gropig, större ojämnhet
Suomi
kuoppainen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi.; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: lomasia paikkoja niitä kuttuthan.
Lähde
Tallennin Artimo, Kaarakka
Muokattu
2013-05-12
> lissää
nuijuttaa luonto
Ruotti
röra om (vind)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, tuuli nuijuttaa hietaa
Lähde
Tallennin Artimo
> lissää
kuolpuna lainasana-saame luonto
Ruotti
mossig, fuktig hedrand
Suomi
sammalkostea kangas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Sodankylä
Kulttuuri taustaa sanasta
stenfri hedrand mellan sluttning, bäck och högre terräng; mossig, fuktig hed
Lähde
Itkonen, Kena. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
> lissää
fältti luonto lainasana
Ruotti
fält
Suomi
pelto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: aina peltohältiv vierhen teit riihen.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lissää
koskenpää vesi luonto
Ruotti
forsslut
Suomi
koskenpää
Sanaluokka
substantiivi
Lähde
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lissää
vaara luonto itäsuomi
Ruotti
berg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
> lissää
holotna lainasana luonto
Ruotti
frusen, kall
Suomi
vilu, kylmä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Muonio, Tornio
Esimerkki
Anne Lähteenmäki: Pakkaa täälä Raumalaki olehmaan niin holotna, että hamphaat kalisee. Ei met täälä olla totuttu näin kylhmään. Minun sukulaiset sielä Torniossa hokivat tuota holotnaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ryskt lån?
Lähde
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies. Nedtecknat Lars Lampinen.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2021-12-27
> lissää
luhikko luonto vesi kasvi
Ruotti
vattensjukt område med vassväxtlighet; vassansamling
Suomi
ruovikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-21
> lissää
kerihanki lumi luonto länsisuomi
Ruotti
skare med gott före
Suomi
hyvä kelihanki
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfinskt ord; ker(i)hanki, kerste(hanki), kerstenne s 'spec skare'; endast i tavastl och nedre Tornedalen (A Tuulensuu k 4653, SMSA).
Lähde
Lars Lampinen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää
huure luonto lumi
Ruotti
rimfrost, froströk
Suomi
kuura, huure, härmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans huurre
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-04
> lissää
joki luonto vesi
Ruotti
å, bäck
Suomi
puro, oja, joki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara, Nattavaara, Kompelusvaara, Parakka, Sieppijärvi, Jukkasjärvi
Esimerkki
Svappavaara, Kaitumajoki. Nattavaara, Kompelusvaara, Parakka, Sieppijärvi, (ylheinen), Parakka: oja, joki väylä. Jukkasjärvi: oja eli puro, joki väylä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa oja
Lähde
I. Tuovinen, B. Winsa: ordbok. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-08
> lissää
autto itäsuomi luonto lainasana-saame
Ruotti
bäcktråg, -dråg, myr-, surdråg, lummig sänka med hjortronblad
Suomi
kostea alanko, syvänne missä on puro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, ylheinen.; Sammeli
Esimerkki
Sammeli: auttoissa on hilloja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, autto s sänka med blötmark; ett belägg i Ilomantsi i övrigt nordfinskt (SMS k 462). Saamelainen laina. Lummig sänka med få granar, ibland med liten bäck, hjortronblad på marken.
Lähde
Tallennin Birger Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-02
> lissää
kannikko luonto puu
Ruotti
stubbrik mark
Suomi
kannikko, kantoinen maa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Rovaniemi
Lähde
I. Tuovinen, Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lissää
kaiko ihminen luonto
Ruotti
bortanför synfält
Suomi
näköalan ulkopuolella
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: ajoma sitä kaiosa kauvon aikaa.
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
> lissää
ropakko luonto
Ruotti
lerpöl
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa rapakko
Lähde
Tallennin Kaarakka
> lissää
jokihaara luonto
Ruotti
älvförgrening
Suomi
joenhaara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Lähde
Paloheimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-11
> lissää
kiiri luonto
Ruotti
vind
Suomi
tuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: taivas pahala kiirelä., Jellivaara: hyvä kiiri, paha kiiri.
Lähde
Airila, Isoniemi. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
> lissää