Parakka: manalaiset kulkevat yksityisesti kans, ja joukoissa, näin kuolevaisten eelä. Kompelusvaara: ku kuollut viethiin se ei saanu varsin sulkea ovia, siihen huohneessen että manalaisekki kerkisit lähteä sieltä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto hissi, haltia. Föregår person som kommer att avlida i dennes skepnad, bor i kyrkogård, går i grupp el ensamma, går baklänges, synliga av somliga nattetid och under hösten, kan uppenbara sig i människoform el som djur el fågel.
Lähde
Tallennin I. Tuovinen, Airila, Paavola, Miettinen, Itkonen, Isoniemi
Birger Winsa: Ennen oli hautajaiset ensiks ja sitten kraviaiset. Muistan aina ette se oli vähän juhlalista net kraviaisiet, vähän festi koska sai kohata ihmisiä mitä muuten ei nähny. Met räknäsimä kläppinä kuinka monta biiliä oli saattoväessä kirkonmaale. Minun äidin isän saatossa oli hirmu määrä 18 biiliä 1964. Mie ja minun sisar laskima net vintin klasista kun net lähit Mäen kartanolta missä Mäen Jalmari oli maanu kuusenhakojen päälä ja arkku avattu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Bjudning före jordfästning, begravning? middag efter begravning.
Svappavaara: kalma haisee, kalman haiju. Vittanki: kalma haisee ku s-oon kuollu, ja jos sitä kerran on kuolhela väki (haltiat) nii se se haisee? Se tullee niin lämmin haalea kalmanhaiju missä se kuolheenväki liikkuu.
Kulttuuri taustaa sanasta
En del bybor känner dödslukten några veckor innan någon avlider. T ex poeten och den synske Mestos Pekka i Kainulasjärvi, Mestosvaara. De kan då uppkomma rykten att snart skall någon till att dö. Men man vet inte vem. I Kainulasjärvi fanns flera som kunde känna och ana när döden skulle komma ånyo på besök. Dessa personer fruktade man delvis, åtminstone barnen gjorde det. Och när döden kom sa man: Johan se tiesi. T ex ansågs Saajon Märta vara en som kunde känna dödsvarsel. Saajon Märta heter något annat, eftersom hon ännu lever, 2010 och kan fortfarande känna varsel. Varsel om övernaturliga väsen, dödsvarsel
Lähde
I. Tuovinen, Airila, Paloheimo, Paavola, Hämäläinen, Artimo.
Tallennin Birger Winsa
Kainulasjärvi: jos se arkku on raskas eikä noutajat kehtaa marsia, istuvat aivan, matkakirfheelä lyöty arkum pääle (sanottu): kevittäkkää, kevitäkkää, marsikaa, marsikaa.