Nyheter

Kerran tiimassa, kerran minutissa, mutta ei yhthään kertaa viikossa. gåta
Svenska
En gång i timmen, en gång i minuten men inte en endaste gång i veckan.
Övrigt
Puukstaavi - T / Bokstaven T
Källa
Lars Lampinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-03-02
utu snö gällivarefinska ordspråk
Svenska
pudersnö
Finska
siide
Ordklass
substantiv
Platser
Kompelusvaara
Exempel
Kompelusvaara: Utu kehrää kun on hyvä huilu.
Källa
I Tuovinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-03-02
Korvat näkevät enemän kun silmät ordspråk
Svenska
Öronen ser mer än ögonen
Finska
Korvat näkevät enemmän kun silmät
Exempel
Jo piispa Ambrosius sanoi 2000 vuotta aikaa ette korvat näkevät enemän kun silmät. Sillä meinathaan ette puhekieli ymmärtää korvitten kautta mailmaa paremin kun kirjakieli, jota opithaan silmitten kautta. Puhekielessä on säilynyt sanaparret, metafoorit ja kuvaukset. Kirjakielessä net menetethään ja keksithään uusia yksinkertasia merkityksiä vanhoishiin sanaparshiin, kuten Keisarin uuvet vaatheet.
Källa
Birger Winsa. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-03-02
Maria osynlig värld
Svenska
Mariadagen, datum i bondepraktika
Ordklass
substantiv
Platser
Parakka
Exempel
Parakka: Nimipuut nimipäiviksi? Mariana kuusi.
Övrigt
nimipäivä
Källa
I Tuovinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-03-02
taika, kansanalmanakka osynlig värld
Svenska
bondepraktika
Finska
taika
Övrigt
Ko turkki päälä kylvethään niin paita päälä leikathaan. När man sår i päls, så skördar man i skjorta.
Källa
tornedalica 1968:6, Lars Lampinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-03-02
taika, kansanalmanakka osynlig värld
Svenska
bondepraktika
Finska
taika
Övrigt
Päiväna Perttulin perästä ei katoa kaste kalhveesta eikä kuura haon alta. Dagen efter Bartolomeus torkar inte dagg i skugga och tinar inte rimfrost under riset.
Källa
tornedalica 1968:6, Lars Lampinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-03-02
taika, kansanalmanakka osynlig värld
Svenska
bondepraktika
Finska
taika
Övrigt
Sen verran lunta Erkkinä aian takana mitä Marjana katonpäälä. Den snömängd som finns på taken på Mariadagen ( gamla Marie Bebådelsedag, 5/4) finns bakom gärdesgården på Erikdagen.
Källa
tornedalica 1968:6, Lars Lampinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-03-02
taika, kansanalmanakka osynlig värld
Svenska
bondepraktika
Finska
taika
Övrigt
Matista köyhän pihti pirtin päälä. Från Mattiasdagen lyser den fattiges bloss över husets tak. (Från Mattiasdagen i februari klarar den fattige sig med solens ljus även inomhus. Pärtbloss behövs inte mer. )
Källa
tornedalica 1968:6, Lars Lampinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-03-02
taika, kansanalmanakka osynlig värld
Svenska
bondepraktika
Finska
taika
Övrigt
Ko länsi pilven saapi, kyllä itä satheen tuopi. När det mulnar från väster, kommer regnet från öster.
Källa
Tornedalica 1968:6. Nedtecknat av Lars Lampinen
Redigerad
2021-03-02
taika, kansanalmanakka osynlig värld
Svenska
bondepraktika
Finska
taika
Övrigt
Jos Paavalin vyönä tuiskua, niin tuiskua lapsilta myllytien. Snöyra på Paulusnatten stänger vägen till kvarnen för barnen (bådar nödår)
Källa
Tornedalica 1968:6. Nedtecknat av Lars Lampinen
Redigerad
2021-03-02
taika, kansanalmanakka osynlig värld
Svenska
bondepraktika
Finska
taika
Övrigt
Jos kissa kynsii puuta se tullee tuuli, jos matalalta se tulle kova, jos korkeale hyppii niin tullee tuisku ja myrsky. Om katten klöser trädet så blir det blåst. Klöser den längst ner på trädet så blir det hård vind, klättrar den högt så blir det snöglopp och storm.
Källa
Tornedalica 1968:6. Nedtecknat av Lars Lampinen
Redigerad
2021-03-02
taika, kansanalmanakka osynlig värld
Svenska
bondepraktika
Finska
taika
Övrigt
Itätuuli viepi kalan paastaki. Östanvind tar fisken även ur kitteln.
Källa
Tornedalica 1968:6. Nedtecknat av Lars Lampinen
Redigerad
2021-03-02
taika, kansanalmanakka osynlig värld
Svenska
bondepraktika
Finska
taika
Övrigt
Joka ei Erkkinä venettänsä tervaa, hän ei terva sitä koko kesänä. Den som inte tjärar sin båt på Erikdagen, han tjärar den inte på hela sommaren.
Källa
Tornedalica 1968:6. Nedtecknat av Lars Lampinen
Redigerad
2021-03-02
taika, kansanalmanakka osynlig värld
Svenska
bondepraktika
Finska
taika
Övrigt
Itä tuule ja länsi lientää - on kolmen tiiman päästä sae. Det blåser från öst och mulnar i väst - om tre timmar regnar det.
Källa
Tornedalica 1968:6. Nedtecknat av Lars Lampinen
Redigerad
2021-03-02
taika, kansanalmanakka osynlig värld
Svenska
bondepraktika
Finska
taika
Övrigt
Heikki heinän jakkaa, Paavali paremin tietää. Henrik delar höet, Paulus vet bättre. ( till Henrikdagen den 19 januari har halva hömängden gått åt, Paulusdagen passar bättre, ordpråkets innebörd ).
Källa
Tornedalica 1968:6. Nedtecknat av Lars Lampinen
Redigerad
2021-03-02
taika, kansanalmanakka osynlig värld
Svenska
bondepraktika
Övrigt
Erkki nurjus turkki päälä, koko kesän paitapäälä. Erik i päls, hela sommaren i skjorta.
Källa
Tornedalica 1968:6. Nedtecknat av Lars Lampinen
Redigerad
2021-03-02
taika, kansanalmanakka osynlig värld
Svenska
bondepraktika
Övrigt
Enempi rasvaa ahvenen päässä ko Erkkinä köyhän miehen aitassa. Mer fett i ett abborrhuvud än i fattigmans visthus på Erikdagen.
Källa
Tornedalica 1968:6. Nedtecknat av Lars Lampinen
Redigerad
2021-03-02
puhekieli språk
Svenska
talspråk, textlöst språk
Finska
puhekieli
Ordklass
substantiv
Platser
Tornionlaakso, Malmikentät; Meänkieli
Exempel
Meänkieli on puhekieltä. Ruotti on Tornionlaakson kirjakieli. Puhekieltä ymmärethään korvila. Kirjakieltä opithaan silmilä. Tavan valta ottaa vallan ja ahistaa puhekieltä. Siksi meänkieli häviää pikku hiljaa koska ei ole kirjakieltä joka vastustaa ruottin kielen valtaa. Tämähän on sama kun mitä aposteli Paavali sanoi ette puukstaavit tappavart hengen. Mieli esineelistyy puukstaavista ja puhekielen verbiymmärys alistuu ja suureks osaks poistuu.
Övrigt
Kaikki puhekielet on verbiä korvile, ilman poikkeuksetta. Kaikki kirjakieli on substantiivia silmile. Jo piispa Ambrosius sanoi 2000 vuotta aikaa ette korvat näkevät enemän kun silmät. Kirjakieli luopi toisen elämämuoon joka esineelistää mieltä. Sen takia tiämä ette korkea koulutus tuottaa enemän ateismia ja sekylarismia. Tekstitten muoto tuottaa tämän tuloksen, ei niitten sisältö.
Källa
Birger Winsa. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-03-02
kettu djur jakt västfinska
Svenska
räv
Finska
repo
Ordklass
substantiv
Platser
Markitta, Rovaniemi, Ruija, Vesisaari, Kemi, Kuolajärvi, Kittilä, Jellivaara, Parakka
Exempel
Markitta. Rovaniemi, Ruija, Vesisaari, Kemi, Kuolajärvi, Kittilä, Jellivaara, Parakka, Parakka: Ruskokettu tavalinen, rautio, musta rinta ja jalat, parempi hinta. Ristikettu musta risti yli selän ja häphän, ja isompi häntä. Se on jo köyhyys kiljassu ku mustanketun saatu, musta itte mutta vaalakka päister ninku hopea selälä. (hopeakettu?) siitä saa jo tuhansia kruuunuja.
Övrigt
tarkempia tietoja CD:ssä, pitkä satu kerrottu CD:ssä, katto repo, mustakettu, ristikettu, tulikettu, naalikettu, punanen kettu, mikko västfi, kettu s 'räv'; östfi repo id (Ruoppila 1967:k 41). kettu s \'räv\'; östfi repo id (ALE 99, SMSA).
Källa
I. Tuovinen, Liljeblad, Paloheimo, J. Josefsson. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-03-02
musta fras hushåll osynlig värld
Svenska
svart
Finska
musta
Ordklass
adjektiv
Platser
Kemi Kemi, Kätkäsuanto, (ylheinen), Kätkäsuanto, musta hevonen, Lohijärvi, (ylheinen), Alatornio, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Jukkasjärvi, Pajala, Vesisaari; Jellivaara, Kompelusvaara
Exempel
Jellivaara: Käärhmeenkivi on musta ja siliä ninku yksi kuula valettu. Kompelusvaara. Min olem musta ninku manalainen.
Källa
I. Tuovinen, Liljeblad, Miettinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-03-02
kirjakieli etnicitet skriftspåk
Svenska
skriftspråk
Finska
kirjakieli
Ordklass
substantiv
Platser
Tornionlaakso, Malmikentät; Meänkieli
Exempel
Meänkieli on puhekieltä. Ruotti on Tornionlaakson kirjakieli. Puhekieltä ymmärethään korvila. Kirjakieltä opithaan silmilä. Tavan valta ottaa vallan ja ahistaa puhekieltä.
Övrigt
Kaikki puhekielet on verbiä korvile, ilman poikkeuksetta. Kaikki kirjakieli on substantiivia silmile. Jo piispa Ambrosius sanoi 2000 vuotta aikaa ette korvat näkevät enemän kun silmät. Kirjakieli luopi toisen elämämuoon joka esineelistää mieltä.
Källa
Birger Winsa. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-03-02
kirja människa skriftspåk
Svenska
bok; rykte (metaforiskt)
Finska
kirja
Ordklass
substantiv
Platser
Kompelusvaara, Kemi
Exempel
Kompelusvaara: Laiskan kirjoissa. Kemi, Kompelusvaara: Joutunu huonhoin kirhjoin.
Källa
I. Tuovinen, Paloheimo. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-03-02
piuni lånord
Svenska
spion, vakt
Finska
vahti; vakoilija
Ordklass
substantiv
Platser
Joppauksessa pitkin väylänvartta.
Exempel
Joku jätetään piuniksi, vahdiksi, tarkkailemaan tullimiehiä
Källa
Eija Ojala. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-03-02
sähkö hushåll term
Svenska
elektricitet, el
Finska
sähkö
Ordklass
substantiv
Platser
Kemi, Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Exempel
Kainulasjärvi: Sähkölangoissa pääskyset istuvat. Kainulasjärvi: Sammuta sähön. Kainulasjärvheen tuli sähkö joskus 1925. Minun äidi meinas ette se tuntui kun Jumala astui alas kirkhaassa valossa.
Övrigt
Nytt ord. sa man under 1930-talet. I Kainulasjärvi fick man el ca 1925. Man upplevde det som om Gud steg ner på jorden med ett oerhört ljus. Min mor Berta Winsa mindes som barn när lampagårdens pörte fick ett strålande ljus. Det ordet är inlånat från finska. När bilen kom lite senare var det svenska lån. I Nattavaara användes ordet eeli.
Källa
Kaarakka. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-03-02