Nyheter

pöönät lånord mat
Svenska
mald kaffe
Finska
kahviporot
Ordklass
substantiv plural
Exempel
Kahvijauho: Josta kahvi veden kansa valmistetaan.
Övrigt
Ursprungligen kaffebönor
Källa
Lapin sanoja 2006. Ord ur finsk nätsida. Lars Lampinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-10
kahvi mat lånord musik
Svenska
kaffe, (malda) kaffebönor
Finska
kahvi
Ordklass
substantiv
Platser
Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Kainulasjärvi, Kompelusvaara, Alatornio, Kompelusvaara, Alatornio, Vittanki, Jellivaara, Parakka, Parakka, Parakka, Parakka, Kompelusvaara: Kahvit lopussa
Övrigt
Kompelusvaara: Jokka saunassa asuvat niillä on kahvipannut naulassa, keittävät saunam pesässä, levisköittäin kesässä, jos het tarttevat myllyä, hakevat he pitkin hyllyä, sieltä he löytävät kupposen, jolla he jauhaa pussosen.
Källa
I. Tuovinen, Airila, Hannula. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-10
kahveli hushåll lånord
Svenska
gaffel
Finska
haarukka
Ordklass
substantiv
Platser
Kemi, Simo, Simo, Rovaniemi, Tornionlaakso, Alatornio, Alatornio
Övrigt
äldre modell av renhorn
Källa
I. Tuovinen, Hannula, Artimo, Räsänen, Paloheimo. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-10
orjeli musik lånord
Svenska
orgel
Finska
urut
Ordklass
substantiv
Platser
Kainulasjärvi
Källa
Nedtecknat av 2010-05-03 Birger Winsa
Redigerad
2021-12-10
joutti man jakt gåta trä
Svenska
pilbåge av en
Finska
jousi
Ordklass
substantiv
Platser
Kainulasjärvi, Kompelusvaara; Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Exempel
Kompelusvaara, Kainulasjärvi: Nuhu nuoli, nahka kantapäähän sihtaa, nenhään ampuu (joutsi).
Övrigt
för pojkar
Källa
I Tuovinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-10
kuutti jakt
Svenska
pil
Finska
nuoli
Ordklass
substantiv
Platser
Kainulasjärvi, Vittanki.; Vittanki, Parakka, Kainulasjärvi, Pitkin
Exempel
Vittanki: jouhtin kuutti. Parakka: mie ninku kuutti väävin taat. Kainulasjärvi: Kuuttipyssy on puusta tehty pyssy, nurri päähän ja sellainen kuru pyssyn päälä missä kuutti kulkee. Sitten vain kuutti nurrin päähän ja vettää taakse pitkin kurua, sihata ja ampua, laskea nurrin. Kuutti lensi noin 20 metriä. Kaikki tehimä itte, paitti se nurri, minkä otima sellaisista kotitehtyistä konservipurkista. Äiti eli paremin mamma pani konservhiin mustikkasylttiä joka helpola homehtui. Voi voi kyllä. Vihreän paksu nurri, juuri mainio kuuttipyshyin.
Övrigt
Vertaa kuuttipyssy.
Källa
Meänkielen sanakirja, I Tuovinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-10
äiti kvinna
Svenska
mor, mamma
Finska
äidi
Ordklass
substantiv
Platser
Väylänvartisten sanakirja
Exempel
Äiti oli isoäiti. Minun mamma sanoi äitiksi oman äiti, ja siihen se sana jäi. Ei minun äiti ollu kun mamma, khaan se isoäiti saattanu olla.
Övrigt
Mamma oli kohta ainua sanonta.
Källa
Birger Winsa. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-10
kuuttipyssy jakt barn lek
Svenska
trägevär med slangbella i änden
Ordklass
substantiv
Platser
Kainulasjärvi; Pitkin
Exempel
Kuuttipyssy on puusta tehty pyssy, nurri päähän ja sellainen kuru pyssyn päälä missä kuutti kulkee. Sitten vain kuutti nurrin päähän ja vettää taakse pitkin kurua, sihata ja ampua, laskea nurrin. Kuutti lensi noin 20 metriä. Kaikki tehimä itte, paitti se nurri, minkä otima sellaisista kotitehtyistä konservipurkista. Äiti eli paremin mamma pani konservhiin mustikkasylttiä joka helpola homehtui. Voi voi kyllä. Vihreän paksu nurri, juuri mainio kuuttipyshyin.
Övrigt
för pojkar
Källa
Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-10
kirppa jakt trä
Svenska
träpinne, träspänne, gillersticka i fälla
Finska
loukun virtyslaite, puupalikka
Ordklass
substantiv
Platser
Jellivaara, Karunki, Karunki, Sieppijärvi, Kemi, Simo, Kuolajärvi, Simo, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi
Övrigt
Pinne mellan två stockar i flake. stf. loukun virtyslaite, puupalikka
Källa
Yliperän kielen sanakirja, Oiva Arvola. Airila, Valonen, B. Winsa: ordbok, Lars Lampinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-09
tulpus trä
Svenska
träpinne mellan stockarna i nying
Finska
puupinna
Ordklass
substantiv
Platser
Rovaniemi, Sodankylä
Övrigt
Tulpukset ovat puukapuloita, jotka pannaan nuotion muodostavain honkien väliin niin että siihen jää pieni rako
Källa
Kena. Nedtecknat: Jukka Korva. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-09
yöhonka arbete fiske jakt trä
Svenska
nying, stockeld för natten
Finska
rakovalkea
Ordklass
substantiv
Platser
Rovaniemi
Övrigt
Vertaa honkatuli, rakotuli, rakovalkea
Källa
Artimo. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-09
rakovalkea trä
Svenska
nying
Ordklass
substantiv
Platser
Kittilä
Källa
Liljeblad. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-09
rakonuotio jakt trä
Svenska
nying
Finska
nuotio, rakovalkea
Ordklass
substantiv
Platser
Rovaniemi
Källa
Artimo. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-09
kurituskoulu barn etnicitet
Svenska
uppfostringsanstalt
Finska
kasvatuslaitos
Ordklass
substantiv
Platser
Tornionlaakso
Exempel
Lapset jokka ei kuuntelheet pölätethiin kurituskoulula. Sinne lähätethiin Rudolf Hannu Kainulasjärvestä, ja hän ei koskhaan tullu takashiin. Kurituskouluja oli Gotlandissa ja Ölandissa. Saarissa sen takia ettei lapset saattanheet karata takashiin kotia.
Källa
Birgit Löfroth, Kainulasjärvi. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-08
kretta, retta lånord mat
Svenska
grädde
Finska
kerma
Ordklass
substantiv
Platser
Kittilä, Rovaniemi, Kittilä
Källa
Syrjänen, Artimo. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-07
retta lånord mat
Svenska
grädde
Finska
kerma
Ordklass
substantiv
Övrigt
stf. kerma
Källa
Oiva Arvola. Yliperän kielen sanakirja, Lars Lampinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-07
fiili mat lånord östfinska
Svenska
grädde på fil
Finska
fiilin kerma
Ordklass
substantiv
Exempel
Jellivaara, Vettasjärvi, ottakaa fiiliä siitä päältä, Kompelusvaara
Övrigt
östfinska, viili, f- (söF, delvis nK, Sa, V, T, Sat, Ka, Nf) \'grädden på långfil, övre hinnan på långfil; av oskummat mjölk förfärdigad (sommar)mat, viilipiimä (V)
Källa
Syrjänen, I. Tuovinen, B. Winsa: ordbok. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-07
oviluuta hushåll
Svenska
tornedalslås
Finska
luuta oven päällä, vanha "lukku"
Ordklass
substantiv
Platser
Tornionlaakso, Malmikentät
Exempel
Luutan panthan ulko-oven pääle merkiks ettei kukhaan ole kotona. Ovi ei ole lukussa. Kaikin on/olit reheliset ja ei kukhaan astunu sisäle jos näit oviluuan. Käytethään vieläki.
Källa
Birger Winsa. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-07
maalakamsu mat lånord-samiska gällivarefinska
Svenska
blodpalt
Finska
verikakko, -klimppi
Ordklass
substantiv
Platser
Jellivaara; Vuoddas
Övrigt
Vertaa verikakko id
Källa
Nedtecknat av B. Winsa: ordbok
Redigerad
2021-12-07
maalapaltti mat lånord-samiska gällivarefinska
Svenska
blodpalt
Finska
verikakko
Ordklass
substantiv
Platser
Jellivaara
Övrigt
Med bl a köttfärs och fårlunga (ej renlunga) Maala är ett samiskt lån.
Källa
Nedtecknat av B. Winsa: ordbok
Redigerad
2021-12-07
maalimakkara mat lånord-samiska gällivarefinska renskötsel
Svenska
blodkorv, enbart tjocktarmar används av ren till blodkorv
Finska
verimakkara
Ordklass
substantiv
Platser
Jukkasjärvi
Exempel
Maala käytethään kans Markitassa ja siis Jellivaaransuomessa. Veri saamen kielessä merkittee ihmisen veri. Ja maala elläinten veri. Sen takia maalaklimppiä ja -makkaraa.
Källa
I Tuovinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-07
hilla mat osynlig värld medicin växt
Svenska
hjortron
Finska
muurain, hilla, lakka
Ordklass
substantiv
Platser
Tornionlaakso, Malmikentät
Exempel
Hannele Kenttä: Mitä enemän tähtiä taihvaala uuenvuenaattona, sitä enemmän hilloja tulevana kesänä.
Övrigt
Användning. Hjortronets frukter används mest till sylt eller mylta, men kan även användas till likör. Hjortron var omtyckta redan under 1700-talet och Linné berättar att man sände \en ofantlig mängd syltade hjortron\ från Västerbotten till Stockholm varje år. De ansågs också vara nyttiga och Hoffberg (1792) skriver att de \kyla och rena bloden\ och är \i febrar, skjörbjugg och lungsot nyttige\.
Källa
Hannele Kenttä.. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-05
klomo snö natur lånord vatten
Svenska
skrovlig frusen mark, is
Finska
epätasainen, karhea jäätynyt maa, jää
Ordklass
substantiv
Platser
Kompelusvaara
Övrigt
Vertaa kromu
Källa
I. Tuovinen. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-05
luppoaika natur renskötsel snö
Svenska
skartid (vår)
Finska
hangenaika
Ordklass
substantiv
Platser
Rovaniemi, Lohijärvi, (ylheinen), Kuolajärvi, Sodankylä, Rovaniemi.
Övrigt
När renen inte når renlaven och tvingas äta skägglav. Sysslolös tid för daglönearbetare och icke-hemmansägare.
Källa
I. Tuovinen, Aejmelaeus, Kena, Artimo, Artimo. Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2021-12-05