tohkeissaan, innoisaan, varmuudella, itse varmasti
Ordklass
adverb
Platser
Kainulasjärvi
Exempel
Mies astui sisäle hossissa ja selitti ette...
Övrigt
Vähän epäselvä merkitys. Innoissaan voisi olla toinen merkitys. Västfinskt ord. Enligt folketymologi: Sannolikt från namnet Hoss från bröderna Cartwright. Hoss taisi olla aika itsensä varma, ja toimi varmuudella.
Källa
Birger Winsa.
Nedtecknat av Birger Winsa
Redigerad
2018-09-03
hourata
Svenska
svamla
Ordklass
verb
Platser
Kolari, Kainulasjärvi
Exempel
Kolari, älä nyt houraa. MK 1986: tuo äijä houraa taas eri laila! Saarnaa luppovuesta 203 Kainulasjärvi, kylläpä se taasen hourasi, Kolari Kolari ympäristöineen, luultavasti laajalti Lappia myös Ruotsin puolella tornionlaaksossa, Pajalan seuduilla.
Källa
1962.
Nedtecknat av Ritva Seppälä, Nikupeteri
hukupori
Svenska
stämjärn, huggjärn
Finska
taltta, temmirauta
Ordklass
substantiv
Platser
Kainulasjärvi, hukipori
Källa
Meänkielen sanakirja.
Nedtecknat av lars lampinen
huono
Svenska
dålig
Ordklass
adjektiv
Platser
Winsa, Kainulasjärvi
Exempel
Meän kieltä 1986: ette hääty asua niin huonossa asunossa sai paleltua paljon. muttei 331 Birger Winsa Kainulasjärvi, huono huonompi, huonoin Mutta myös: huono, värrempi, värstiin Kainulasjärvi: Hään on värstiin mies koko porukassa. Hän on värrempi ku kukhaan muu.
Övrigt
Värrempi är således ett lån från svenska dålig, värre, värst. Men grundordet har inte låntats från svenskan.
hyttyset. Den minsta knotten. Jämför mäkärä. stfi mäkärä
Ordklass
substantiv
Platser
Sarvisvaara, Kainulasjärvi
Exempel
Sarvisvaara1, Kainulasjärvi, yks hye, paljon hytheitä, hytheet on pahat Kainulasjärvi, hytheitä joka paikka täynä, menevät korhvaanki, Kainulasjärvi Muonio, katto sääski, mäkärä, kärpänen. Hytheet. MK 1986: mäkäröitä ja hytheitä, ettei vainu oikhein pärjätä niitten 82
Källa
Birger Winsa, Muoniolainen mies 1955.
Nedtecknat av B. Winsa: ordbok, Nikupeteri