Soon ihmiselle vähän tjänslistä. Tuntuu silla laila ku mie olen ruottalainen ette mie häätyisin
osata ruottin paremin ku suomen. Det är för folket en känslig fråga. Det känns som att när
jag är svensk så bör jag kunna bättre svenska än finska. Man i Aapua.
Sommarbegravningsplats, sydväst om Kainulasjärvi. En sandkulle där man begravde när man inte kunde föra liket till kyrkogården och kunde begrava i vigd jord. Man grävde upp kistan när man kunde färdas med häst eller båt till Tärendö kyrkogård. Sommarbegravningsplatser anses vara kusliga platser, enligt mängder med uppgifter i Nattavaara. Osaliga andar var precis dem som inte fått ro. Vila i frid säger man fortfarande så att själen får ro.
Källa
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985.
Nedtecknat av B. Winsa
Meän kieltä 1986: Silloin Jeesus sano: Antakaa lapsitten olla älkääkä hinnertäkkö niitä tulemasta minun tykö. Meän kieltä 1986: tet oletta hinnertänhee. Ko se siittä lähti ulos.
Övrigt
< ruotti
Källa
Tapio Lähteenmäki. Lars Lampinen, Nikupeteri 2006-11-12.
Nedtecknat av Birger Winsa
Pojat ajoit ennen mupeetila. Nykyään harvemin. Mupeeti muoto on täysin ylheinen. Ruottin kielen sanoissa toinen tavu kantaa pitkää vukaalia: moped, final, banal, banan etc. Lainana meänkielheen otethaan koko sana ja äänethään samala tavala. I-perhään jos lainasana loppuu konsonantila. Ja sen takia kaks vukaalia lainasanassa. Siis: mupeeti, finaali, banaali, pukaali, banaani etc. Sama sääntö kohta aina suomen kielessä: pokaali, finaali, vokaali etc. Poikeukksia esimerkiks mopedi. Meänkieli lainaa sanat juuri kun äänethään ruottiks. Siksi pokal sanasta tullee pukaali. Suomi lainaa kirjakielen perustheela. Ja vokal, pokal äänethään ruottin å-la. Siksi vokaali, pokaali etc.
Övrigt
Tässä mukava tapa lainata: Meänkielen raatiu kirjottaa: "Malin Attefall oon tehnyt tv-dokumentäärin "Inte till salu". Mie kirjotan dokymentääri. Mutta heilun välistä ja lainaan samala tavala. Dokumentääri pitäis ääntää ruottin kielen dåkomentär. Mutta kaikin luulen lukevat dokumentääri ruottin u-la. Sillä tavala on helpompi ymmärtää jos tuntee sanan. Emmä met sano dokymentääri, vain ruottin u-la mitä ei ole suomessa ja siis: dokumentääri. Ja siis lainoissa on -u- ääni saanu ruottin -u-ääntheen. Ja meänkielessä -u- buukstavila on kaks eri ääntämismaholisuuksia. Vereksissä lainoissa ruottin u.
Ruottin kielen sanoissa toinen tavu kantaa pitkää vukaalia: moped, final, banal, banan etc. Lainana meänkielheen otethaan koko sana ja äänethään samala tavala. I-perhään jos lainasana loppuu konsonantila. Ja sen takia kaks vukaalia lainasanassa. Siis: mupeeti, finaali, banaali, pukaali, banaani etc. Sama sääntö kohta aina suomen kielessä: pokaali, finaali, vokaali etc. Poikeukksia esimerkiks mopedi. Meänkieli lainaa sanat juuri kun äänethään ruottiks. Siksi pokal sanasta tullee pukaali. Suomi lainaa kirjakielen perustheela. Ja vokal, pokal äänethään ruottin å-la. Siksi vokaali, pokaali etc.
Övrigt
Tässä mukava tapa lainata: Meänkielen raatiu kirjottaa: "Malin Attefall oon tehnyt tv-dokumentäärin "Inte till salu". Mie kirjotan dokymentääri. Mutta heilun välistä ja lainaan samala tavala. Dokumentääri pitäis ääntää ruottin kielen dåkomentär. Mutta kaikin luulen lukevat dokumentääri ruottin u-la. Sillä tavala on helpompi ymmärtää jos tuntee sanan. Emmä met sano dokymentääri, vain ruottin u-la mitä ei ole suomessa ja siis: dokumentääri. Ja siis lainoissa on -u- ääni saanu ruottin -u-ääntheen. Ja meänkielessä -u- buukstavila on kaks eri ääntämismaholisuuksia. Vereksissä lainoissa ruottin u.