News

pöönät lainasana ruoka
Swedish
mald kaffe
Finnish
kahviporot
Part of speech
substantiivi monikko
Example
Kahvijauho: Josta kahvi veden kansa valmistetaan.
Other
Ursprungligen kaffebönor
Source
Lapin sanoja 2006. Ord ur finsk nätsida. Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-10
kahvi ruoka lainasana laulu
Swedish
kaffe, (malda) kaffebönor
Finnish
kahvi
Part of speech
substantiivi
Places
Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Kainulasjärvi, Kompelusvaara, Alatornio, Kompelusvaara, Alatornio, Vittanki, Jellivaara, Parakka, Parakka, Parakka, Parakka, Kompelusvaara: Kahvit lopussa
Other
Kompelusvaara: Jokka saunassa asuvat niillä on kahvipannut naulassa, keittävät saunam pesässä, levisköittäin kesässä, jos het tarttevat myllyä, hakevat he pitkin hyllyä, sieltä he löytävät kupposen, jolla he jauhaa pussosen.
Source
I. Tuovinen, Airila, Hannula. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-10
kahveli huusholli lainasana
Swedish
gaffel
Finnish
haarukka
Part of speech
substantiivi
Places
Kemi, Simo, Simo, Rovaniemi, Tornionlaakso, Alatornio, Alatornio
Other
äldre modell av renhorn
Source
I. Tuovinen, Hannula, Artimo, Räsänen, Paloheimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-10
orjeli laulu lainasana
Swedish
orgel
Finnish
urut
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Source
Writen down by 2010-05-03 Birger Winsa
Edited
2021-12-10
joutti mies jahti arvaus puu
Swedish
pilbåge av en
Finnish
jousi
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi, Kompelusvaara; Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Example
Kompelusvaara, Kainulasjärvi: Nuhu nuoli, nahka kantapäähän sihtaa, nenhään ampuu (joutsi).
Other
för pojkar
Source
I Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-10
kuutti jahti
Swedish
pil
Finnish
nuoli
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi, Vittanki.; Vittanki, Parakka, Kainulasjärvi, Pitkin
Example
Vittanki: jouhtin kuutti. Parakka: mie ninku kuutti väävin taat. Kainulasjärvi: Kuuttipyssy on puusta tehty pyssy, nurri päähän ja sellainen kuru pyssyn päälä missä kuutti kulkee. Sitten vain kuutti nurrin päähän ja vettää taakse pitkin kurua, sihata ja ampua, laskea nurrin. Kuutti lensi noin 20 metriä. Kaikki tehimä itte, paitti se nurri, minkä otima sellaisista kotitehtyistä konservipurkista. Äiti eli paremin mamma pani konservhiin mustikkasylttiä joka helpola homehtui. Voi voi kyllä. Vihreän paksu nurri, juuri mainio kuuttipyshyin.
Other
Vertaa kuuttipyssy.
Source
Meänkielen sanakirja, I Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-10
äiti vaimo
Swedish
mor, mamma
Finnish
äidi
Part of speech
substantiivi
Places
Väylänvartisten sanakirja
Example
Äiti oli isoäiti. Minun mamma sanoi äitiksi oman äiti, ja siihen se sana jäi. Ei minun äiti ollu kun mamma, khaan se isoäiti saattanu olla.
Other
Mamma oli kohta ainua sanonta.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-10
kuuttipyssy jahti kläppi leikki
Swedish
trägevär med slangbella i änden
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi; Pitkin
Example
Kuuttipyssy on puusta tehty pyssy, nurri päähän ja sellainen kuru pyssyn päälä missä kuutti kulkee. Sitten vain kuutti nurrin päähän ja vettää taakse pitkin kurua, sihata ja ampua, laskea nurrin. Kuutti lensi noin 20 metriä. Kaikki tehimä itte, paitti se nurri, minkä otima sellaisista kotitehtyistä konservipurkista. Äiti eli paremin mamma pani konservhiin mustikkasylttiä joka helpola homehtui. Voi voi kyllä. Vihreän paksu nurri, juuri mainio kuuttipyshyin.
Other
för pojkar
Source
Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-10
kirppa jahti puu
Swedish
träpinne, träspänne, gillersticka i fälla
Finnish
loukun virtyslaite, puupalikka
Part of speech
substantiivi
Places
Jellivaara, Karunki, Karunki, Sieppijärvi, Kemi, Simo, Kuolajärvi, Simo, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi
Other
Pinne mellan två stockar i flake. stf. loukun virtyslaite, puupalikka
Source
Yliperän kielen sanakirja, Oiva Arvola. Airila, Valonen, B. Winsa: ordbok, Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-09
tulpus puu
Swedish
träpinne mellan stockarna i nying
Finnish
puupinna
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi, Sodankylä
Other
Tulpukset ovat puukapuloita, jotka pannaan nuotion muodostavain honkien väliin niin että siihen jää pieni rako
Source
Kena. Nedtecknat: Jukka Korva. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-09
yöhonka työ kalastus jahti puu
Swedish
nying, stockeld för natten
Finnish
rakovalkea
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi
Other
Vertaa honkatuli, rakotuli, rakovalkea
Source
Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-09
rakovalkea puu
Swedish
nying
Part of speech
substantiivi
Places
Kittilä
Source
Liljeblad. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-09
rakonuotio jahti puu
Swedish
nying
Finnish
nuotio, rakovalkea
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi
Source
Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-09
kurituskoulu kläppi eetnisyys
Swedish
uppfostringsanstalt
Finnish
kasvatuslaitos
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Example
Lapset jokka ei kuuntelheet pölätethiin kurituskoulula. Sinne lähätethiin Rudolf Hannu Kainulasjärvestä, ja hän ei koskhaan tullu takashiin. Kurituskouluja oli Gotlandissa ja Ölandissa. Saarissa sen takia ettei lapset saattanheet karata takashiin kotia.
Source
Birgit Löfroth, Kainulasjärvi. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-08
kretta, retta lainasana ruoka
Swedish
grädde
Finnish
kerma
Part of speech
substantiivi
Places
Kittilä, Rovaniemi, Kittilä
Source
Syrjänen, Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-07
retta lainasana ruoka
Swedish
grädde
Finnish
kerma
Part of speech
substantiivi
Other
stf. kerma
Source
Oiva Arvola. Yliperän kielen sanakirja, Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-07
fiili ruoka lainasana itäsuomi
Swedish
grädde på fil
Finnish
fiilin kerma
Part of speech
substantiivi
Example
Jellivaara, Vettasjärvi, ottakaa fiiliä siitä päältä, Kompelusvaara
Other
östfinska, viili, f- (söF, delvis nK, Sa, V, T, Sat, Ka, Nf) \'grädden på långfil, övre hinnan på långfil; av oskummat mjölk förfärdigad (sommar)mat, viilipiimä (V)
Source
Syrjänen, I. Tuovinen, B. Winsa: ordbok. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-07
oviluuta huusholli
Swedish
tornedalslås
Finnish
luuta oven päällä, vanha "lukku"
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät
Example
Luutan panthan ulko-oven pääle merkiks ettei kukhaan ole kotona. Ovi ei ole lukussa. Kaikin on/olit reheliset ja ei kukhaan astunu sisäle jos näit oviluuan. Käytethään vieläki.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-07
maalakamsu ruoka lainasana-saame jellivaaransuomi
Swedish
blodpalt
Finnish
verikakko, -klimppi
Part of speech
substantiivi
Places
Jellivaara; Vuoddas
Other
Vertaa verikakko id
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2021-12-07
maalapaltti ruoka lainasana-saame jellivaaransuomi
Swedish
blodpalt
Finnish
verikakko
Part of speech
substantiivi
Places
Jellivaara
Other
Med bl a köttfärs och fårlunga (ej renlunga) Maala är ett samiskt lån.
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2021-12-07
maalimakkara ruoka lainasana-saame jellivaaransuomi poronhoito
Swedish
blodkorv, enbart tjocktarmar används av ren till blodkorv
Finnish
verimakkara
Part of speech
substantiivi
Places
Jukkasjärvi
Example
Maala käytethään kans Markitassa ja siis Jellivaaransuomessa. Veri saamen kielessä merkittee ihmisen veri. Ja maala elläinten veri. Sen takia maalaklimppiä ja -makkaraa.
Source
I Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-07
hilla ruoka näkymätön mailma metesiini kasvi
Swedish
hjortron
Finnish
muurain, hilla, lakka
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät
Example
Hannele Kenttä: Mitä enemän tähtiä taihvaala uuenvuenaattona, sitä enemmän hilloja tulevana kesänä.
Other
Användning. Hjortronets frukter används mest till sylt eller mylta, men kan även användas till likör. Hjortron var omtyckta redan under 1700-talet och Linné berättar att man sände \en ofantlig mängd syltade hjortron\ från Västerbotten till Stockholm varje år. De ansågs också vara nyttiga och Hoffberg (1792) skriver att de \kyla och rena bloden\ och är \i febrar, skjörbjugg och lungsot nyttige\.
Source
Hannele Kenttä.. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-05
klomo lumi luonto lainasana vesi
Swedish
skrovlig frusen mark, is
Finnish
epätasainen, karhea jäätynyt maa, jää
Part of speech
substantiivi
Places
Kompelusvaara
Other
Vertaa kromu
Source
I. Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-05
luppoaika luonto poronhoito lumi
Swedish
skartid (vår)
Finnish
hangenaika
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi, Lohijärvi, (ylheinen), Kuolajärvi, Sodankylä, Rovaniemi.
Other
När renen inte når renlaven och tvingas äta skägglav. Sysslolös tid för daglönearbetare och icke-hemmansägare.
Source
I. Tuovinen, Aejmelaeus, Kena, Artimo, Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-12-05