Uutisia

Jappi nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
Karl-Göran
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Lähde
Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-02-17
Fransko nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
Frans
Suomi
Fransi
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Vinsan Fransko oli minun kranni.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-02-17
Benhartti, Bernhartti nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
Bernhard
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa Bennu.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-02-17
knuppineula huusholli vaate lainasana
Ruotti
knappnål
Suomi
neula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Kuolajärvi, Kemi, Täräntö
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Lähde
Räsänen. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-02-14
Britti nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
Britt, Britta
Sanaluokka
erisnimi
Esimerkki
Iiskon Britti, Britt Ryngmark. Ja Mäen Briita. Kainulasjärvessä.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-02-14
Briita nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
Britta (sannolikt)
Suomi
Briitta
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Iiskon Britti, Britt Ryngmark. Ja Mäen Briita. Kainulasjärvessä.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-02-14
koittaa
Ruotti
försöka
Suomi
koettaa, yrittää
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Purnu, Hakanen: Koitima ampu
Lähde
Kai Metsävainio. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-02-09
juto jahti
Ruotti
flykt, rörelse utan stopp
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Järämä1; Dokkas
Esimerkki
Dokkas: Yhtä jutoa meni se hirvi ku mie rääkkäsin
Lähde
Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-02-09
saa höskhiin ihminen
Ruotti
få stryk
Suomi
saa löylytystä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mie sain höskhiin. Antaa höskhiin, ge stryk.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-02-08
Kalabiili ruoka
Ruotti
Rönnbäcks fiskbil Pajala
Suomi
Kala-auto
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Kalabiili tullee. Sieltä saapi röötinkiä, lohta ja kuivattua poronlihhaa. Kalabiili tuli noin 3-4 kertaa vuessa. Rönnbäkin kalabiili aijaa vieläki ympäri Tornionlaaksoa.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-02-08
Karppi lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
öknamn, smeknamn
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Nattavaara-området
Lähde
Axelsson, T. (2002). Nattavaaras historia. Nattavaaraby. Nedtecknat: Torbjörn Ömalm.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-02-08
soikkia
Ruotti
skutta, hoppa
Suomi
hyppiä
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Jänis soikkii pitkin mettää.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-02-06
kurkkuttaa ihminen
Ruotti
käfta emot
Suomi
vastustaa, sanoa vastaan
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
kurkkuttaa vasthaan = käfta emot
Lähde
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Tallennin user3423158
Muokattu
2024-02-05
navetta uskonto rakenus
Ruotti
ladugård
Suomi
navetta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kveeni; Jyykeä, Raisinvuono, Kittilä, Kemijärvi, Arpela, Erkheikki, Jukkasjärvi
Esimerkki
Jyykeä Jyykeä, Raisinvuono, Jyykeä, Kittilä, Kemijärvi, Arpela, Sieppiärvi, Erkheikki, Jukkasjärvi: Kun kissa peniköitti navethan. Kompelusvaara: Käypi vain navetalla ei se vielä lypsämässä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Oli tavalista ette talon emäntä joka kerta kun jätti lehmät ja pani oven kiini teki käsilä symboolisen ristin oven seinäle ja sanoi: Jesus siunatkhoon, ja varjelkhoon! Berta Winsa Kainulasjärvessä teki sen joka ilta jälkhiin lypsyn. Met lapset piimä sen kummalisena.
Lähde
I. Tuovinen, Syrjänen, Miettinen, Rapola, Mattila. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-31
kessusti
Ruotti
dåligt
Suomi
kehnosti
Sanaluokka
atverbi
Esimerkki
Kyllä meni kessusti.
Lähde
Bengt Pohjanensi Meänmaan Kieliraati. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-26
(mennä) kepsusti
Ruotti
(gå) snopet
Suomi
mennä väärin
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Jopa meni kepsusti. Siis esimerkiks puu ei kaatunu sinne kun piti.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin winsa
Muokattu
2024-01-26
Heikka nimi sanaparsi
Ruotti
Henrik
Suomi
Heikki
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Heikistä pittää olla puolet polttopuista jäljellä. Heikin päivästä puolet heinistä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Lanton Heikka, Vinsan Heikka.
Lähde
Birger Winsa. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-25
ihistää lumi
Ruotti
vatten som sipprar mellan snö och is
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Rovaniemi: Jos se ihistääpi.
Lähde
Artimo. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-24
hyvää juhanesta lainasana fraasi juhanes
Ruotti
glad midsommar
Suomi
hyvää juhannusta
Paikkoja
Gällivare
Kulttuuri taustaa sanasta
Kanske hyvvää juhanesta.
Lähde
Torbjörn Ömalm. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-12
lanta, lantalainen eetnisyys lainasana-saame lempinimi/haukkumanimi
Ruotti
svensk, finne, fastboende, icke-same (öknamn)
Suomi
lantalainen (lanta)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Turistsida skapad i finska Lappland har en ordlista på nordfinska ord. https://www.tunturisusi.com/lappi/
Esimerkki
Turistsidor i finska Lappland har en tydlig åsikt om betydelsen av lantalainen: "lanta, lantalainen = saamelaisten suosima haukkumanimi erit. ruotsalaisista ja suomalaisista - talossa asuja, ei lappalainen." Samernas omtyckta ÖKNAMN, i synnerhet om svenskar och finnar - fastboende icke same. Men alla lantalaIset känner inte igen den negativa betydelsen. I en del byar kan ordets negativa mening ha neutraliserats och försvunnit.
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa för ordet: Tässä pienessä sanastossa osa sanoista periytyy lapinkielestä, eli saamesta 1800-luvulta, osa ehkä norjasta ja ruotsista - ja osa taas nykypäivän suomen kielestä. Saamenkieliset sanat, jotka kursiivilla, Samuli Paulaharju, T.I. Itkonen, Kullervo Kemppinen. Lähteenä myös Nykysuomen sanakirja ja eräät muut alan teokset, sekä Paliskuntien yhdistys. Lähteenä myös: Martti Anneberg; Alta Vita - Porokulttuurin ja Lapin luonnon tietosanakirja. Enligt Ante Aikio ett samiskt pejorativt lånord. Lanta ‘Finland (as opposed to Lapland; pejorative)’ [EXP] < PS *l*nt( (S–K; YSS 567), cf. SaaS laedtie ‘farmer, person with a fixed residence’, SaaL ládde ‘Swede’, SaaN láddi, SaaI läddi ‘Finland (as opposed to Lapland)’. The Saami word derives from Scandinavian, cf. Old Norse land ‘land’ < *landa-
Lähde
https://www.tunturisusi.com/lappi/, Aikio, Ante. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-12
korju elläin jahti lainasana-saame
Ruotti
björnlega, -bo utanför ide
Suomi
karhun vuode
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kompelusvaara: Karhu makkaa korhjuula kuusen alla, ei pesässä.
Lähde
I. Tuovinen, Ante Aikio. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
kaasu lainasana-saame
Ruotti
gas; ånga, dimma
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Vesisaari.
Esimerkki
Kompelusvaara: Ilmass-on semmosta kaasua.
Lähde
I. Tuovinen, Paloheimo, Isoniemi, Aikio, Ante.. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
iltti vaate länsisuomi lainasana-saame
Ruotti
skoämne i pjäxa, övre del av sko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kittilä, Vittanki, Kompelusvaara, Enontekiö, Täräntö, Parakka, Jukkasjärvi, Kätkäsuanto, Muonio, Ylitornio, Lohijärvi, Enontekiö, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, iltti s 'skos tunga'= kauto ' (M Vilppula k 5044, SMSA).
Lähde
I. Tuovinen, Airila, Tiesmaa, Aejmelaeus, Itkonen, Itkonen, Anthoni, Aikio. Tallennin Birger Winsa
Muokattu
2024-01-10
aava vesi lainasana-saame
Ruotti
stort vak på sjö el vattendrag
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Lähde
Ante Aikio. Tallennin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-01-10