MEÄN SANA
housunpelli
vaate
Swedish
gylf
Part of speech
substantiivi
Places
Pentäsjärvi
Example
Housunpelli on sama kun sepalus ja hurhaus.
Source
Bertil Isaksson.
Writen down by Birger Winsa
Edited
2024-10-08
Swedish
dragkedja i kläder, blixtlås
Part of speech
substantiivi
Other
Vertaa sepalus ja housunpelli.
Source
Pajala radio 050512.
Writen down by Birger Winsa
Edited
2024-10-08
Swedish
söm
Finnish
nöyle
Part of speech
substantiivi
Places
Sodankylä, Täräntö, Alatornio, Kittilä, Rovaniemi, Kemi
Other
Harriet Pekkari: Pallistaa – fålla
Karhunlanka - björntråd
Pikilanka – becktråd
Parsilanka - stopptråd
Karvalanka – tråd med kohår
Lankakerä – trådnystan
Neulomalanka – sytråd
Villalanka – ulltråd
Virkkauslanka – virktråd
Virkata - virkka
Fingerpori – fingerborg
Tikata – sy
Kurpata - sy fult
Kurppia – sy med långa fula stygn
Rynkätä – vecka tyg
Kraatari – skräddare
Sömmerska, neuloja - sömmerska
IB Uusitalo: Nöyle - söm
Ratkoa -sprätta
Ratkomaveitti - sprättkniv
Saksit - sax
Neuloa - att sy
Neula - nål
Toppineula - stoppnål
Äimä - skärnål
Poikaneula - säkerhetsnål
Knuppineula - knappnål
Neulansilmä -nålsöga
Knappi - knapp
Knapinreikä - knapphål
Hurhaus - blixtlås
Kymminauha - gummiband
Neulomakone - symaskin
Lankarulla - trådrulle
Alilanka - undertråd
Päälilanka - övertråd
Helma - fåll
Kraaka - krage
Nylund: Äiviä- kasta om
Keriä- nysta
Parsimalanka- stoppgarn
Pikinuora- becktråd
Tupsu- tofs
Panna silmile- lägga upp maskor
Ottaa kokhoon- ta ihop
Kierä lanka- hårt tvinnat garn
Silmä- maska
Pinnaneula- säkerhetsnål
Myöstäri- mönster
Virkkulanka- virkgarn
Virkkineula- virknål
Nurri- resår
Sormikhaat- fingervantar
Source
Tuesmaa, Syrjänen, Kena, Meriläinen, Artimo, Itkonen, Miettinen, Hämäläinen.
Writen down by Birger Winsa
Edited
2024-10-07
Swedish
gylf
Finnish
sepalus
Part of speech
substantiivi
Places
Aapua
Other
IB Uusitalo. Vertaa sepalus.
Source
Birger Winsa.
Writen down by winsa
Edited
2024-10-07
Swedish
tandvärk
Part of speech
substantiivi
Places
Juoksengi
Other
Vertaa hammastauti
Source
Lars Lampinen.
Writen down by Birger Winsa
Edited
2024-10-07
Swedish
tandkräm
Finnish
hammastahna
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Source
B. Winsa.
Writen down by Birger Winsa
Edited
2024-10-07
raini
Swedish
elak, stygg
Finnish
häjy
Part of speech
adjektiivi
Places
Kainulasjärvi
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2024-10-07
Swedish
skugga
Finnish
varjo
Part of speech
substantiivi
Source
Writen down by Birger Winsa
Edited
2024-10-04
Swedish
lavskrika
Finnish
kuukkeli
Part of speech
substantiivi
Places
Övre Tornedalsregionen
Source
Paulaharju, S. (1922). Lapin muisteluksia. Helsinki: Kirja. Boken belyser många dialektala ord från bägge sidorna av övre Tornedalen och Muonioälvdal, exempelvis Kolari, Muonio, Kittilä, Karesuanto, Naimakka, Enontekiö..
Writen down by Järämä-Satter
Edited
2024-10-04
Swedish
rulla upp, rulla ner, vika (tex skjortärm)
Finnish
kääriä
Part of speech
verbi
Places
Kompelusvaara, Kompelusvaara, Lohijärvi, Lohijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Kittilä
Example
Kittilä: Kuorustaa saaphan varret. Vittanki: Kuorustaa peskiä.
Other
Vertaa kuoristaa.
Source
I. Tuovinen, Airila.
Writen down by Birger Winsa
Edited
2024-10-03
Swedish
snurrande trissa, tafs i fiskedrag, snurrande koppling i rens dragögla
Part of speech
substantiivi
Places
Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Petsamo, Sodankylä, Kittilä
Source
Anthoni, Tiesmaa, Artimo, Koskimies, Paloheimo.
Writen down by Birger Winsa
Edited
2024-10-03
Swedish
tvinna
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Birger Winsa Ruottin lekand ja tafs on vierkku. Mulle outo lapsuuven kalastusaikana. Saamen kielen laina. Luulen. Met sanoima tafsi. Siinä on klupu joka suojaa ettei liina tvinnainu. Se pyörivä klupu on vierkku. Tvinnata taitaa olla vierasta suomen kielessä.
Source
Birger Winsa.
Writen down by winsa
Edited
2024-10-03
Swedish
rulla upp/ner (ärmar, stövelskaft)
Part of speech
verbi
Example
Kuoristaa paijan hiat.
Other
Vertaa kuorustaa. Sannolikt båda formerna.
Source
Birger Winsa.
Writen down by winsa
Edited
2024-10-03
Swedish
flygfä, bitande insekt,
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso; Nilivaara, Torrivaara, Kittilä
Example
Nilivaara, Torrivaara, Kittilä: Syöpä tullee kevväilä. Ensin näkkeee kirsisääskiä, mutta net ei pure. Sitten tullee pari miljaartia syöpää: sääskiä, paarmoja, hytyäisiä ja mäkäriä.
Other
Sanaparsi: Tuli syöpä säästäjälle. Merkitys?
Source
B. Winsa: ordbok, Liljeblad.
Writen down by Birger Winsa
Edited
2024-09-29
kolo
Swedish
märke, grop (i träd, ej hål); ful
Finnish
pilkku; kuoppa: ruma
Part of speech
substantiivi
Places
Nattavaara, Soutujärvi-Skaulo, Nattavaara; Pempelijärvi, Ullatti
Other
Vertaa koro
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2024-09-29
kummakki
Swedish
bägge
Part of speech
atverbi
Places
Jukkasjärvi
Example
Kummakki olthiin myötä = bägge var med.
Other
Synonym till molemat.
Source
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi.
Writen down by user3423158
Edited
2024-09-29
Swedish
jo självklart; uppenbart
Finnish
joo tietysti
Part of speech
interjektio
Source
Birger Winsa.
Writen down by winsa
Edited
2024-09-29
Swedish
grönsaksland, trädgård
Finnish
puutarha
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi; Soutujärvi, Skaulo
Other
< ruotti
Source
Birger Winsa.
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2024-09-28
Swedish
trädgård
Finnish
puutarha
Part of speech
substantiivi
Places
Tornedalen
Other
Vertaa kryyvimaa.
Source
Writen down by Birger Winsa
Edited
2024-09-28
Swedish
huckle, sjal
Finnish
huivi, liehuva vaate, havilinen leninki
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Other
Fler ord: havilinen, simhaus, hatura, kläppi, naakia, naakata,, toopi, plompuuki polsterinpäälinen,klasisilmät, klosetti, pärmi, nättinki, toppineula, jo ainaki, hiljastua, primhauttaa, priihmauttaa, preivi, sunkhaan, unheuttaa, hihot, jälkhiin, klaakottaa, prämhäyttää, välhin, välleen, pruuvit, lämhäyttää, kruuvata, mookata, ookata, henttari, fati, sokkeri, pännä, följy, knappi, topata (pullaa), toppasohva, matrassi, löystäkki, pranstaaka, yhtehnään myöthäänsä, konstvärkki, takstooli, nuuka (tarkka), sole niin nuukaa, hollari, kuelma, kuelmatikut, paisteklasit, kilottaa, kompiainen, killata, kranni, tikkutröijy·
Source
Facebook.
Writen down by Birger Winsa
Edited
2024-09-28
Swedish
ravin, dal med branta klippväggar
Finnish
laakso, kuilu
Part of speech
substantiivi
Places
Parakka, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Enontekiö
Example
Parakka, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Enontekiö, (ylheinen), Kätkäsuanto, Kätkäsuanto: piston kurssuun.
Other
< saame östfinska, kursu naturnamn naturbäck, låglänt dal med bäck, låglänt blöt sänka; östfi kurso blött ställe, blöt sänka (A Salminen k 1547, SMSA). Dal med å el kallkälla längst ner.
Source
I. Tuovinen, Itkonen, B. Winsa: ordbok.
Writen down by Birger Winsa
Edited
2024-09-25
Swedish
kungsörn, Aquila chrysaetos
Finnish
kotka
Part of speech
substantiivi
Places
Muonio, Ylitornio, Alatornio, Vettasjärvi, Täräntö, Parakka, Vittanki
Example
Parakka: Kymmenestä kynnestä se kokkoki syöpi. Hakanen: Merikokot ja kokot.
Other
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Finska maakotka. Hävdas ta småbarn ur vagga, tar renkalvar och får. Stfi maakotka. Latin Aquila chrysaetos. Kokkoki parhaat kynsistä syöpi.
Source
I. Tuovinen, Syrjänen, B. Winsa: ordbok.
Writen down by Birger Winsa
Edited
2024-09-24
kiipan kaappaa
fraasi
Swedish
nätt och jämnt
Finnish
juuri ja juuri
Part of speech
atverbi
Places
Kainulasjärvi
Other
Nipin napin/kiikun kaakun. Soli siinä ja siinä. Just ja just
Source
Birger Winsa.
Writen down by Birger Winsa
Edited
2024-09-24
koste/t/
vesi
Swedish
eda, bakvatten, bakström
Finnish
takavirta, koste, pyörre
Part of speech
substantiivi
Places
Ullatti1, Järämä2, Ullatti2, Kainulasjärvi1, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Kuolajärvi, Raisinvuono, Rovaniemi, Inari; Kompelusvaara, Pajala, Parakka, Karunki, Ylitornio, Arpela, Sieppijärvi, Vittanki
Example
Kompelusvaara, Pajala, Parakka, Pajala, Karunki, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Ylitornio, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi, Vittanki
Other
Vertaa pyörre id. Dialektalt svenska: agga.
Source
Artimo, Paloheimo, Isoniemi, Rapola, B. Winsa: ordbok.
Writen down by Birger Winsa
Edited
2024-09-24