News

aurata huusholli
Swedish
plöja
Finnish
aurata
Part of speech
verbi
Places
Tornionlaakso
Other
Vertaa kääntää, joka kans merkittee aurata.
Source
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-07
mullata huusholli lainasana
Swedish
mulla (potatisland när blasten är synlig)
Part of speech
verbi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät; Simo, Jyykeä, Raisinvuono, Alatornio, Sodankylä, Kemi
Example
Pottumaat mullathaan kesänaikana kun kaali on näkösellä. Tarkouts on ette lisätä multaa potun kaalen pääle ja syrjile. Pottuvelttaa veethiin pitkin vakoja, Yks mies vetomiehenä, aika raskasta hommaa. Ei ole lasten leikkiä kun sanothaan.
Source
Hannula, Kena, Miettinen, Rapola, Räsänen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-07
neuvoa satu
Swedish
ge råd, rådgiva
Finnish
neuvoa
Part of speech
verbi
Places
Meänkieli; Parakka
Example
Parakka Parakka: Kettu tahtoo harakalta kolmasta poikaa, mutta harakka ei ennää pölkää. Millä se sie hakkaat (puun), eihän sulla ole kirvestä ei veitteä. Kuka sinun neuvoi? Varis! Kompelusvaara: Vaikka sitä neuvothaan.
Source
I. Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-07
kääpä puu
Swedish
ticka, utväxt i döende tall, utväxt i björk
Finnish
kääpä
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi, Kemi
Example
Kittilä: Kasuaa pinthan kääpiä.
Source
Liljeblad, Paloheimo, Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-02
aanoa lainasana
Swedish
ana, anta
Finnish
arvella, olettaa
Part of speech
verbi
Other
Svenska ana, sannolikt.
Edited
2025-02-02
Mene terhveenä! ihminen lainasana-saame fraasi
Swedish
Farväl, lycka med dig!
Finnish
Näkemiin!
Part of speech
interjektio
Example
Mene tervheenä. Vastaus: Jää tervheenä.
Source
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.. Writen down by winsa
Edited
2025-01-31
siie itäsuomi vesi ilma lumi
Swedish
underkylt regn, små snökorn, isaktigt regn
Finnish
jäätävä sade
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Example
Kainulasjärvi: jo alkaa siitämhään. On siie maassa.
Other
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2025-01-29
hantuuki länsisuomi lainasana huusholli
Swedish
handduk
Part of speech
substantiivi
Places
Juoksengi
Other
västfi, hantuuki s \'handduk\'; östfi pyhe, pyyhe m fl id (ALE 234, SMSA). Tervolassakin mummo puhui näästyyki handtyyki vaksdyyki vaikka ei oltu väylänvarresta.
Source
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-01-29
siira luonto ilma vesi
Swedish
underkylt regn
Finnish
siide
Part of speech
substantiivi
Places
Väylänvartisten sanakirja
Example
Riitettä maassa ja siiraa sattaa. Juoksengissa jokku sanovat että tullee siiaa.
Source
Väylänvartisten sanakirja. Writen down by winsa
Edited
2025-01-29
siitää vesi luonto lumi
Swedish
regna underfryset regn
Part of speech
verbi
Places
Kainulasjärvi
Other
Vertaa: Riitettä maassa ja siiraa sattaa. Juoksengissa jokku sanovat että tullee siiaa.
Source
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.. Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2025-01-29
resunen ihminen
Swedish
slarvig
Finnish
huoleton
Part of speech
adjektiivi
Other
Resunen mies
Source
Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-01-28
resunen ihminen
Swedish
slarvig; trasig, söndrig
Finnish
huoleton; rikkinäinen
Part of speech
adjektiivi
Places
Rovaniemi, Kemi: Resuset kengät.
Source
Kaarakka, Hämäläinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-01-28
jälkilöyly sauna
Swedish
eftervärme i bastu
Finnish
jälkilöyly
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Source
Birger Winsa. Writen down by winsa
Edited
2025-01-26
joutilo ihminen
Swedish
ledig, tillgänglig person
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Source
Birger Winsa. Writen down by winsa
Edited
2025-01-25
rönkätä metesiini lainasana
Swedish
röntga
Finnish
röntgenkuvata
Part of speech
verbi
Places
Juoksengi
Source
Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-01-25
friskautua metesiini lainasana ruumis
Swedish
tillfriskna
Finnish
parantua, toipua
Part of speech
verbi
Source
Matti Junes, född i finska Tornedalen. Writen down by Lars Lampinen, Unbyn Boden
Edited
2025-01-25
makkara loru ruoka
Swedish
korv, falukorv
Finnish
makkara
Part of speech
substantiivi
Places
Hela Tornedalen; Kainulasjärvi
Example
Kainulasjärvi: Paistama makkaraa ruaksi. Ramsu: Makkara matkusti pitkin tietä, viimen se halkesi pois.
Other
Vertaa verimakkara, pylsy.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-01-25
parkkeerinki lainasana paikannimi
Swedish
parkering, -plats
Finnish
pysäköintialue
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Example
Tuossapas hyvä parkkeerinki.
Source
Birger Winsa. Writen down by winsa
Edited
2025-01-25
parkki lainasana paikannimi
Swedish
park
Finnish
puisto
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Source
Birger Winsa. Writen down by winsa
Edited
2025-01-25
parkki paikannimi lainasana
Swedish
statligt skogsområde
Finnish
metsäalue
Part of speech
substantiivi
Places
Meänkieli; Parakka
Example
Parakka Parakka: Ampuva koko kruunumparkki.
Other
< ruotti
Source
I. Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-01-25
parkki lainasana puu
Swedish
bark, ämne under bark och under näver, mellan trä och bark/näver
Finnish
kaarna
Part of speech
substantiivi
Places
Meänkieli; Sieppijärvi, Muonio
Other
Jukkasjärvi: Ensim koijumparkki.
Source
I. Tuovinen, Valonen, Tiesmaa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-01-25
faaly, -makkara lainasana ruoka
Swedish
falukorv
Finnish
makkara
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Example
Ennen söithiin paljon faalymakkaraa.
Source
Birger Winsa. Writen down by winsa
Edited
2025-01-25
barkki huusholli puu lainasana vaate metesiini
Swedish
bark
Finnish
kaarna
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi, Jyykeä, Kittilä, Sodankylä, Kemi, Svappavaara, Jukkasjärvi
Example
Rovaniemi Rovaniemi, Jyykeä, Kittilä, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Kemi, Svappavaara, Jukkasjärvi: Se teki Jaakom muori yheksäm puun parkista juoman keitti (poltheen lääkheeksi). Petter Turtola ca 1930: Tuli yksi mies Moskojärvestä joka kutsuthin Moskin -Heikki, Se sano että sulla poika mätäne jalka eikä sinusta yksikhän piä varia ,Mutta kyllä minä tehen voithen että heitä mätänemästä,Se meni ulos ja nouti kojupölkyn, Sitten se otti pois tuohen ja krapasi parkin ja pani panhun kiejumhan. Se vesi tuli aivan punainen , Sitten se laski sen hurstin läpi että ei tullu yhtän roska ,Kaksi kerta päivässä pin kauhalla ammelta sitä vettä ,Hava heiti mätänemästä ja haisemasta ja rupesi paranemhan. Sitten käski likutta ja sujuta että se tule sujumhan. Nin sain jalan paranenmhan mutta aina se on haittanut ,
Other
< ruotti, barkvatten för färgning och bearbetning av skinn, ämne för beredning av skinn, bark från al el vide Vittanki, Parakka, Jellivaara, , Jukkasjärvi, Enontekiö, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Kompelusvaara: Sysitty parkki pois, se karpu, petäjhään asti. Jukkasjärvi, Kompelusvaara: Nauvan vuota se tarttee pitemän ajan, ja eikhään...
Source
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka, Petter Turtola. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-01-25
tuohi puu kalastus metesiini
Swedish
björknäver
Finnish
tuohi
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Example
Jukkasjärvi: Kopat olheet tuohesta ja kivet siinä (i nät, fiske).
Other
Björkbark användes som läkemedel mot sårskador. Petter Turtola preivissä joskus 1930: Tuli yksi mies Moskojärvestä joka kutsuthin Moskin -Heikki, Se sano että sulla pika mätäne jalka eikä sinusta yksikhän piä varia ,Mutta kyllä minä tehen voithen että heitä mätänemästä,Se meni ulos ja nouti kojupölkyn, Sitten se otti pois tuohen ja krapasi parkin ja pani panhun kiejumhan. Se vesi tuli aivan punainen , Sitten se laski sen hurstin läpi että ei tullu yhtän roska ,Kaksi kerta päivässä pin kauhalla ammelta sitä vettä ,Hava heiti mätänemästä ja haisemasta ja rupesi paranemhan .Sitten käski likutta ja sujuta että se tule sujumhan , Nin sain jalan paranenmhan mutta aina se on haittanut ,
Source
I Tuovinen, Petter Turtola. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-01-25