News

marraskuuruusu kasvi
Swedish
krysantemum, krukväxt
Finnish
krysanteemi
Part of speech
substantiivi
Places
Kittilä
Other
fi, krysanteemi
Source
Liljeblad. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-15
maa luonto sanaparsi
Swedish
torr mark, mark, åker, land, jord, bygd, landsbygd, begravningsplats, terräng, högre torr mark
Finnish
maa, seutu, pelto, sarka
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi, Kemi, Jyykeä, Kittilä, Raisinvuono, Lemminjoki
Example
Kemi, Jyykeä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Raisinvuono, Raisinvuono, Kittilä: Sielä on vuomaa ja jänkkää ja maansankaletta. Lemminjoki: Penikulma läpi se maa.
Other
Maa ei usko velkaa. Marken lämnar inga lån.
Source
Isoniemi, Valonen, Rapola, Meriläinen, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-12
torvi luonto
Swedish
solens strålande genom moln på ett spec sätt, likt rör från himlen; solstrimmor
Finnish
auringonsäteet
Part of speech
substantiivi
Example
Rovaniemi Kittilä, ylöspäin k ottaa semmosta torvea, se on kylmiä ilimoja
Source
Jukka Korva. Writen down by Isoniemi
Edited
2025-02-12
aamu luonto sanaparsi
Swedish
morgon
Finnish
aamu
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Example
Aamusta päivä pissiin sanoi Mestos Aake kun menimä kulutuksheen. Aake oli kymppi.,
Source
Birger Winsa. Writen down by winsa
Edited
2025-02-11
luulo sanaparsi
Swedish
inbillning, uppfattning, föreställning, förmodan, antagande
Finnish
luulo
Part of speech
substantiivi
Places
Kompelusvaara
Example
Kompelusvaara: Korkeat luulot ittestänsä. Kemi, Kompelusvaara: Ei ole autuhaaks tuloa muuala ku lestaatilaisessa liikheessä, semmoistakì luuloa on. Luulo ei ole tiedon väärti.
Source
I. Tuovinen, Kaarakka. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-11
niesti ruoka
Swedish
mat, färdkost
Finnish
ruoka, matkaevät
Part of speech
substantiivi
Example
Kahvi-/ tulisteluneuvot ja niestit häätyy olla laukussa ko methään aikoo
Source
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.. Writen down by winsa
Edited
2025-02-09
niesta ruoka elläin
Swedish
mat, färdkost
Finnish
ruoka, matkaevät
Part of speech
substantiivi
Places
Kittilä
Example
Kittilä Kittilä: Saisinko mie niestaa ostaa. Kittilä: Ota niestaa matkhaa.
Other
Vertaa niesti.
Source
Syrjänen, Liljeblad. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-09
mullata hautajaiset lainasana
Swedish
välsigna avliden genom att kasta mull på kista
Part of speech
verbi
Places
Rovaniemi
Source
Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-09
kalsu huusholli
Swedish
slö, trubbig
Finnish
tylsä
Part of speech
adjektiivi
Places
Kompelusvaara
Example
Kompelusvaara: Kirveskalsu, Jellivaara, Parakka. Kalsu veitti ja kirves
Other
Slö yxa, kniv, lie.
Source
Airila, Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-09
kalso työ jellivaaransuomi
Swedish
dålig, slö (t ex yxa)
Finnish
tylsä
Part of speech
substantiivi
Places
Gällivare kommun
Example
Kalsojärvi
Other
Vertaa kalsu.
Source
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Writen down by Järämä-Satter
Edited
2025-02-09
neuvohuone rakenus
Swedish
redskapsbod
Finnish
varasto
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Meilä oli neuvohuone missä oli traktori, veltta, aura ja kaikenlaista neuvoa.
Other
Vertaa liiteri, makasiini, puuhuone, ulkohuone, navetta, lato, tupa, styyka, kesänavetta, aitta, riihi.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-08
neuvoloova lainasana huusholli
Swedish
verktygslåda, skrot-
Finnish
työkalulaatikko, romu-
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Kainulasjärvi: Kotona autoin mammaa korjaamhaan huonheet ja jopa kuurasin laattioitakin. Kuurihinkki ja kuuritraasu porstan päähän jossa oli varsi ja sitten kuurata. Ei kukhaan siivonu. Neuvot oli meile suuria kampheita kun aurat, veltat, ja sahat, vasarat etc. Neuvoloovakin oli, useasti rojuloova. Kaikenlaista kolpaa keräthiin neuvoloovhaan jota lapsena oli hauska kaivaa.
Source
Birger Winsa. Writen down by winsa
Edited
2025-02-08
roju huusholli
Swedish
bråte
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Kemi, Rovaniemi: Yhtä ja toista semmosta rojua. Kainulasjärvi: Kotona autoin mammaa korjaamhaan huonheet ja jopa kuurasin laattioitakin. Kuurihinkki ja kuuritraasu porstan päähän jossa oli varsi ja sitten kuurata. Ei kukhaan siivonu. Neuvot oli meile suuria kampheita kun aurat, veltat, ja sahat, vasarat etc. Neuvoloovakin oli, useasti rojuloova. Kaikenlaista kolpaa keräthiin neuvoloovhaan jota lapsena oli hauska kaivaa.
Source
Artimo, Kaarakka. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-08
kääntää
Swedish
plöja, vända åker med spade
Finnish
aurata
Part of speech
verbi
Places
Jyykeä, Raisinvuono, Raisinvuono, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi; Sammeli
Example
Kotona käänethiin sarkoja, karkeita, pelloja ja vainioita.
Source
Rapola, Liljeblad, Kena, Artimo, B. Winsa: ordbok. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-07
aurata huusholli
Swedish
plöja
Finnish
aurata
Part of speech
verbi
Places
Tornionlaakso
Other
Vertaa kääntää, joka kans merkittee aurata.
Source
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-07
mullata huusholli lainasana
Swedish
mulla (potatisland när blasten är synlig)
Part of speech
verbi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät; Simo, Jyykeä, Raisinvuono, Alatornio, Sodankylä, Kemi
Example
Pottumaat mullathaan kesänaikana kun kaali on näkösellä. Tarkouts on ette lisätä multaa potun kaalen pääle ja syrjile. Pottuvelttaa veethiin pitkin vakoja, Yks mies vetomiehenä, aika raskasta hommaa. Ei ole lasten leikkiä kun sanothaan.
Source
Hannula, Kena, Miettinen, Rapola, Räsänen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-07
neuvoa satu
Swedish
ge råd, rådgiva
Finnish
neuvoa
Part of speech
verbi
Places
Meänkieli; Parakka
Example
Parakka Parakka: Kettu tahtoo harakalta kolmasta poikaa, mutta harakka ei ennää pölkää. Millä se sie hakkaat (puun), eihän sulla ole kirvestä ei veitteä. Kuka sinun neuvoi? Varis! Kompelusvaara: Vaikka sitä neuvothaan.
Source
I. Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-07
kääpä puu
Swedish
ticka, utväxt i döende tall, utväxt i björk
Finnish
kääpä
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi, Kemi
Example
Kittilä: Kasuaa pinthan kääpiä.
Source
Liljeblad, Paloheimo, Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-02
aanoa lainasana
Swedish
ana, anta
Finnish
arvella, olettaa
Part of speech
verbi
Other
Svenska ana, sannolikt.
Edited
2025-02-02
Mene terhveenä! ihminen lainasana-saame fraasi
Swedish
Farväl, lycka med dig!
Finnish
Näkemiin!
Part of speech
interjektio
Example
Mene tervheenä. Vastaus: Jää tervheenä.
Source
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.. Writen down by winsa
Edited
2025-01-31
siie itäsuomi vesi ilma lumi
Swedish
underkylt regn, små snökorn, isaktigt regn
Finnish
jäätävä sade
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Example
Kainulasjärvi: jo alkaa siitämhään. On siie maassa.
Other
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2025-01-29
hantuuki länsisuomi lainasana huusholli
Swedish
handduk
Part of speech
substantiivi
Places
Juoksengi
Other
västfi, hantuuki s \'handduk\'; östfi pyhe, pyyhe m fl id (ALE 234, SMSA). Tervolassakin mummo puhui näästyyki handtyyki vaksdyyki vaikka ei oltu väylänvarresta.
Source
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-01-29
siira luonto ilma vesi
Swedish
underkylt regn
Finnish
siide
Part of speech
substantiivi
Places
Väylänvartisten sanakirja
Example
Riitettä maassa ja siiraa sattaa. Juoksengissa jokku sanovat että tullee siiaa.
Source
Väylänvartisten sanakirja. Writen down by winsa
Edited
2025-01-29
siitää vesi luonto lumi
Swedish
regna underfryset regn
Part of speech
verbi
Places
Kainulasjärvi
Other
Vertaa: Riitettä maassa ja siiraa sattaa. Juoksengissa jokku sanovat että tullee siiaa.
Source
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.. Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2025-01-29