News

näppärä, näpperä itäsuomi
Swedish
rolig, praktisk, snabb, händig
Finnish
näppärä
Part of speech
adjektiivi
Places
Rovaniemi
Example
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi: Olis näppärä semmonel lakki. Rovaniemi: Isän näppärä piika. Kainulasjärvi: Olipas näpperä saha.
Other
Östfinskt ord. näppärä (fr öf) näpperä, k näppärä 'kvick, snabb', näpperä ' händig, fiffig; snabb' (SKES)
Source
Hämäläinen, Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2026-01-22
petäjä ruoka puu
Swedish
tunn hinna under tallbark
Finnish
petäjä
Part of speech
substantiivi
Places
Kuusihuornas, Rovaniemi, Täräntö, Vittanki, Jukkasjärvi, Kittilä
Example
Kuusihuornas1, Rovaniemi, Täräntö, Vittanki, Jukkasjärvi: Männystä otetham petäjä. Kittilä, Kittilä, Kittilä, Rovaniemi. Parakka: Kalvikoiju on kuorittu keväälä mahlanaikana ku petäjä on irti.
Other
Används till barkbröd. Men även ren bark används fortfarande till brödbak.
Source
B. Winsa: ordbok, Aejmelaeus, Tuovinen, Syrjänen, Mattila. Writen down by B. Winsa
Edited
2026-01-22
puolasyltti lainasana ruoka
Swedish
lingonsylt
Finnish
puolukkahillo
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2026-01-20
ketunhäntä huusholli
Swedish
eldslåga ur skorsten
Finnish
tuli savupiipusta
Part of speech
substantiivi
Places
Itäpuolen Tornionlaakso
Source
Naamakirja. Writen down by winsa
Edited
2026-01-19
ketunhäntä: ketunhäntä kainalosa fraasi ihminen
Swedish
rävsvans? räv bakom örat
Part of speech
atverbi
Example
Rovaniemi: Kulkee niin ketunhäntä kainalosa.
Source
Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2026-01-19
liutti
Swedish
tunn skiva
Finnish
ohut siivu
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Source
Writen down by Birger Winsa
Edited
2026-01-18
liitinki vaate lainasana
Swedish
(byx-, kjol-)linning
Finnish
vyötärö
Part of speech
substantiivi
Places
Raisinvuono, Kuolajärvi, Simo, Vittanki, Alatornio, (ylheinen), Ylitornio
Source
Airila, Häll, Aejmelaeus, Räsänen, Liljeblad, Rapola. Writen down by Birger Winsa
Edited
2026-01-17
kuolemanenne hautajaiset oikea vasen näkymätön mailma
Swedish
dödsvarsel, varsel
Finnish
kuolemanennustus
Part of speech
substantiivi
Places
Kittilä
Other
Vasen, oikea,´tarkempia tietoja CD:ssä. Om avlidens vänstra öga blir öppet förespår det kvinnas död, om höger så mans död.
Source
Paavola. Writen down by Birger Winsa
Edited
2026-01-17
vasen vasen
Swedish
vänster
Finnish
vasen
Part of speech
adjektiivi
Places
Vesisaari, Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, mie annan sille vasemalta puolen jotaki (varkhoisin)
Example
Sanothiin ette vasen vasthaanottaa ja oikea ojentaa. Jos suu syhhyy, tulle vierhaita. Niin minun mamma on sanonut.
Source
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen, Paloheimo, Liljeblad, IB Uusitalo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2026-01-17
kirves pohja pakkanen fraasi
Swedish
smällkall köld
Finnish
paha pakkanen
Part of speech
atverbi
Places
Tornionlaakso
Source
Birger Winsa. Writen down by winsa
Edited
2026-01-16
voikuppi ruoka
Swedish
doppikopp
Finnish
voikuppi
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Example
Pottu dopathaan voikupissa. Olletikki veres pottu kesän aikana.
Source
Birger Winsa. Writen down by winsa
Edited
2026-01-13
luokasta ihminen
Swedish
skotta hastigt
Finnish
luoda kätevästi
Part of speech
verbi
Places
Tornionlaakso
Example
Päätin ette on tärkeä luokasta lumen kartanosta. Vähän siuttimennessä lua lumen.
Other
Luokasta, syökästä, kiskasta, etc. Käytethään joissaki verbissä
Source
Birger Winsa. Writen down by winsa
Edited
2026-01-11
veterinääri lainasana termi
Swedish
veterinär
Finnish
eläinlääkäri
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Source
Birger Winsa. Writen down by winsa
Edited
2026-01-07
mokkari lainasana huusholli
Swedish
rörmokare
Finnish
putkimies
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Example
Mokkaria aina tartheethaan röörihommissa ja aavloppitöissä.
Source
Birger Winsa. Writen down by winsa
Edited
2026-01-07
priimustaa lainasana
Swedish
klottra
Finnish
töherellä
Part of speech
verbi
Places
Jukkasjärvi, Kainulasjärvi
Source
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2026-01-07
kontassa ihminen
Swedish
ihopdragen, sammandragen
Finnish
paleluksissa, kylmästäa kankiat
Part of speech
atverbi
Example
Kompelusvaara: Palelee niin ette on koparak kontassa.
Source
I. Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2026-01-07
killata ihminen lainasana
Swedish
skryta, berömma sig själv
Finnish
kehua, kerskailla
Part of speech
verbi
Places
Vesisaari, Vesisaari, Sodankylä, Vesisaari, Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Sieppijärvi, ylheinen, Kompelusvaara.; Vittanki
Example
Vittanki: älä killaa. Vittanki: em mie sitä killaa.
Other
< ruotti.
Source
I. Tuovinen, Airila, Turunen, Artimo, Paloheimo, Liljeblad, Samuli Paulaharju. Writen down by Birger Winsa
Edited
2026-01-03
henttari huusholli
Swedish
hink, ämbar
Finnish
hinkki
Part of speech
substantiivi
Places
Narkaus
Other
Vertaa Pääläri, Peilari ja pläkki = sama merkitys.
Source
Naamakirja. Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2025-12-31
koppelonpiste ruumis
Swedish
fräken (fräknar pl)
Part of speech
substantiivi
Places
Sieppijärvi, Aapua
Source
I. Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-12-30
raijo poronhoito
Swedish
renfogde
Finnish
raitio
Part of speech
substantiivi
Places
Nilivaara, Kainulasjärvi.
Other
Vertaa raitio.
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2025-12-30
raitio poronhoito
Swedish
renbevakare, betald renskötare
Finnish
raitio
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Sodankylä, Kemi, Kuolajärvi, Inari
Other
Vertaa raijo.
Source
Artimo, Tiesmaa, Kena, Kaarakka, Itkonen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-12-30
vene vene
Swedish
båt, roddbåt
Finnish
vene, soutuvene
Part of speech
substantiivi
Places
Kemi
Example
Bro Niva: Vene; nuoravene. Venelaudat valmistetaan männystä veistämällä ja ne tehdään samalla jonkin verran käyriksi. Ennen kiinnittämistä silitetään laudat höyläpahasella ja loitetaan jonkin aikaa vedessä. Emäpuu (suves) tehdään tavallisesti kolmesta kappaleesta, joista äärimmäisten nimi on stamni (> tauni). Keskiuurnaan koverretaan vesikourun tapaista (kope). Liitos (lohtta) on suorakulmainen ja vahvistetaan 2-3 vaarnalla. Entiseen aikaan on vene tehty kokonaan ompelmalla. Reiät tehtiin pareittain 3-4½ & 6-10 cm päähän toisistaan jousioralla, nuora pujotettiin läpi ja lujennettiin puu- tai luuvasaralla, jolla sitten myös reikään lyötiin pieni mäntytappi (säggi). Näkyviin jääviä nuoran osia varten on puuhun veitsellä kaiverrettu ura. Ommelvälin nimi on tsheutas. Rakennettaessa kiinnitetään laudat emäpuuhun tai toisiinsa pusertimella (kläsh) ja koko emäpuu tehdään kahdessa pölkyssä oleviin loviin, kun alimmat laidat kiinnitetään. Saumat tiivistetään hetesammalella. Paahtamista ei käytetä laitojen sujuttamiseksi. Kaaret, joita on viisi, liitetään tavallisesti kahdesta kappaleesta ja ovat verraten korkeita, 8-10 cm. Emäpuu ja vatsalaudat ovat jokseenkin samassa tasossa, joten keskilaudat täytyy liittää jälkimmäisiin hyvin jyrkästi. Tästä syystä koltanveneet ovat erittäin vaapperia. Nykyäänkin [1912] monesti kiinnitetään vatsalaudat ompelemalla. Kolttalaisilla on näet tapana vedättää veneitään poroilla, usein sulaakin maata peninkulmittain järvestä toiseen, jolloin rautanaulan kannat muka katkeavat kiviä vasten hankautuessaan, kun niitä ei viitsitä painuttaa sisään. Kuitenkin ylilaita nykyään aina kiinnitetään rautanauloin. Mitä nykyisiin veneihin tulee, ovat ne täydelleen samanlaisia kuin Museoon tilauksesta valmistettu nuoravenemalli, jotavastoin entiset nuoraveneet, joita onnistuin 3-4 näkemään (tosin huonokuntoisia), olivat suorempikölisiä ja matalampi- sekä terävämpikeulaisia. Teljoja käytetään vain kokassa ja perässä, keskellä ei ole mitään katepuita. Etuhankana on tavallisesti koivukappale oksineen, takahangassa sitävastoin on tullit, joista toisen kärki muodostaa haarukan tarpoimen pitämiseksi. Veneet ovat yleensä huonossa kunnossa, sillä niitä tervataan vain harvoin.
Source
Paloheimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-12-29
maijonjuoksetus ruoka
Swedish
kalvdans? maträtt av löpt mjölk med sirap och fil
Part of speech
substantiivi
Example
Kainulasjärvi: Maijojuoksetus sitte pääliruokana, sirapilla ja piimälä juoksetethin maito.
Source
I. Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-12-29
soortaa huusholli
Swedish
sprida (ex gödsel på åker)
Finnish
levittää
Part of speech
verbi
Places
Suonen Tornionlaakso
Example
Soortaa = esim. levittää tasasesti vaikka hiekkaa jollekki alustalle tai alustaksi.
Source
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Writen down by winsa
Edited
2025-12-28