News

fyskata mies vaimo lainasana
Swedish
fuska, vara otrogen
Finnish
pettää, olla epäluotettava
Part of speech
verbi
Places
Kring Tärendö
Source
Tage Lehto, Pajala. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-17
perse: olla perse auki fraasi
Swedish
vara medellös, utblottad
Finnish
olla rahaton
Part of speech
verbi
Places
Rovaniemi
Example
Rovaniemi: Sillä om perse auki ku tuuram putki.
Source
Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-17
plaksi jellivaaransuomi lainasana
Swedish
utblottad, pank
Finnish
rahaton
Part of speech
adjektiivi
Places
Nattavaara
Other
vertaa plakki id
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2021-03-17
kana/n/jatko vene
Swedish
böjd del i för, spets, förlängningsdel till köl
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi
Source
Turunen, Aejmelaeus, Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-17
kana vene itäsuomi
Swedish
böjd del i för, spets, förlängningsdel till köl, uppskjutande spets i för, bak
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi, Kittilä, Kuolajärvi, Simo, Rovaniemi, Rovaniemi, Kuolajärvi, Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kuolajärvi, Simo, Enontekiö, peräkana, nenäkana, keulakana; Kompelusvaara, Nikkala
Example
Kompelusvaara: Kuutti eli kana ov venheen nokka. Nikkala
Other
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000.
Source
Itkonen, Tuovinen, Räsänen, Paloheimo, Sipola, Artimo, Isoniemi, Lepistö, Paloheino.. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-17
luumupuu lainasana kasvi
Swedish
plommonträd
Part of speech
substantiivi
Places
Kemi
Source
Kaarakka. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-17
slööki jellivaaransuomi kasvi ruoka lainasana
Swedish
lök
Finnish
sipuli
Part of speech
substantiivi
Places
Kompelusvaara, Harvinainen
Example
Kompelusvaara (harvinainen): Viktori on niinku slööki, ku sitä ottaa yhen kuoren se on alla toinen kuori.
Other
< ruotti. Enimäksheen lööki. Jellivaaransuomen s: stolppa, skoulu, slangata, strappu etc.
Source
I Tuovinen. Väylänvartisten sanakirja. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-17
svamppi ruoka lainasana kasvi
Swedish
svamp
Finnish
sieni
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Lehmät tykkäävät svampista. Ihmiset vähemin. Tornionlaaksossa ei ole svamppikulttuuria.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-17
ämmänpieru lempinimi/haukkumanimi slangi kasvi
Swedish
gammal röksvamp
Finnish
kuukunen
Part of speech
substantiivi
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-17
arkkutooli huusholli lainasana
Swedish
höstol
Part of speech
substantiivi
Places
Juoksengi
Other
jmf. heinätooli
Source
Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-17
kesäarkku hautajaiset
Swedish
kista med lik som varit nergrävd under sommaren
Finnish
arkku
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Example
Kainulasjärvi: Ei kesäarkkua avattu (arkku maanu kesähauassa).
Source
I Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-17
arkku hautajaiset lainasana
Swedish
begravningskista
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Source
I Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-17
kaappi huusholli lainasana
Swedish
flyttbart skåp
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi, Kemi, Simo, Rovaniemi
Source
I. Tuovinen, Paloheimo, Artimo, Räsänen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-17
penkki jellivaaransuomi huusholli lainasana
Swedish
skåp stående på golvet med lådor, bord med lådor (t ex diskbänk), 60-70 cm hög, 60 cm bred med lådor
Finnish
kaappi
Part of speech
substantiivi
Places
Meänkieli; Nattavaara
Example
Nattavaara, Nattavaara, Nattavaara, Nattavaara: Tiskipenkki
Other
Vertaa renkku
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2021-03-17
vaatekaappi huusholli lainasana
Swedish
klädskåp
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi, Kemi
Source
Jukka Korva från Paloheimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-17
luoska vaimo
Swedish
smutsig, okunnig, oansvarig, dåligt klädd (kvinna)
Finnish
ryöttä, moraaliton nainen
Part of speech
adjektiivi
Places
Parakka, Kompelusvaara, Vittanki
Example
Parakka: Jok on oikein förmitätön ja ryöttä (on luoska). Kompelusvaara, Vittanki: Kyllä se näyttää hyvin luoskalta se vaimo.
Source
I. Tuovinen, Airila. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-17
kuohari eetnisyys työ ihminen
Swedish
kastrerare (vard)
Finnish
kuohija
Part of speech
substantiivi
Places
Kemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi
Example
Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi: Tiuhtoo ku kuohari. Kainulasjärvi: Ja kuoharit ne mustilaiset.
Other
vardaglig benämning
Source
Hämäläinen, Artimo, Paloheimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-17
kulkunimi nimi lempinimi/haukkumanimi
Swedish
slangord, slangbenämning, vardaglig benämning
Finnish
kulkunimi
Part of speech
substantiivi
Places
Kittilä
Source
Liljeblad. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-17
Sälli, Selli jellivaaransuomi nimi
Swedish
Kjell
Part of speech
erisnimi
Places
Järämä-Satter, Jellivaaran alue
Source
Torbjörn Ömalm. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-17
Pärkämäkoski paikannimi
Swedish
Pärkämäkoski
Finnish
Pärkämäkoski
Part of speech
erisnimi
Places
Kainulasjärvi, Lainioälv
Example
Fors nedan Pärkämä i Mestossuanto, Kalix älv.
Other
Kans Pärkämäkosket Finns en andra Pärkämäkoski i Lainio älv, enlgit Vesa Hiltunen, Junosuando. Tycks inte vara vare sig finska, samiska eller svenska. Inget motsvarande på den finska sidan om gränsen.
Source
Rolf Augustsson, Narken. Vesa Hiltunen, Junosuando. Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-17
pärä ihminen
Swedish
uppkäftig person
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi
Example
Rovaniemi: Semmonen pärä.
Source
Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-16
Kaihnuunranta eetnisyys paikannimi satu
Swedish
naturnamn
Finnish
Kaihnuunranta
Part of speech
erisnimi
Places
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Other
Kaihnuunranta är en vik norr om Mestoslinkka. På den östra sidan, söder om Vuopio. Albin Oja 1900-1984 i intervju: "Det finns ett bra fiskeställe som kallas för Kaihnuunranta som ligger i Wuopions mynning. Den har fått sitt namn efter en person från Kalix (Kainus) som bodde här i en fiskekoja. Sedan finns det ett ställe som kallas Pärkämä nedströms Wuopion, var det fanns en ö. Där bodde fiskaren Pärkämän Pekka."
Source
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Writen down by B. Winsa
Edited
2021-03-16
Kainhuunranta paikannimi
Swedish
namn på strandremsa norr om Mestoslinkka, strax söder om den fiskrika långsmala viken, Vuopio
Finnish
Kainuunranta
Part of speech
erisnimi
Places
Kainulasjärvi, Kainhuun väylä
Other
Albin Oja 1900-1984 i intervju: "Det finns ett bra fiskeställe som kallas för Kaihnuunranta som ligger i Wuopions mynning. Den har fått sitt namn efter en person från Kalix (Kainus) som bodde här i en fiskekoja. Sedan finns det ett ställe som kallas Pärkämä nedströms Wuopion, var det fanns en ö. Där bodde fiskaren Pärkämän Pekka."
Source
Albin Oja, Kainulasjärvi, Birger Winsa. Writen down by B. Winsa
Edited
2021-03-16
verisukulaisuus vaimo häät mies sairhaus
Swedish
blodsband
Finnish
verisukulaisuus
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Oli sääntö ettei saanu mennä naimishiin sukulaisten kans. Vaatimus oli ette piti olla vähhiinthään viis sukupolvea aikaa verisukulaisuutta. Muuten ei saanu mennä naimishiin koska pöläthiin sairhauksia. Toinen sääntö miehele oli ettei saanu ottaa vaimoa lähempää kun mitä yks hevonen kulkee päivässä. Noin 10 km lähempää ei saanu hakea vaimoa. Siis vaimoa ei pitäny hakea omasta kylästä, vain krannikylästä. Moni rikkoi näitä sääntöjä. Oli kans sääntö: Ota vaimo omasta kylästä niin tiät mitä saat. Ja kolma sääntö oli ette nepokoita laskethiin vain 3 sukupolvheen. Ei ollu olemassa neljäs nepokkaa. Kanonisen oikeuden mukaan sukulaisavioliitot olivat kiellettyjä 7. polveen asti, mutta jo keskiajalla kielto lievennettiin koskemaan 4. polvea. Reformaation jälkeen vielä vuoden 1571 kirkkojärjestyksessä säilyi 4. polven määräys ja voimassa oli vielä Erik XIV vuonna 1563 antama määräys, että liian läheisten sukulaisten avioitumisesta rangaistiin teloittamalla. Lähde: agricolaverkko.fi
Other
Bykulturen krävde minst 5 generationer bakåt att inget släktskap fanns innan man kunde gifta sig. Den andra regeln sa att mannen inte skall gifta sig med en kvinna som är bosatt närmare än det en häst färdas under en dag. Närmare än 10 km från hemmet skulle man inte söka hustru. Nästa by således. Detta för att undvika inavel. Många bröt mot regeln. Det fanns en regel som sa: Sök en kvinna från den egna byn så vet du vad du får. En tredje regel sa att det bara finns tredje kusiner. Fjärde kusin existerade inte.
Source
Leif Hannu Kainulasjärvi.. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-15