News

mullata hautajaiset lainasana
Swedish
välsigna avliden genom att kasta mull på kista
Part of speech
verbi
Places
Rovaniemi
Source
Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-09
kalsu huusholli
Swedish
slö, trubbig
Finnish
tylsä
Part of speech
adjektiivi
Places
Kompelusvaara
Example
Kompelusvaara: Kirveskalsu, Jellivaara, Parakka. Kalsu veitti ja kirves
Other
Slö yxa, kniv, lie.
Source
Airila, Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-09
kalso työ jellivaaransuomi
Swedish
dålig, slö (t ex yxa)
Finnish
tylsä
Part of speech
substantiivi
Places
Gällivare kommun
Example
Kalsojärvi
Other
Vertaa kalsu.
Source
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Writen down by Järämä-Satter
Edited
2025-02-09
neuvohuone rakenus
Swedish
redskapsbod
Finnish
varasto
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Meilä oli neuvohuone missä oli traktori, veltta, aura ja kaikenlaista neuvoa.
Other
Vertaa liiteri, makasiini, puuhuone, ulkohuone, navetta, lato, tupa, styyka, kesänavetta, aitta, riihi.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-08
neuvoloova lainasana huusholli
Swedish
verktygslåda, skrot-
Finnish
työkalulaatikko, romu-
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Kainulasjärvi: Kotona autoin mammaa korjaamhaan huonheet ja jopa kuurasin laattioitakin. Kuurihinkki ja kuuritraasu porstan päähän jossa oli varsi ja sitten kuurata. Ei kukhaan siivonu. Neuvot oli meile suuria kampheita kun aurat, veltat, ja sahat, vasarat etc. Neuvoloovakin oli, useasti rojuloova. Kaikenlaista kolpaa keräthiin neuvoloovhaan jota lapsena oli hauska kaivaa.
Source
Birger Winsa. Writen down by winsa
Edited
2025-02-08
roju huusholli
Swedish
bråte
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Kemi, Rovaniemi: Yhtä ja toista semmosta rojua. Kainulasjärvi: Kotona autoin mammaa korjaamhaan huonheet ja jopa kuurasin laattioitakin. Kuurihinkki ja kuuritraasu porstan päähän jossa oli varsi ja sitten kuurata. Ei kukhaan siivonu. Neuvot oli meile suuria kampheita kun aurat, veltat, ja sahat, vasarat etc. Neuvoloovakin oli, useasti rojuloova. Kaikenlaista kolpaa keräthiin neuvoloovhaan jota lapsena oli hauska kaivaa.
Source
Artimo, Kaarakka. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-08
kääntää
Swedish
plöja, vända åker med spade
Finnish
aurata
Part of speech
verbi
Places
Jyykeä, Raisinvuono, Raisinvuono, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi; Sammeli
Example
Kotona käänethiin sarkoja, karkeita, pelloja ja vainioita.
Source
Rapola, Liljeblad, Kena, Artimo, B. Winsa: ordbok. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-07
aurata huusholli
Swedish
plöja
Finnish
aurata
Part of speech
verbi
Places
Tornionlaakso
Other
Vertaa kääntää, joka kans merkittee aurata.
Source
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-07
mullata huusholli lainasana
Swedish
mulla (potatisland när blasten är synlig)
Part of speech
verbi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät; Simo, Jyykeä, Raisinvuono, Alatornio, Sodankylä, Kemi
Example
Pottumaat mullathaan kesänaikana kun kaali on näkösellä. Tarkouts on ette lisätä multaa potun kaalen pääle ja syrjile. Pottuvelttaa veethiin pitkin vakoja, Yks mies vetomiehenä, aika raskasta hommaa. Ei ole lasten leikkiä kun sanothaan.
Source
Hannula, Kena, Miettinen, Rapola, Räsänen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-07
neuvoa satu
Swedish
ge råd, rådgiva
Finnish
neuvoa
Part of speech
verbi
Places
Meänkieli; Parakka
Example
Parakka Parakka: Kettu tahtoo harakalta kolmasta poikaa, mutta harakka ei ennää pölkää. Millä se sie hakkaat (puun), eihän sulla ole kirvestä ei veitteä. Kuka sinun neuvoi? Varis! Kompelusvaara: Vaikka sitä neuvothaan.
Source
I. Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-07
kääpä puu
Swedish
ticka, utväxt i döende tall, utväxt i björk
Finnish
kääpä
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi, Kemi
Example
Kittilä: Kasuaa pinthan kääpiä.
Source
Liljeblad, Paloheimo, Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-02-02
aanoa lainasana
Swedish
ana, anta
Finnish
arvella, olettaa
Part of speech
verbi
Other
Svenska ana, sannolikt.
Edited
2025-02-02
Mene terhveenä! ihminen lainasana-saame fraasi
Swedish
Farväl, lycka med dig!
Finnish
Näkemiin!
Part of speech
interjektio
Example
Mene tervheenä. Vastaus: Jää tervheenä.
Source
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.. Writen down by winsa
Edited
2025-01-31
siie itäsuomi vesi ilma lumi
Swedish
underkylt regn, små snökorn, isaktigt regn
Finnish
jäätävä sade
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Example
Kainulasjärvi: jo alkaa siitämhään. On siie maassa.
Other
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2025-01-29
hantuuki länsisuomi lainasana huusholli
Swedish
handduk
Part of speech
substantiivi
Places
Juoksengi
Other
västfi, hantuuki s \'handduk\'; östfi pyhe, pyyhe m fl id (ALE 234, SMSA). Tervolassakin mummo puhui näästyyki handtyyki vaksdyyki vaikka ei oltu väylänvarresta.
Source
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-01-29
siira luonto ilma vesi
Swedish
underkylt regn
Finnish
siide
Part of speech
substantiivi
Places
Väylänvartisten sanakirja
Example
Riitettä maassa ja siiraa sattaa. Juoksengissa jokku sanovat että tullee siiaa.
Source
Väylänvartisten sanakirja. Writen down by winsa
Edited
2025-01-29
siitää vesi luonto lumi
Swedish
regna underfryset regn
Part of speech
verbi
Places
Kainulasjärvi
Other
Vertaa: Riitettä maassa ja siiraa sattaa. Juoksengissa jokku sanovat että tullee siiaa.
Source
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.. Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2025-01-29
resunen ihminen
Swedish
slarvig
Finnish
huoleton
Part of speech
adjektiivi
Other
Resunen mies
Source
Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-01-28
resunen ihminen
Swedish
slarvig; trasig, söndrig
Finnish
huoleton; rikkinäinen
Part of speech
adjektiivi
Places
Rovaniemi, Kemi: Resuset kengät.
Source
Kaarakka, Hämäläinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-01-28
jälkilöyly sauna
Swedish
eftervärme i bastu
Finnish
jälkilöyly
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Source
Birger Winsa. Writen down by winsa
Edited
2025-01-26
joutilo ihminen
Swedish
ledig, tillgänglig person
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Source
Birger Winsa. Writen down by winsa
Edited
2025-01-25
rönkätä metesiini lainasana
Swedish
röntga
Finnish
röntgenkuvata
Part of speech
verbi
Places
Juoksengi
Source
Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-01-25
friskautua metesiini lainasana ruumis
Swedish
tillfriskna
Finnish
parantua, toipua
Part of speech
verbi
Source
Matti Junes, född i finska Tornedalen. Writen down by Lars Lampinen, Unbyn Boden
Edited
2025-01-25
makkara loru ruoka
Swedish
korv, falukorv
Finnish
makkara
Part of speech
substantiivi
Places
Hela Tornedalen; Kainulasjärvi
Example
Kainulasjärvi: Paistama makkaraa ruaksi. Ramsu: Makkara matkusti pitkin tietä, viimen se halkesi pois.
Other
Vertaa verimakkara, pylsy.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2025-01-25