Results

vesikirpalet vesi
Swedish
vattendroppe, skvätt vatten
Part of speech
substantiivi
Places
Vittanki, ihminen on kirottu
Source
Writen down by Airila
> more
hetevesi vesi
Swedish
källvatten, ovanligt klart och gott dricksvatten,
Part of speech
substantiivi
Other
stf. lähdevesi, erikoisen kirkas, hyvä juomavesi
Source
Yliperä kielen sanakirja. Oiva Arvola. Writen down by Lars Lampinen, Unbyn Boden
> more
jäienlähtö vesi
Swedish
islossning
Part of speech
substantiivi
Places
Kemi
Source
Writen down by Paloheimo
> more
jäähalkema vesi
Swedish
råk, -spricka
Part of speech
substantiivi
Places
Arpela, (ylheinen)
Source
Writen down by I. Tuovinen
> more
kaara vesi
Swedish
långsmalt isvak
Part of speech
substantiivi
Example
Rovaniemi, se hakkas jäähän pitkän kaaran
Source
Writen down by Artimo
> more
lampero luonto vesi
Swedish
liten tjärn
Finnish
pieni lampi
Part of speech
substantiivi
Places
Kuolajärvi, Rovaniemi.
Source
Aejmelaeus, Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2017-02-27
> more
laskuväylä luonto vesi
Swedish
farled i fors
Finnish
laskuväylä
Part of speech
substantiivi
Places
Alatornio, ylheinen, Kemi, Rovaniemi.
Other
Vertaa joutoväylä.
Source
Häll, Kaarakka, Artimo. Writen down by Birger Winsa
Edited
2017-02-22
> more
lauka vesi
Swedish
ren, blank
Finnish
puhdas, kirkas, kiiltävä
Part of speech
adjektiivi
Places
Kemi
Example
Kemi: sielä sattaa laukaa vettä.
Source
Writen down by Kaarakka
Edited
2013-04-25
> more
loimuila vesi näkymätön mailma luonto
Swedish
vågor som går under vindstilla väder
Finnish
aaltoa
Part of speech
verbi
Places
Enontekiö
Example
Enontekiö: siikate loimuilee, se tuulta toivoo.
Other
Käytethään välistä.
Source
Writen down by I. Tuovinen
Edited
2013-05-11
> more
lonsea vesi
Swedish
ljum
Finnish
haaliea
Part of speech
adjektiivi
Places
Kemi.; Kompelusvaara
Example
Kompelusvaara: lonsea vesi.
Other
Harvinainen. Katto soimea.
Source
Writen down by I. Tuovinen, Kaarakka
Edited
2013-05-12
> more
mulahtaa vesi
Swedish
plumsa i (vatten)
Part of speech
verbi
Places
Kemi
Source
Writen down by Miettinen
> more
pehmeä vesi vesi
Swedish
vatten rik på luftbubblor i strid fors el fall
Part of speech
substantiivi
Places
Meänkieli; Parakka
Example
Parakka Parakka, siin (penkan alla) on niim pehmeä vesi että s ei kanna (venettä), aivan honto
Source
Writen down by I. Tuovinen
> more
poukane vesi
Swedish
våris som vare sig bär el brister
Part of speech
substantiivi
Places
Kemi
Source
Writen down by Kaarakka
> more
röysä vesi lumi
Swedish
isklump
Part of speech
substantiivi
Places
Kittilä
Source
Writen down by Birger Winsa
> more
juontovesi vesi
Swedish
huvudfåra i älv, farled
Part of speech
substantiivi
Places
Sodankylä
Source
Writen down by Itkonen
> more
kuohu vesi
Swedish
vattenskum (i fors nedanför sten el dylikt)
Part of speech
substantiivi
Places
Kittilä, Kemi, Vesisaari, Rovaniemi, Lohijärvi, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara, Vittanki
Source
Writen down by I. Tuovinen, Artimo, Paloheimo, Isoniemi
> more
puna vesi
Swedish
litet bakvatten i sel? virvel efter fisk
Part of speech
substantiivi
Places
Kuolajärvi, (ylheinen), Kuolajärvi
Source
Writen down by Sipola, Liljeblad
> more
tuhero länsisuomi luonto vesi
Swedish
duggregn, tjockt yrväder, dålig sikt
Part of speech
substantiivi
Other
Västfinskt ord. tuhero \\\\\\\'duggregn; tjockt yrväder; dålig sikt\\\\\\\' (Nb, Nf, Ka, Söb, Möb, delvis söF). Deskr-onomatop ord. Winsas anteckningar. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland At = Alatornio Br = Sammeli-Brännmyra Di = Diirijärvi, Överkalix kommun. Er = Erkheikki Et = Enontekiö Gä = Gällivare, Gällivare kommun Ji = Jierijärvi (informant Alma Juntti) Ju = Jukkasjärvi, Kiruna kommun Kai = Kainulasjärvi Kar = Karunki Kol = Kolari Ko = Kompelusvaara Kor = Korpilombolo Kuusi = Kuusihuor
Source
Birger Winsa. Writen down by Lars Lampinen
> more
ulkomerellinen ihminen vesi
Swedish
persom som vistas på öppna havet
Part of speech
adjektiivi
Places
Rovaniemi Kemi
Source
Jukka Korva. Writen down by Paloheimo
> more
isovesi vesi
Swedish
högvatten
Finnish
tulva
Part of speech
substantiivi
Places
Kätkäsuanto, Kompelusvaara
Example
Väylä oon isolaveela. Nyt oon iso vesi.
Source
Writen down by I. Tuovinen, Söderena
Edited
2013-04-29
> more
kiehautta/a/ vesi
Swedish
koka upp hastigt
Part of speech
verbi
Places
Gällivare kommun
Source
Writen down by John Josefsson
> more
kieri: olla kierillä vesi
Swedish
blank? vara blank, snöfri is
Part of speech
verbi
Places
Inari
Source
Writen down by Itkonen
> more
pono vesi
Swedish
våris som är skör och lyfter sig ovan vattenytan, el markytan
Part of speech
substantiivi
Places
Arpela
Example
Arpela, jää on ponolla, Kainulasjärvi, välistä vuomat on niinku pono
Source
Writen down by I. Tuovinen
> more
purhanen vesi
Swedish
istapp, lång iskristall som uppkommer när is spricker upp under våren
Part of speech
substantiivi
Places
Inari, Inari
Source
Writen down by Itkonen
> more