Betyder \'pung, kuk\' används ibland som ett skämtsamt hälsningsord i Äijävaara och Ullatti. Även i Kainulasjärvi: Mulkut mulkut Hej hej mycket vardagligt bland närmaste vänner, med skämtsam ton
Source
Writen down by Torbjörn Ömalm
mullita
Swedish
gräva, mulla upp (t ex gräsplan)? mulla potatisland
Part of speech
verbi
Places
Kemi, Kainulasjärvi
Example
Kemi Kemi, Kainulasjärvi, hevostokka, hes sen on mullinhet ku pehtaroitteva
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, kaikki net on siinä säkissä, kalmalaiset niissä mullissa? ruuhmiin nenäsormi oli nimetön sormi pittää olla siinä multasäkissä. Sitä net sitten panevat sitä multaa sillä kuolheen sormela juomhaan ja panevat pirut menemhän (toisheen imhisheen). Eikä niitä mihinkhän saa heittää, net menevät yhtä kenheesseen, jos net irti pääsevät...mutta ei osanukhaan... ja s oli piruissa lopun ikäänsä. net pystyit hänheen sillon ku hään näki sen sormisäkin ja pölästyi. valkeina joukhaisina net enimpäin tulit. ja se on lapsissaki vielä ne pirut (misslyckades med nåjdkonsten och fick själv jävlarna som förs över till nästa generation).
Pojat ajoit ennen mupeetila. Nykyään harvemin. Mupeeti muoto on täysin ylheinen. Ruottin kielen sanoissa toinen tavu kantaa pitkää vukaalia: moped, final, banal, banan etc. Lainana meänkielheen otethaan koko sana ja äänethään samala tavala. I-perhään jos lainasana loppuu konsonantila. Ja sen takia kaks vukaalia lainasanassa. Siis: mupeeti, finaali, banaali, pukaali, banaani etc. Sama sääntö kohta aina suomen kielessä: pokaali, finaali, vokaali etc. Poikeukksia esimerkiks mopedi. Meänkieli lainaa sanat juuri kun äänethään ruottiks. Siksi pokal sanasta tullee pukaali. Suomi lainaa kirjakielen perustheela. Ja vokal, pokal äänethään ruottin å-la. Siksi vokaali, pokaali etc.
Other
Tässä mukava tapa lainata: Meänkielen raatiu kirjottaa: "Malin Attefall oon tehnyt tv-dokumentäärin "Inte till salu". Mie kirjotan dokymentääri. Mutta heilun välistä ja lainaan samala tavala. Dokumentääri pitäis ääntää ruottin kielen dåkomentär. Mutta kaikin luulen lukevat dokumentääri ruottin u-la. Sillä tavala on helpompi ymmärtää jos tuntee sanan. Emmä met sano dokymentääri, vain ruottin u-la mitä ei ole suomessa ja siis: dokumentääri. Ja siis lainoissa on -u- ääni saanu ruottin -u-ääntheen. Ja meänkielessä -u- buukstavila on kaks eri ääntämismaholisuuksia. Vereksissä lainoissa ruottin u.
Kemi Kemi, Kainulasjärvi, Juhana se vain oli pitäny Heikki vainam paitaa, kulkenu aitojen tanksia ja murehtinnu? ennen vanhaasta on ottanheet aviokumppanins peitheen pesemättä ja ulkona pitämättä nukkunhet sillä, ettei murehtisi (sovit med den döde)? vuoen se kestää kaikila murehtia (puolisoa)
Kainulasjärvi Kainulasjärvi, murevuoen se vaimo kulkee mustissa vaatheissa, ei ennen (ole ollu sitä tappaa)? on net häitä pitänheet mutt ei mithään tansia murevuonna