Results

Ruosninsaajo eetnisyys paikannimi satu
Swedish
Ruosninsaajo
Finnish
Ruosninsaajo
Part of speech
erisnimi
Places
Narken
Other
Myrholme norr om Haukivaara. Ruosni lär haft ett rengärde där. Mer om ruosni, se ordet.
Source
Narkenbor och Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2020-02-28
jatoonilainen näkymätön mailma lainasana eetnisyys satu
Swedish
jätte, mytologiskt väsen
Finnish
jättiläinen
Part of speech
substantiivi
Other
I Jötunheim bodde jättarna. Jatoonilainen kommer från ordet jätte. Jötunheim låg i de snöklädda bergen i norr. Detta är således på meänkieli den Nordiska mytologin som det kallas. En vetenskapsjournalist skrev 2010 i DN att kanske de korta haltia och de stora jättarna var folkminnen från tiden när neanderthalalarna och de kortväxta människorna levde häruppe. Man har 2010 funnit rester av en 1 meter lång kvinna i Sibirien. Haltia kanske betecknade en kortare människoras, och jättarna var neandertalare? Mytologin var reell i början och blev mytologi när jättarna och de småväxta dog ut.
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2020-05-23
kainulainen ihminen satu näkymätön mailma eetnisyys
Swedish
enspråkig person boende i Kalixbygden som talar svenska/överkalixmål, kalixbonska
Finnish
kainulainen
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi, Winsa, Jierijärvi
Example
Kainulasjärvi: Kainulainen karppisääri, Meän kieltä 1986: Kainulainen karppisääri, torniolainen toisenlainen. Vilkuna har samma belägg från Nordösterbotten: Kainulainen karppisääri, venäläinen verikirves. Vilkuna belägg från Kolari: Pitkä kun kainulainen. Alma Juntti-Winsa Jierijärvi: Kainulainen soikka naama. Kustaa Vilkuna har ett belägg från Matarenki: Kainulainen kaitanaama, kaljapuuron purskuttaja. Vesivellin velskuttaja. Kaitanaama benämningen finns även i västra Finland om folket i Österbotten. Österbottningar kallades för kainulaisia ännu 1734, enligt Vilkuna. Tornionlaakso: Piru ymmärsi kaikki kielet mutta ku se tuli Kainhuusheen se sano: Tätä kieltä ymmärä pirukhaan. Meän kieltä 1986: Ei kyllä net puhuit sammaa mutta nuot Kaihnuulaiset net vähäsen sitä heän punskaansa 3924 ,
Other
Enspråkig person i Kalix älvdal, söder om byn Hoppet, i Överaklix och Kalix kommuner, talar överkalix mål, kalixmål. Bara ett belägg på att man sa kainulainen kaitanaama. I Savolax finns några belägg på: Kainulainen kaitanaama syöpi vellinki leivättä (SMS murrearkisto). Kainulainen karppisääri var allmänt förekommande i västra Tornedalen.
Source
Alma Juntti (född Winsa), Jierijärvi, I. Tuovinen, Airila. Kustaa Vilkuna: Kainuu - Kvenland. Nertecknat av Pekka Nikupeteri. Writen down by Birger Winsa
Edited
2023-06-15
koirankuonolainen eetnisyys ihminen näkymätön mailma lempinimi/haukkumanimi
Swedish
hundmänniska (åt människor)
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät
Source
Wanhainen, W.L. (1971). Liv och arbete i Norrbottens finnbygder. Luleå: Tornedalica..
lannanreki termi huusholli eetnisyys
Swedish
gödselsläde
Finnish
lannanreki
Part of speech
substantiivi
Places
Jyykeä
Source
Writen down by Rapola
Edited
2013-07-16
Paavo lainasana eetnisyys nimi
Swedish
Paulus
Finnish
Paavo
Part of speech
erisnimi
Places
Meänkieli; Kompelusvaara
Example
Kompelusvaara: Suomesta tääl oli kaks Paavoa, ja se tuntu kohta että niitä halveksithiin ko se sillä nimelä sanothiin.
Source
I. Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2017-02-17
lapinlakki eetnisyys vaate
Swedish
samemössa
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi, Inari
Source
Writen down by I. Tuovinen, Itkonen
äksästi eetnisyys ihminen kieli
Swedish
snabbt
Finnish
kätevästi, nopeasti
Part of speech
atverbi
Places
Kittilä
Example
Kittilä: Rautusjärvellä puhuthan niin äksästi.
Source
Liljeblad. Writen down by Birger Winsa
Edited
2014-07-05
potakka eetnisyys kasvi kieli
Swedish
potatis
Part of speech
substantiivi
Example
Simo, Kemi, Kompelusvaara, ei sit oles sanonheek k entiset lapinämmät potakaksi
Other
ei käytetä
Source
Writen down by I. Tuovinen, Kaarakka, Räsänen
vettaslainen eetnisyys
Swedish
vettasjärvibo
Finnish
vettaslainen
Part of speech
substantiivi
Places
Parakka
Example
Parakka, kööpeli ja vittahousu olit vettalaisitten kirouksia
Other
Kans vettäsläinen.
Source
Writen down by Birger Winsa
Edited
2018-10-07
puhemies mies eetnisyys häät
Swedish
friares talman
Finnish
kosijan puhemies
Part of speech
substantiivi
Places
Enontekiö, Kemi, Rovaniemi; Kompelusvaara
Other
Bland samerna åkte denne med körren till den tänkta bruden tillsammans med friaren och körde runt kåtan och vedbacken några varv och när de stannade skulle fästmön sela av renen. Budet skulle koka kaffe med huset kaffepanna, men eget medfört kaffe och erbjuda kaffe och om fästmön inte tog emot kaffekoppen avvisades äktenskapsinviten. Om hon drack kaffet bestämdes avtal och när fästmön och fästmannen kört varandras renar och bytt körrenar kunde äktenskap ingås
Source
Writen down by Tiesmaa, Kaarakka, Artimo
Edited
2013-07-16
Mikko nimi eetnisyys satu
Swedish
Mikko, en samisk nybyggare
Finnish
Mikko
Part of speech
erisnimi
Places
Meänkieli; Dokkas
Other
Den första nybyggaren i Dokkas.
Source
Writen down by B. Winsa: ordbok
Edited
2020-10-06
kulttuurirasismi eetnisyys lainasana
Swedish
kulturrasism
Finnish
kulttuurirasismi
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi; Meänkielen, Suomen, Meänkieli
Example
Kulttuurirasimi on ylheisempi sana rajarasismile. Kulttuurirasimi saattaa olla vähemistökielessä ja sen kansassa ja valtion asentheissa vähemistöjä kohti. Esimerkki kulttuurirasimista on meänkielen tavvauksen normittamisessa. Varsin kun ei ole kielitietheelistä pohjaa normittamisen muothoon sillon se on sosiaalinen rakene. Ja sen konstryksjuunin logiikka löytyy kulttuurista, mitä nyt kututhaan ette rasifiierathaan krannin kieltä ja kulttuuria. Se on siis stryktyyriseearattu syrjintä jolla on valtion tuki. Suomen ja Ruottin rajaväylhään Ruottin valtio on rakentanu kulttuurimuuria toista sattaa vuotta ja net asentheet rakentavat kulttuurirasismia joka tunkeutuu valtion kielisuunnittelhuin kuten kuinka kirjotethaan meänkieltä. Se on osa kulttuurimuurin rakentamisessa ja pelkkä tyhjä sosiaalinen konstryksjuuni koska sillä ei ole tietheelistä pohjaa. Tämä tapahtuu hyvässä yhteistyössä meänkielen eustajitten kans. Valtio ja vähemistö on sammaa mieltä ja sillon ei ole sosiaalisessa syrjinän rakentheessa yhtään vastarintaa. Paitti Suomen valtio ja suomalaisiet jokka pitävät ette jopa koko idea meänkieli on sosiaalinen rakene ilman tietheelistä logiikkaa. Totta, lingvistiikan näkökulmasta. Mutta siihen kyllä on hyvät kielisosiolookiset syyt. Ei yksikhään tornionlaaksolainen jolla on Ruottissa syntynheet vanheemat ossaa kirjottaa virheetöntä suomea. Kaikin kirjottavat meänkieltä eli meänkielen suomea. Enemistö ei ossaa ees kirjottaa eikä lukea meänkieltä ja aina vähemin suomea. Met olisima toisenluokan kansalaisia sekä Ruottissa ette Suomessa, jos meilä olis suomi vähemistökielenä.
Other
Kulturrasism är en mer allmän term för gränsrasism. Kulturrasism kan förekomma och leva i minoritetsspråket och i dess folk likväl som i statens attityder mot minoriteter. Exempel på kulturrasism är meänkieliaktivisternas normering av stavning. Omedelbart när det inte finns en språkvetenskaplig grund för normeringen då är det fråga om en social konstruktion. Detta påhitts logik kan man finna i kulturen, det som nu kallas för att att rasifiera grannas språk och kultur. Det är alltså en strukturerad diskriminering som har statens stöd. På Sveriges och Finlands gränsälv har man byggt en kulturmur under 200 år. Och dessa attityder bygger kulturrasism. Katto ja vertaaa vonnu, sosiaalinen rakene, rajarasismi ja rasifieerinki. Mer ingående diskussioner om kulturrasism, diskriminering och språkplanering i: Liberal kulturrasism, 2020, Birger Winsa. Diskriminering av finsktalande i Sverige. Omarbetad upplaga. 2020. Birger Winsa. Winsa, Birger 2005. Language Planning in Sweden. I Kaplan, R.B & Baldauf, R. B. Jr (red.). Language Planning & Policy in Hungary, Finland and Sweden. Birger Winsa Ss. 233-330. Europe Vol 1. Clevedon: Multilingual Matters. Winsa, Birger 2001. Kärleken är varken blind eller döv. Genusobalans i giftermål över språk- och kulturgränser i Tornedalen och Kalixbygden. I Brändström, Anders & Winsa Birger. Två uppsatser om nordsvenska giftermålsmönster. Ss 39-83. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr". Kulturens frontlinjer 19. Umeå universitet. Winsa, Birger 1997. Från ett Vi till ett Vi och Dom. Torne älv som kulturgräns. I Winsa, Birger & Korhonen, Olavi. Språkliga och kulturella gränser i Nordskandinavien. Två uppsatser. Kulturens frontlinjer. Pp 5-52. Skrifter från forskningsprogrammet "Kulturgräns Norr" 7. Umeå universitet.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-02-15
leuhku eetnisyys huusholli
Swedish
stor samekniv
Finnish
iso lapinveitsi, lapinpuukko
Part of speech
substantiivi
Places
Sodankylä, Kompelusvaara, Alatornio
Other
Ofta med utsmyckning, handtag av näver och ben.
Source
Kena. Writen down by Birger Winsa
Edited
2017-02-28
karppisääri ihminen eetnisyys lempinimi/haukkumanimi
Swedish
överkalixbo med långsmala ben
Finnish
kainulainen
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi, Tornedalen
Example
Kainulainen karppisääri.Överkalixborjna Hade långsmala ben. Även kainulainen kaitanaama förekom. Karppi av överkalixborna tunnbröd skarpbröd. Andra menar att överkalixpojkarna var bra på att dansa, var bråkiga eller hade välpressade skarpa byxveck.
Other
Karppisääri således även betydelsen skarpa byxveck.
Source
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2020-04-05
puurotupa lempinimi/haukkumanimi eetnisyys rakenus kläppi kieli
Swedish
arbetsstuga/grötstuga/gula fängelset
Finnish
työtupa
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso, Malmikentät; Suomen
Example
Puurotuvaks sanothiin työtuvat koska lapset useasti sait puuroa ruaks. Puurotupia oli esimerkiks Täränössä, Korpilompolossa, Teurajärvessä ja monessa muussa kylässä. Usseimiten raahvaila jokka olit olheet sielä oli huonoja muistoja puurotuvista. Suomen kieli oli kieletty ja oli rangastuksia jos puhui suomea.
Other
I Kiruna kallades arbetsstugan för Gula fängelset. Säger Sven Erik Stöckel från Kattuvuoma.
Source
Birger Winsa. Vi var en lägre ras, SVT 7 mars 2021.. Writen down by Birger Winsa
Edited
2021-03-09
lannanmaa eetnisyys luonto
Swedish
land söder om sameland, övriga Finland
Finnish
maanviljellysalue
Part of speech
substantiivi
Places
Enontekiö, ylheinen.
Source
Itkonen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2017-02-22
pelata jälistä päin eetnisyys fraasi sanaparsi
Swedish
vara ur tiden, ett steg efter i utvecklingen
Finnish
olla askelen jälissä kehityksessä
Part of speech
verbi
Places
Ylheinen paikkakunnan oma kulttuuritieto.; Kainulasjärvi
Example
Kainulasjärvi: Met haluama pelata jälistä päin.
Other
Vanhaa paikkakuntalainen sanonta kertoo ette tornionlaaksolainen haluaa pelata jälistä päin. Jos se sattuu pääsemhään pellaamhaan eestä päin, moni moittii ja taistelee lujasti ette päästä pellaamhaan takkaa päin. Se on paikkakunnan ommaa kulttuuritietoa. Saman on väitetty monesta vähemistökulttuurista. Koska net on kärsinheet alentavaa kielipulitiikkaa net alkavat viihtymhään sellaisessa kulttuurissa missä hävethään ommaa vähemistökieltä ja sitä alenethaan. Jos ei tehhä sitä kulttuuri on vierasta ja tuntuu ettei sitä ole kotona. Entinen opettaja ja professoori Nils-Erik Hansegård väitti jo 1950-luvula ette meänkielisillä on omaviha. Se taitaa olla samassa kulttuurikehässä. Vertaa pelata takkaa päin, rajarasimi, porstuasuomalainen, vonnu.
Source
Ylheinen.. Writen down by Birger Winsa
Edited
2013-09-18
umpisuomi eetnisyys paikannimi
Swedish
egentliga Finland
Finnish
umpisuomi
Part of speech
substantiivi
Places
Tornionlaakso
Edited
2024-06-17
kainhuunlainen eetnisyys
Swedish
kalixbo
Finnish
kaalikslainen
Part of speech
substantiivi
Places
Kainulasjärvi
Example
Nuot on kainhuunlaisia. Vertaa kainulainen. Kans kaihnuunlaisia.
Other
Molemat käytethään: kainulainen ja kainhuunlainen. Ylikainulainen eli ylikainhuunlainen.
Source
Birger Winsa. Writen down by Birger Winsa
Edited
2018-09-07
lanta eetnisyys poronhoito luonto lainasana
Swedish
skogssameområde
Finnish
metsäsaamelaisalue
Part of speech
substantiivi
Places
Parakka
Example
Område i skogstrakter där en skogsrenskötare idkar sin näring.
Other
Lissää tietoja CD:ssä poronhoijosta.
Source
I. Tuovinen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2017-02-27
tappaa loru eetnisyys
Swedish
döda
Part of speech
verbi
Example
Kompelusvaara, Kompelusvaara venäläinen verikirves, Kainulainen karppisääri tappoi isän tappoi äitin olis tappanu minunkin? auttaa seki jos avenon hakkaa järfheen jos se on umpunianen muuten se tappaa kaikki kalat
Source
Writen down by I. Tuovinen
Haltionsaari näkymätön mailma eetnisyys paikannimi
Swedish
naturnamn i Skaulo
Finnish
Haltionsaari
Part of speech
erisnimi
Other
På Haltionsaari fanns en offersten som samer smorde för att få bättre fångst. Mellan Haltionsaari och Pyhäkielinen finns en gräns som kvinnfolk ej fick passera. Guden skulle ej gilla detta. Kvinnan hade ett annat värde his guden. Fanns en offersten i Haltionsaari.Fick vara ifred ända tills Souto Olli kom med en ny religion och slog sönder guden i Haltiosaari. Följande morgon fanns det en ny gud på samma plats. Olli slog sönder den och kasta den i sjöns djupaste del och sa: Pysy sielä, met emmä tartte kahta jumalaa. Då försvann den gamla guden.
Source
Edvin Johansson, Skaulo 1969. Bd 1432 1910. Writen down by Birger Winsa
Edited
2020-02-23
kota eetnisyys rakenus lainasana
Swedish
kåta, skogskoja, lappkåta, riskoja, kokkåta, ladugårdskök
Finnish
kota, kämppä
Part of speech
substantiivi
Places
Rovaniemi, Nordreisa, Lemminjoki, Kittilä, Simo, Sodankylä, Sodankylä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Kompelusvaara, Täräntö, Kainulasjärvi, Vittanki, Muonio, Muonio, Kolari,; Parakka
Example
Parakka: sitte se taas siirtää koat.
Other
Tarkempia tietoja CD:ssä. Tältliknande koja av ris, grenar, stockar, ladugårdskök, kokkåta.
Source
Valonen, Tiesmaa, Tiesmaa, Artimo, Liljeblad, Paloheimo, Kena, Räsänen, Valonen. Writen down by Birger Winsa
Edited
2022-07-12