MEÄN SANA
Ruotsi
träbytta (t ex smörbytta)
Suomi
pytty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara2
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kiuli
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2025-10-13
astia
Ruotsi
kärl
Suomi
astia
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-10-13
Ruotsi
hund
Suomi
koira
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylheinen
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa hurtta
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin
Muokattu
2025-10-02
Ruotsi
vide, sälg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ruija, Rovaniemi, Enontekiö, Ylitornio, Sieppijärvi, Vittanki, Kompelusvaara, Arpela
Esimerkki
Raisinvuono, Vesisaari, Ruija, Rovaniemi, Enontekiö, (ylheinen), Ylitornio, Sieppijärvi, Vittanki, Kompelusvaara, Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara: Paijulla sen löytää vesisuonen.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa vanhapaju, raija, rantapaju, vesipaju, raita
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen, Aejmelaeus, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-09-28
Ruotsi
årskalv (älg), fjoling
Suomi
Yksi vuotinen (hirvi)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Fjuulinki on aika ylheistä.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-09-26
Ruotsi
ung älg, fjoling?
Suomi
nuori hirvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pentäsjärvi
Esimerkki
Bertil Reinhold Isaksson. Pirakka oon nuori hirvi, mutta justhiins kunka nuori, sen pittää joku toinen selvittää.
Alkuperä
Bertil Isaksson.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-09-26
Ruotsi
ljung; symbolisk mening
Suomi
kanerva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Satter
Esimerkki
Man får inte ta in ljung in i huset. Det betyder sjukdom eller död.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-09-22
ranne: olla rantheela
luonto
Ruotsi
vedbacke : vara på vedbacken
Suomi
rante
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Simo, Sodankylä, Rovaniemi, Rovaniemi, Inari
Esimerkki
Inari: Ranthèlla. Rovaniemi: Näin tähän ranthèle.
Alkuperä
Artimo, Itkonen, Kena, Räsänen, Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-09-22
Ruotsi
småpotatis
Suomi
pieni peruna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Kainulasjärvi
Esimerkki
Täräntö, Kainulasjärvi: Sikurat annethiin lehmile. Småpotatis gavs till korna som uppskattade dem mycket.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa sikuri. Cikura är en växt, som användes för kaffesurrogat under nödtider. Pikku potut/lehmän perunat, itupotut, ruokapotut.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2025-09-20
siiekuori
lumi
Ruotsi
tunn isskare
Suomi
ohu hanki, jääkuori lumessa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi: Siiekuori.
Alkuperä
Kaarakka: Nedtecknat Virpi Ala-Poikela.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-09-13
Ruotsi
smeknamn för skidlöpare
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Malmfälten och övre Tornedalen
Alkuperä
Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2025-09-12
Ruotsi
skorpa, av torkat vetebröd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Arpela, (ylheinen), Alatornio, Kompelusvaara; Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
I. Tuovinen, Hannula, Räsänen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-09-12
kirja
Ruotsi
bok
Suomi
kirja
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Mie ostin uuden kirjan.
Jag köpte en ny bok.
Alkuperä
Pannu muistiin Junkka
Muokattu
2025-08-27
Ruotsi
succé
Suomi
menestys
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pentäsjärvi
Esimerkki
Kvänlandsoperan oli syksee, sanothiin.
Alkuperä
Bertil Isaksson.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-08-21
Ruotsi
ekorrjaktfärd
Suomi
oravametsästys
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi: Oravamettilä, karhumettile.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-08-20
punasilmänen
Ruotsi
rutmönster med röda rutor
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin I. Tuovinen
Muokattu
2025-08-19
sauttaa
Ruotsi
nå, uppnå, hinna
Suomi
olla tulossa: keritä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Kainulasjärvi, Tornionlaakso
Esimerkki
Jokos syksy alkaa sauthaan. Pittää sauttaa tuohon byshiin.
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela.
Pannu muistiin Kaarakka
Muokattu
2025-08-14
Ruotsi
Suikki
Suomi
Suikki
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Gällivare
Kulttuuri taustaa sanasta
Saamelainen sukunimi
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-08-02
Ruotsi
Koogentörmä
Suomi
Koogentörmä
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Koogentörmälä met laskima sivakoila. Välistä oli linkka tehty yhestä tynnyristä. Ja met lapset hyppäsimä noin 1-2 kaks metriä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kooge lär komma från svenska kåk. Det fanns en kåk vid backen som aldrig blev klar. Ägaren flyttade till Stockholm och fick alkoholproblem.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-07-22
Ruotsi
dumbom, knashuvud, korkskalle
Suomi
tyhmä, pallipää, jästipää, pässinpää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Tuokin pällipää seisoo vain ja pällistellee.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pällistellä. Eipä ennää käytetä.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-06-30
Ruotsi
sommar
Suomi
kesä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Raisinvuono, Jyykeä, Rovaniemi, Kemi, Jukkasjärvi, Kätkäsuanto, Arpela, Alatornio, Kompelusvaara, Kainulasjärvi, Matarenki
Esimerkki
Kittilä, Kittilä, Raisinvuono, Jyykeä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Jukkasjärvi, Kätkäsuanto, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Alatornio, Kätkäsuanto, Kompelusvaara: Kesällä se on kolme kuuta. Kainulasjärvi: Aina se hopummiten on tulluk kesä mitä vahvempi lumi kesä oli järvenranta niin sielä tuli aina ensiksi kesä niin se sielä oli piiritansia. Matarenki
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord? IB Uuusitalo: Isävaina pruukasi sanoa, ettei keriny väylältä soutaa ranthaan ja juosta pirthiin ottamahaan toisia välihousuja poijes ennen ko meän (Lapin) kesä vilahti ohi. Ämmi taas veti viilatröijyn päälle heltheellä. Pohjosen kesä oon kolkko, mutta onneksi soon lyhy. Kiruna: Kesä on pari viikkoa kehnompaa hiihtokeliä. Lapinkesä on lyhyt, mutta vähä luminen. Lapin kesä oon kylmä mutta onneksi soon lyhy.
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen, Artimo, Hämäläinen, Paloheimo, Rapola, Liljeblad, B. Wins.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-06-27
Ruotsi
stör i myrhässja
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi. Sankoja on sauroissa jota käytethiin jänkkäniityissä
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto saura. Östfinskt enligt Finska dialektarkivet
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-06-12
Ruotsi
hömått, det som man bär med en räfsa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pempelijärvi
Alkuperä
Sammelin Eemi..
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2025-06-12
Ruotsi
läderrem
Suomi
nahkaremmi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Rovaniemi, Rovaniemi
Alkuperä
Artimo, Kena.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-06-12