Bergfors, Georg, 1921–22: ”Huutonimiä” och öknamn bland finnar och lappar i Norrbotten. I: Arkiv för norrländsk hembygdsforskning..
Pannu muistiin Järämä-Satter
Elof Nordmark: Täränönlahti ligger c:a 200 m norr Linkanniska. Den hade en central del i båtresorna utför Linkkakosket, i alla fall före 1951. Sen har inte jag varit med. Forsen var så hård att en styrman måste nå viken annars skulle han få problem. Forsen var ju så hård att man inte kunde ro vissa bitar då kunde man sjunkit. I viken vände man och åkte baklänges (sauvomissa) alltså med stakar efter stranden (korvan nokkia) Ytteråran skulle ro efter tillsägelse till Solkalahti som vi narkenbor kallade. Egentligen för rauma slog så hårt mot stranden. På den tiden var det inte så många i Narken som ville styra nerför Linkkakoski. Suomen Oskari, Mettävainion Jussa, Taavolan Jussi och kanske någon fler.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vik norr on Mestoslinkka fallet. Koordinater: 7449742 833320
Alkuperä
Elof Nordmark, Narken. Roland Jatko med studiegrupp i Narken..
Pannu muistiin Birger Winsa
klucka, (hantjäders läte när den spelar, klucka, trasts läte)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä Kittilä, Kemi, Kompelusvaara: Laulavas sielä mettot. se (koiras)metto naskuttaa ja hijoo ja sillon ku se hiijoo se ei näe eikä kuule. Sillon laukothan hopusta. Sitte ku pääsee lähele se ammuthan. Kittilä: Metto suhistaa ja naskuttaa.
Alkuperä
I. Tuovinen, Liljeblad, Miettinen, Liljeblad.
Pannu muistiin Birger Winsa
Pannukiiseli oli variantti meilä kotona. Paistipanhuun tilkka vettä, reilusti voita, suolaa ja ko seos alko kiehhuun taitethiin kovvaa leipää (Husmannia). Vettä ei saanu olla enempää ko ette leipä vain pehmeni. Joskus siinä oli lihhaaki. Mettämiehitten ruokaa, aattelen, joka tuli kotia.
Hasse Alatalo: Prennstaka, Ruottin ylikahnuun murrela on pyssy. Ruottiks eldpåle. Siis tanko mistä tullee tuli. Sannaa on kans käytetty meänkielessä.
”Hän oli menossa jahtiin prennstaka sölässä”