Uutisia

vattu kasvi ruoka
Ruotsi
åkerbär
Suomi
mesimarja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Kittilä?
Kulttuuri taustaa sanasta
Vattuvaara är ett naturnamn nedan Narken som idag kallas för Hallonberget där det finns ett torp.
Alkuperä
Pesola, Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-21
> lisää
kirakka luonto vesi
Ruotsi
Kirakka gård belägen längs forssträcka efter Torneälven. Ostoppbar ström
Suomi
joen virta
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kirakkan yläpuolelta tarttu lohi. Betydelsen är en ostoppbar ström genom byn. Platsen ligger efter torneälven, där den östligaste punkten är.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kan beskrivas som en stark ostoppbar ström ge om byn. Historiskt så fanns en gård i norra Pello vid namn Kirakka gård. Anders Celsius lärjunge nämner det i källor och tillbringade en stor del av sin barndom där. Kirakka ligger rakt nedanför (älven)
Alkuperä
I. Tuovinen och en okänd. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-21
> lisää
vahatuohus uskonto
Ruotsi
vaxljus. Långa smala ljus, ofta bivax, använda i ortodoxa kyrkor.
Suomi
tuohus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Religiösa sammanhang
Esimerkki
"Vahatuohukset valasit pirttiä ja mittaisit aikaa..." ( Bengt Pohjanen: Faravidin maa s.29)
Alkuperä
Carl Haggman. Pannu muistiin Carl Haggman
Muokattu
2026-03-21
> lisää
klappapuuro lainasana ruoka
Ruotsi
klappgröt
Suomi
vatkattu marjapuuro
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa 2005-03-21
Muokattu
2026-03-16
> lisää
antaa höskhiin ihminen
Ruotsi
ge stryk
Suomi
pieksää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Kyllä se niin antoi höskhiin miehele!
Kulttuuri taustaa sanasta
Aika ylheinen. Vertaa höskittää
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2026-03-15
> lisää
loimottaa kotitalous
Ruotsi
flamma (eld)
Suomi
leimuta, loimota
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Arpela, ylheinen.; Alatornio
Esimerkki
Alatornio: Tuli loimottii. Alatornio, ylheinen: Jopa taifhaan ranta taasen loimottaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa romoittaa, pohottaa.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-13
> lisää
romottaa luonto
Ruotsi
fladdra, kasta sken, lysa upp (eld på långt håll)? sken av morgonrodnad, dagsljus
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, tuli romottaa; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Päivä romottaa. Tornedalen, Viktor Brännström: Romottaa betyder återsken och det var vad som inträffade när ljuset från de brinnande byarna återspeglades mot kvällshimlen . Vackert men skrämmande!
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa romo, pohottaa.
Alkuperä
Artimo, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-13
> lisää
tärppä ruoka kotitalous
Ruotsi
nagg (rieska)
Suomi
tärppä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Tornionlaakso, Kainulasjärvi, Hietaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa pikka id
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-10
> lisää
lapsi lapsi
Ruotsi
barn
Suomi
lapsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Jos net kysyit mitä kello oon niin vastathiin esim ”varttia vaile housunliitinkiä”. Ja ko net olit lahtipaikala niin net käskethiin krannista lainaahmaan ”pylsymyösteriä”. Ja ko net talkkasit ette ”mitäs oon ruokana?” Piiain vastaus oli: ”kampsuheravelliä ja iskaskopakkaa” Mie kysyin papalta: Minne menet? Ja hän vastasi: Mestoslinkale ostamhaan voita.
Alkuperä
Facebook. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2026-03-09
> lisää
lapsi: saa lapsia lapsi
Ruotsi
barn: få barn
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
E Wande. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-09
> lisää
jääkarhu, -u eläin
Ruotsi
isbjörn
Suomi
jääkarhu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Alkuperä
Artimo, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-06
> lisää
tupa rakennus
Ruotsi
stuga; mindre rum mittemot pörte
Suomi
tupa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2026-03-04
> lisää
hankisääski itäsuomi hyönteinen
Ruotsi
harkrank
Suomi
vaaksiainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, ylheinen
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, hankisääski s harkrank; östfi, men främst i Syd-, Mellan och Nordösterbotten samt nordfi (SMS).
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2026-03-03
> lisää
hopunpulla ruoka
Ruotsi
hastbulle
Suomi
hopunpulla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Hastbullen tillagades som namnet antyder i en hast. Vetemjöl, jäst, socker, mjölk, vatten. Fick jäsa en stund och sedan in i ugnen.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2026-03-03
> lisää
käpryt (pl), käpry kalastus
Ruotsi
nättelnflöte av näver
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sodankylä, Rovaniemi
Alkuperä
Kena, Turunen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-03-01
> lisää
kottikärrö/t/, kotkärryt reki lainasana
Ruotsi
skottkärra
Suomi
kottikärry
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Kainulasjärvi, Rovaniemi, Kemi
Alkuperä
Tiesmaa, Tuovinen, Artimo, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-02-28
> lisää
kaskata/t/ poronhoito lainasana-saame
Ruotsi
kastrera
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jellivaara, Svappavaara, Jukkasjärvi, Soutujärvi, Skaulo.
Esimerkki
Svappavaara: Kaskathan ne vain hirfhat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Genom att bita och skrapa sönder pungdelarna på ren
Alkuperä
I. Tuovinen, B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-02-18
> lisää
ruojus, ruohjuus vaate
Ruotsi
skoskaft av får el renläder i näbbsko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Puoltikasvaara3, Vuoddas1, Ullatti1
Esimerkki
Hakanen: Paulakengässä, varsi saaphaassa.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2026-02-17
> lisää
ruojukset vaate
Ruotsi
kortskaftade pjäxor, näbbskor, med skoband
Suomi
lyhytvartiset pieksut
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Muonionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
stf, lyhytvartiset pieksut, nilkasta sidottavat paulakengät. Vertaa paulakenkä
Alkuperä
Oiva Arvola. Yliperän kielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-02-17
> lisää
ahvaklasit termi ihminen
Ruotsi
solglasögon
Suomi
aurinkolasit
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kilolasit,
Alkuperä
Muoniolainen mies. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-02-11
> lisää
kiloklasit ihminen
Ruotsi
solglasögon
Suomi
aurinkolasit
Sanaluokka
substantiivi monikko
Alkuperä
Matti Junes, född i finska Tornedalen. Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Muokattu
2026-02-11
> lisää
pänkäsivakka suksi
Ruotsi
lappskida med rem över lappskon med krökt topp
Suomi
lapin suksi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Ennen oli pänkäsivakoita. Huono hihtoa niilä. Kenkä lipsui sinne kun tänne. Sitten tuli bindslesivakka jossa oli remmi ja jälemin vaijeri ympäri kengän kantapään ja pieksun nokka kiinitethiin sivakhaan. Sitten tulit lööpparit jossa oli rottefella bindsle. Slaalommisivakat viimiseks missä pieksu on täysin kiini ja yhistetty sivakan kans.
Kulttuuri taustaa sanasta
Katto pänkä, päläs
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-02-10
> lisää
bintsle suksi lainasana
Ruotsi
skidbindning
Suomi
side, lieka
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Lööpparissa oli rottefella bintsle.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2026-02-10
> lisää
pänkä suksi
Ruotsi
fotplats på skida
Suomi
pieksun paikka suksessa
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Nattavaara: Ei tavalinen sana.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pänkäsivakka. Päläs.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2026-02-10
> lisää