Även pätti i Aapua, enligt S Paulaharju.
Pätti bör ha varit den allmänna termen. Som mettä, inte metsä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, pätsi s \'uteugn\'; karelska \'ugn i pörte\' (Vuorela 1975:318f). Sama sana kun Buda-pest. Pest unkarian kielessä merkittee ulkopesä. Pätti meänkielessä.
Kirakka gård belägen längs forssträcka efter Torneälven. Ostoppbar ström
Suomi
joen virta
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kirakkan yläpuolelta tarttu lohi. Betydelsen är en ostoppbar ström genom byn. Platsen ligger efter torneälven, där den östligaste punkten är.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kan beskrivas som en stark ostoppbar ström ge om byn. Historiskt så fanns en gård i norra Pello vid namn Kirakka gård. Anders Celsius lärjunge nämner det i källor och tillbringade en stor del av sin barndom där. Kirakka ligger rakt nedanför (älven)
Alkuperä
I. Tuovinen och en okänd.
Pannu muistiin Birger Winsa
fladdra, kasta sken, lysa upp (eld på långt håll)? sken av morgonrodnad, dagsljus
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, tuli romottaa; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Päivä romottaa.
Tornedalen, Viktor Brännström: Romottaa betyder återsken och det var vad som inträffade när ljuset från de brinnande byarna återspeglades mot kvällshimlen . Vackert men skrämmande!
Jos net kysyit mitä kello oon niin vastathiin esim ”varttia vaile housunliitinkiä”.
Ja ko net olit lahtipaikala niin net käskethiin krannista lainaahmaan ”pylsymyösteriä”.
Ja ko net talkkasit ette ”mitäs oon ruokana?” Piiain vastaus oli: ”kampsuheravelliä ja iskaskopakkaa”
Mie kysyin papalta: Minne menet?
Ja hän vastasi: Mestoslinkale ostamhaan voita.
Ennen oli pänkäsivakoita. Huono hihtoa niilä. Kenkä lipsui sinne kun tänne. Sitten tuli bindslesivakka jossa oli remmi ja jälemin vaijeri ympäri kengän kantapään ja pieksun nokka kiinitethiin sivakhaan. Sitten tulit lööpparit jossa oli rottefella bindsle. Slaalommisivakat viimiseks missä pieksu on täysin kiini ja yhistetty sivakan kans.