Uutisia

kääntää
Ruotsi
plöja, vända åker med spade
Suomi
aurata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jyykeä, Raisinvuono, Raisinvuono, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi; Sammeli
Esimerkki
Kotona käänethiin sarkoja, karkeita, pelloja ja vainioita.
Alkuperä
Rapola, Liljeblad, Kena, Artimo, B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-07
aurata kotitalous
Ruotsi
plöja
Suomi
aurata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kääntää, joka kans merkittee aurata.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-07
mullata kotitalous lainasana
Ruotsi
mulla (potatisland när blasten är synlig)
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Simo, Jyykeä, Raisinvuono, Alatornio, Sodankylä, Kemi
Esimerkki
Pottumaat mullathaan kesänaikana kun kaali on näkösellä. Tarkouts on ette lisätä multaa potun kaalen pääle ja syrjile. Pottuvelttaa veethiin pitkin vakoja, Yks mies vetomiehenä, aika raskasta hommaa. Ei ole lasten leikkiä kun sanothaan.
Alkuperä
Hannula, Kena, Miettinen, Rapola, Räsänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-07
neuvoa satu
Ruotsi
ge råd, rådgiva
Suomi
neuvoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkieli; Parakka
Esimerkki
Parakka Parakka: Kettu tahtoo harakalta kolmasta poikaa, mutta harakka ei ennää pölkää. Millä se sie hakkaat (puun), eihän sulla ole kirvestä ei veitteä. Kuka sinun neuvoi? Varis! Kompelusvaara: Vaikka sitä neuvothaan.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-07
kääpä puu
Ruotsi
ticka, utväxt i döende tall, utväxt i björk
Suomi
kääpä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi
Esimerkki
Kittilä: Kasuaa pinthan kääpiä.
Alkuperä
Liljeblad, Paloheimo, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-02
aanoa lainasana
Ruotsi
ana, anta
Suomi
arvella, olettaa
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Svenska ana, sannolikt.
Muokattu
2025-02-02
Mene terhveenä! ihminen lainasana-saame ilmaus
Ruotsi
Farväl, lycka med dig!
Suomi
Näkemiin!
Sanaluokka
interjektio
Esimerkki
Mene tervheenä. Vastaus: Jää tervheenä.
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-31
siie itäsuomi vesi sää lumi
Ruotsi
underkylt regn, små snökorn, isaktigt regn
Suomi
jäätävä sade
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: jo alkaa siitämhään. On siie maassa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2025-01-29
hantuuki länsisuomi lainasana kotitalous
Ruotsi
handduk
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, hantuuki s \'handduk\'; östfi pyhe, pyyhe m fl id (ALE 234, SMSA). Tervolassakin mummo puhui näästyyki handtyyki vaksdyyki vaikka ei oltu väylänvarresta.
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-29
siira luonto sää vesi
Ruotsi
underkylt regn
Suomi
siide
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Riitettä maassa ja siiraa sattaa. Juoksengissa jokku sanovat että tullee siiaa.
Alkuperä
Väylänvartisten sanakirja. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-29
siitää vesi luonto lumi
Ruotsi
regna underfryset regn
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa: Riitettä maassa ja siiraa sattaa. Juoksengissa jokku sanovat että tullee siiaa.
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2025-01-29
resunen ihminen
Ruotsi
slarvig
Suomi
huoleton
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Resunen mies
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-28
resunen ihminen
Ruotsi
slarvig; trasig, söndrig
Suomi
huoleton; rikkinäinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi: Resuset kengät.
Alkuperä
Kaarakka, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-28
jälkilöyly sauna
Ruotsi
eftervärme i bastu
Suomi
jälkilöyly
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-26
joutilo ihminen
Ruotsi
ledig, tillgänglig person
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-25
rönkätä lääke lainasana
Ruotsi
röntga
Suomi
röntgenkuvata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Juoksengi
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-25
friskautua lääke lainasana keho
Ruotsi
tillfriskna
Suomi
parantua, toipua
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Matti Junes, född i finska Tornedalen. Pannu muistiin Lars Lampinen, Unbyn Boden
Muokattu
2025-01-25
makkara loru ruoka
Ruotsi
korv, falukorv
Suomi
makkara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hela Tornedalen; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Paistama makkaraa ruaksi. Ramsu: Makkara matkusti pitkin tietä, viimen se halkesi pois.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa verimakkara, pylsy.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-25
parkkeerinki lainasana paikannimi
Ruotsi
parkering, -plats
Suomi
pysäköintialue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Tuossapas hyvä parkkeerinki.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-25
parkki lainasana paikannimi
Ruotsi
park
Suomi
puisto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-25
parkki paikannimi lainasana
Ruotsi
statligt skogsområde
Suomi
metsäalue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Parakka
Esimerkki
Parakka Parakka: Ampuva koko kruunumparkki.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-25
parkki lainasana puu
Ruotsi
bark, ämne under bark och under näver, mellan trä och bark/näver
Suomi
kaarna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Sieppijärvi, Muonio
Kulttuuri taustaa sanasta
Jukkasjärvi: Ensim koijumparkki.
Alkuperä
I. Tuovinen, Valonen, Tiesmaa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-25
faaly, -makkara lainasana ruoka
Ruotsi
falukorv
Suomi
makkara
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Ennen söithiin paljon faalymakkaraa.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-25
barkki kotitalous puu lainasana vaate lääke
Ruotsi
bark
Suomi
kaarna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Jyykeä, Kittilä, Sodankylä, Kemi, Svappavaara, Jukkasjärvi
Esimerkki
Rovaniemi Rovaniemi, Jyykeä, Kittilä, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Kemi, Svappavaara, Jukkasjärvi: Se teki Jaakom muori yheksäm puun parkista juoman keitti (poltheen lääkheeksi). Petter Turtola ca 1930: Tuli yksi mies Moskojärvestä joka kutsuthin Moskin -Heikki, Se sano että sulla poika mätäne jalka eikä sinusta yksikhän piä varia ,Mutta kyllä minä tehen voithen että heitä mätänemästä,Se meni ulos ja nouti kojupölkyn, Sitten se otti pois tuohen ja krapasi parkin ja pani panhun kiejumhan. Se vesi tuli aivan punainen , Sitten se laski sen hurstin läpi että ei tullu yhtän roska ,Kaksi kerta päivässä pin kauhalla ammelta sitä vettä ,Hava heiti mätänemästä ja haisemasta ja rupesi paranemhan. Sitten käski likutta ja sujuta että se tule sujumhan. Nin sain jalan paranenmhan mutta aina se on haittanut ,
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti, barkvatten för färgning och bearbetning av skinn, ämne för beredning av skinn, bark från al el vide Vittanki, Parakka, Jellivaara, , Jukkasjärvi, Enontekiö, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Kompelusvaara: Sysitty parkki pois, se karpu, petäjhään asti. Jukkasjärvi, Kompelusvaara: Nauvan vuota se tarttee pitemän ajan, ja eikhään...
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka, Petter Turtola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-25