Uutisia

pryki lainasana
Ruotsi
brygga (vid vatten); mjölkbrygga, -pall
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Salmijärven rannala on vieläki pryki joka veethään ulos joka kesä. Prykile veithiin kärrölä pänikit aamula ja nouvethiin tyhjinä illala kärrön kans. Maitopryki se oli.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-08
> lisää
trallari jellivaaransuomi mies lempinimi/haukkumanimi lainasana työ
Ruotsi
rallare
Suomi
rautatienrakentaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Stolppa, skoulu, skruuvi. Ibland har man lagt till en extra konsonant: strappu, slangari. Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-06
> lisää
jäniksenkatupuoji luonto lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
skog (lekf); affär (lekf till barn)
Suomi
metsä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Jäniksenkatupuojista niitä paijuja saapi, nitheeksi. Bertil Isaksson: Puoji leikilisesti lapsile jokka halusit saa karraa. Piti hakea sieltä.
Alkuperä
I. Tuovinen, Bertil Isaksson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-06
> lisää
rökäs kala länsisuomi
Ruotsi
gärs, ca 10-20 cm lång, snorgärs, Acerina cernua
Suomi
kiiski
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio, Jänkisjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Liten aborrliknade fisk, dessa fick man rikligt i mjärdar på vårvintern.(isfiske) västfi, rökäs s spec insekt; östfi kiiski id (Ruoppila 1967:k 13). vfi, rökäs Sat PohE LänP PerP gärs (Acerina cernua) (Virtaranta 1980:183)
Alkuperä
Valonen, Rytiniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-06
> lisää
Jaakonpäivä näkymätön maailma sää kalastus
Ruotsi
Jakobsdagen
Suomi
Jaakonpäivä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso.
Esimerkki
25 juli, Jakobsdagen har sedan medeltiden varit första dagen för sikfisket i Kukkolaforsen
Kulttuuri taustaa sanasta
Jaakko heittää kylmän kiven vetheen. Vesi alkaa kylmenemhään. Lauri viskaa kylmän kiven vetheen, hävdas i Aapua. Larsdagen i augusi.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Haparandabladet den 24 juli 2009. Lars Lampinen. Anton Raukola, IB Uusitalo.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-07-25
> lisää
suittaa
Ruotsi
hinna, förmå
Suomi
ehtiä, keritä, pystyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sodankylä
Esimerkki
Sodankylä: kyllä net suittaa tehä, Rovaniemi: Mitenkhäm mie suitat tehäs sitä.
Alkuperä
Artimo, Kena. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-07-25
> lisää
lamaka(a)kkuri ihminen lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
mager person
Suomi
laiha ihminen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Onpas aika lamaka(a)kkuri.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2024-07-23
> lisää
poksahtaa ihminen
Ruotsi
poppa upp, få aha, en plötslig idé
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mulla pruukaa poksahtaa mielheen uusia ajatuksia.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-07-23
> lisää
harju luonto
Ruotsi
ås, långsträckt lägre bergsrygg
Suomi
harju
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Polku meni päälä ja pitkin harjua = Stigen gick uppe på och längs åsen.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2024-07-14
> lisää
selvättävästi
Ruotsi
tydligen, uppenbarligen
Suomi
ilmeisesti, selvästi
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Se oon selvättävästi niin = Det är tydligen så.
Kulttuuri taustaa sanasta
Selvättävästi är svagare antydande, än vad selvästi är, därför översätter jag ordet till tydligen.
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2024-07-14
> lisää
piettä(ä)
Ruotsi
bromsa; hålla emot, hålla
Suomi
jarruttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Piettä = bromsa; piettä vasthan = hålla emot; piettä kiini = hålla fast.
Kulttuuri taustaa sanasta
Onkohän se piettää eli piettä?
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2024-07-14
> lisää
vilhukka ihminen
Ruotsi
vildbasare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Oregerlig pojke
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2024-07-14
> lisää
pinninkit lainasana suksi
Ruotsi
skidbindsle
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lööpparissa oli rottefella pinninki. Sivakoissa tavalinen (vaijeri)pinninki.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-07-14
> lisää
lamakakkuri ihminen lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
tanig, mager person
Suomi
laiha ihminen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2024-07-12
> lisää
hotti ihminen
Ruotsi
tokstolle
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Esimerkki
Ja se pirun hotti. Den jävla token.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pörrö
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2024-07-12
> lisää
laukupuoli rakennus termi
Ruotsi
vindskydd
Suomi
laavu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, ylheinen.; Kolari
Esimerkki
Kolari: laukupuoli.
Alkuperä
Pannu muistiin Itkonen, Söderena
Muokattu
2024-07-10
> lisää
imet jellivaaransuomi näkymätön maailma
Ruotsi
under, mirakel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Esimerkki
Imetjoki som flyter genom det gamla gruvområdet Nautanen är idag totalförstörd och förgiftad. Ingen tar på sig ansvaret att sanera vattendraget vilket innebär att Linkkajoki fortsätter att pumpas full med tungmetaller år in och år ut.
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Airila, M. (1912). Äännehistoriallinen tutkimus Tornion murteesta: Murteen suhdetta Suomen muihin murteihin silmälläpitäen. Sana.
Muokattu
2024-07-07
> lisää
nestori lainasana nimi ihminen mies
Ruotsi
nestor, ålderman, patriark
Suomi
nestor, kylävanhin
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kaalasvuoma-området
Kulttuuri taustaa sanasta
Monissa kylissä oli yks nestori, kylän patriarkki. Källa: Aidanpää, E. (2004). Pohjan perän tähten alla. Karhuniemi: E. Aidanpää
Muokattu
2024-07-06
> lisää
lauhta vene
Ruotsi
flotte
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jukkasjärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa lautta
Alkuperä
Bengt Johansson-Kyrö. Jukkasjärvi. Pannu muistiin user3423158
Muokattu
2024-07-04
> lisää
straksit jellivaaransuomi vaate
Ruotsi
hängslen
Suomi
traksit
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Jellivaara, Järämä-Satter
Kulttuuri taustaa sanasta
Även ett låneord i sin tur till den svenska dialekten i bygden: straksar.
Muokattu
2024-07-04
> lisää
piisinperäkakko ruoka
Ruotsi
ett särskilt ojäst mjukt bröd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Svenska landsmål och Svenskt folkliv 1943-44
Muokattu
2024-07-03
> lisää
ruisrieska ruoka
Ruotsi
rieskabröd av rågmjöl
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen
Kulttuuri taustaa sanasta
Källa: Svenska landsmål och Svenskt folkliv 1943-44
Muokattu
2024-07-03
> lisää
lapinkakko ruoka
Ruotsi
bröd som rostas direkt på glöden
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Övre Tornedalsregionen
Alkuperä
Svenska landsmål och Svenskt folkliv 1943-44. Pannu muistiin Tuurikarhu
Muokattu
2024-07-03
> lisää
talvisilmät ihminen näkymätön maailma ilmaus keho lainasana-saame
Ruotsi
vinterögon, onda avsikter
Sanaluokka
substantiivi substantiivi monikko
Paikkoja
Malmfälten, Tornedalen förr
Kulttuuri taustaa sanasta
Talvetjalmet på Lulesamiska. En man reste från Jokkmokk över fjällen till Kaalasluspa och stannade över natten i en nybyggarstuga. Mannen kunde finska ganska bra men talade inte om det. På kvällen sade den ene av männen som bodde i stugan till den andre på finska: 'Hur ska vi göra med den här?' Då sade den andre, att han på natten skulle ge honom vinterögat. Mannen från Jokkmokk, som hade pengar på sig, gick då ut och flydde sin väg, ty han förstod att 'vinterögat' betydde en 'bösskula' (Sirkas lappby.)
Alkuperä
Svenska landsmål och Svenskt folkliv 1943-44. Pannu muistiin Tuurikarhu
Muokattu
2024-07-03
> lisää