MEÄN SANA
Ruotsi
barnlåda i sparkstöttning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Iänpuolen Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Väylänvartisten sanakirja
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-09-04
Ruotsi
liten körsläde, barnsläde
Suomi
lasten kelkka, reki
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Vertaa potkuriloova. Sipikka oli kans lasten loova sparkkarissa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-09-04
Ruotsi
tjocka, tät dimma
Suomi
tiheä sumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Murkussa on tunturit.
Alkuperä
Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-04
Ruotsi
mjölk
Suomi
maito
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Rovaniemi, Sodankylä, Rovaniemi, Ylitornio, Alatornio, Pajala, Jellivaara, Kompelusvaara, Parakka, Jukkasjärvi, Parakka, Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: Lehmä on maiosa. Vittanki: Keiturin maitoa kesäkylissään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tarkempia tietoja CD:ssä. IB Uusitalo: Nue maalta ja nue veeltä mutta lisäten lehmän maito. Man skulle vara noga med att ange hur mycket man fått från land (vid jakt) och från vatten (vid fiske) men mjölken kunde man avrunda uppåt.
Ehkä: Nue = nuuka.
Alkuperä
I. Tuovinen, Häll, Hannula, Artimo, Kena.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-09-03
Ruotsi
tjäder kölddag vintertid i trädtopp
Suomi
puumetso, lalva-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Alkuperä
Birger Winsa, IB Uusitalo.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-09-01
Ruotsi
gamtjäder
Suomi
vanha metso
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-09-01
vara: olla varoila
Ruotsi
beredd
Sanaluokka
verbi
adjektiivi
Esimerkki
Kompelusvaara: Mie olin varoillani että ku se tullee mie saan sen kiini (jänis).
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-31
Ruotsi
Parkalompolo
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät; Vanhaa
Esimerkki
Junkka on vanhaa nimitys Parkalompolosta. Junkkalainen on parkalompolainen. En tiä miksi.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-29
Ruotsi
konkurs
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-29
Ruotsi
äldre kvinna utan karl, lesbisk
Suomi
puukullit
Sanaluokka
substantiivi
substantiivi monikko
Paikkoja
Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
Både singularis och plural i Gällivarefinskan. -t
Muokattu
2024-08-28
Ruotsi
kvinna som utför manliga sysslor
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Junosuando
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa knapsu
Alkuperä
Bror Astermo, Junosuando.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-28
Ruotsi
Nykämä
Suomi
Nykämä
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narkaus
Esimerkki
Narkauksen färipaikan alempana on Nykämä. Sanothaan ette ensi asukas asettui siihen. Nykämä voipi merkitä suunile sammaa kun niva, virtava paikka suanossa.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-28
Ruotsi
strid ström i sel
Suomi
virtava joki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Kyllä siinä joessa nykämät on.
Kulttuuri taustaa sanasta
Nykälä on paikka Narkauksen väylän rannala. Vertaa niva.
Alkuperä
Anthoni.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-28
syyttää päätä
Ruotsi
skylla sig själv
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Syyttäkhööt päätä merkittee oma syy.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-08-25
Ruotsi
stapla, trava i högar, stycka
Suomi
pinota, kasata, paloitella
Sanaluokka
verbi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-25
Ruotsi
ansiktsskål (tvättning)
Suomi
pesovati, jossa pestiin kasvot kädet (ko tulthiin navetasta)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-24
naamalauta
keho
Ruotsi
fult ansikte
Suomi
ruma naama
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-08-24
Ruotsi
nuna, ansikte
Suomi
naama, kasvot
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Ruma naama mutta kaunhiit kasuvet. Naama on vähän alentava. Naamalauta.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-24
Ruotsi
liten tvärtbrant backe
Suomi
pieni mäki, nykyrä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Täräntö
Alkuperä
Tiesmaa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-23
Ruotsi
Albert
Suomi
Albe
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mestos Albe oli Mestos Pekan poika.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-21
Ruotsi
kyrka
Suomi
kirkko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: On tervanuk kirkon (sanothaan jos on saanu irtolapsen).
Kulttuuri taustaa sanasta
Män satt på höger bänkrad, kvinnor vänster. Tarkempia tietoja CD:ssä.
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo, Hämäläinen, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-21
Ruotsi
hin håle, fanken
Sanaluokka
substantiivi
interjektio
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen); Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Voi tontta kyllä!
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-08-20
vanha aatami
Ruotsi
ilska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pauki
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2024-08-20
siintyä
puu
Ruotsi
få blånad (trä, tall)
Suomi
siintyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Tuulenkaato pruukaa aika kätevästi siintyä jos sitä ei nouveta pois.
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin winsa
Muokattu
2024-08-19