Uutisia

jellivaaransuomi jellivaaransuomi lainasana
Ruotsi
gällivarefinska, byfinska
Suomi
jellivaaransuomi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Sarvisvaara, Purnu, Killinki etc; Jellivaaran, Kilvo
Esimerkki
Jellivaarassa vaihtellee villisti kieli. Kerran 1980-luvula myin viinimarjoja Jellivaaran torila. Mies tuli ja halusi ostaa ja jututti minua asiasta. Mutta mie en ymmärtäny kun puolet mitä mies sanoi. Arvelin loput. Ja viimen kysyin mistä päin Suomea te oletta? Savostako? Ei Kilvusta, mies vastas. Kilvo on Nattavaaran ulkopuolela pikku kylä. Ensi kerran en ymmärtäny oman alueen puhekieltä. Mina ulen Kilvusta ja halluu ustaa viinimarjuu, sanui mulle. Sen ymmärsin. Nattavaarassa käytethään sannaa eeli, sähön eestä. Enemän saamelaisia ja ruottalaisia lainasanoja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Typiskt för gällivarefinskan är ofta avsaknad av vokalharmoni (kylä/kyla), andra I inf. former (hakkaa, hyppaa), extra h-fonem (hahkaa, mehta). Men variationerna är stora mellan byarna. Många byar har övergått till svenska. I Ullatti går dialektgränsen. Där säger man Miehet menthiin methään, vaimot tiskathiin ja ihmiset söithiin. Vilket i Pajala betyder: Männen for till skogen, kvinnorna diskades, människorna åts.
Alkuperä
Gällivarebor under 1980-talet.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-14
kotata lainasana
Ruotsi
skotta
Suomi
lapioida, luoda
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Väylänvartisten sanakirja: Joo lua eemäksi, siirtää eemäksi, kotata. Ko pakkas ikkunan taka karthun liikaa.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-01-14
kruununtorppari ihminen lainasana
Ruotsi
krontorpare
Suomi
torppari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kruununtorpparia oli Halmheessa, Ruotkomaassa ja Sammelissa. Torpparit olit Kruunule mettätöissä. Varma työpaikka ja Kruunun rahala rakenettu talo.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-13
Pounu paikannimi
Ruotsi
Bönträsk
Suomi
Pounu
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Sammeli1
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2025-01-13
kytkeä poronhoito
Ruotsi
spjäla fast, spänna fast (ren)skinn för torkning
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Enontekiö, Muonio
Esimerkki
Kompelusvaara: Talja se kytkethään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Spjälas upp med stavar som håller skinnet rakt.
Alkuperä
I. Tuovinen, Tiesmaa, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-11
maakari lainasana
Ruotsi
makare, tillverkare
Suomi
tekijä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Kenkämaakari. Skomakare.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-09
kiivupöytä lainasana rakennus
Ruotsi
klaffbord, bord med utfällbar skiva
Suomi
jatkopöytä, levypöytä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo
Alkuperä
Räsänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-07
kiivu lainasana
Ruotsi
skiva
Suomi
levy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< norja, svenska
Alkuperä
Syrjänen, Paloheimo, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-07
kiupöytä lainasana rakennus
Ruotsi
klaffbord
Suomi
jatkettava pöytä
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kiivupöytä.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-07
pyyristellä
Ruotsi
titta nyfiket, förundrande
Suomi
katsoa uteliaana, ihmetellen
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Mies pyyristeli kattoa.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-07
hurri lempinimi/haukkumanimi etnisyys
Ruotsi
svenne, svenne banan, svenskjävel
Suomi
ruotsalainen (halv)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Esimerkki
Tornionlaakson itäpuolela länsipuolen nuorista miehistä hurri, hörökorva, länkisääri, Ringo Star, papan Volvo poika.
Kulttuuri taustaa sanasta
Nedsättande. Vertaa vonnu, vänni.
Alkuperä
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies, Lars Lampinen.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-06
partahurri ihminen slangi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
vildvuxen skäggväxt
Suomi
suuri leukaparta (alentava)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Afganistanin talipaanit on kaikin partahurria. Partaa ei ole leikattu vuosikaushiin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Alentava.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-06
sekki lainasana jellivaaransuomi
Ruotsi
säck
Suomi
säkki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara
Alkuperä
Kenttä, Matti (1988). Språket i Gällivarebyarna. Luleå. Tobjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-04
sekti uskonto lainasana
Ruotsi
sekt
Suomi
lahkokunta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-04
karsikko hautajaiset puu
Ruotsi
märkesträd, delvis kvistat stående barrträd (tall)
Suomi
muistopuu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa hurrikkakuusi, solmikaari, kierokaari, muistopuu. Vid gård med nyligen avliden där den avlidnes namn inristades. Flera träd kunde delvis bli kvistade, en hägg planterades ibland som minne efter den avlidne och senare bands ett band och den dödes namn ristades på stammen? ett delvis kvistat träd kvistades vid nybygge
Alkuperä
Paavola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-01-04
pihturi musiikki joulu
Ruotsi
den som i sångkören, som sjöng under nyårsnatten, bar lyktan och stängde dörren efter ett besök hos ngn man sjungit hos
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vettasjärvi
Alkuperä
Adolf Stålbäck 1988. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2025-01-02
kirkonväki näkymätön maailma hautajaiset
Ruotsi
vålnader
Suomi
kirkonväki
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä, Vittanki, Sieppijärvi, Vittanki, Parakka, Sieppijärvi, Kainulasjärvi, Kainulasjärvi: Kirkovväet on tietenki net noutajat, manalaiset oj jokka jälkhiin kulkeva asioilla.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tarkempia tietoja CD:ssä. Vålnader som bor på kyrkogård, i själva jorden, skorna skulle rengöras efter besök på kyrkogård så att jorden inte följer in i bostadshuset.
Alkuperä
I. Tuovinen, Paavola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-12-31
kalmankuokka keho lempinimi/haukkumanimi ihminen
Ruotsi
mager, ranglig person
Suomi
laiha, pitkä henkilö
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi: Se on niinku kalmankuokka.
Alkuperä
Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-12-31
väki näkymätön maailma ihminen
Ruotsi
väsen; folk
Suomi
väki, kansa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
1. Väki assuu luonossa. Niilä on valtaa vaikuthaan. 2. Paljon väkeä kirkonmenoissa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Väki betyder även abstrakta väsen. Förekom ofta i berättelser i Nattavaara och Gällivare kommun.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-12-31
kryttynen lainasana vaate ihminen
Ruotsi
skrynklig
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Esimerkki
Paita on krytyssä. Kryttynen paita.
Kulttuuri taustaa sanasta
Hud, tyg
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-12-30
sanaparsi sananlasku lapsi hautajaiset
Ruotsi
ordspråk
Suomi
sanaparsi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: Jos lapset tekevät hautoja ja kuoppia kaivavat, sillon tullee kuoleman sanoma. (Om barnen gör gravar och gräver gropar, är det påbud om kommande död.)
Kulttuuri taustaa sanasta
Aapua: Kyllä paskahaijussaki kasuaa ko vain jaksaa olla. Parempi oon ruunana ellää ko orhiina kuola. Vennyy ko jätkän räkä piikkilanka aijassa.
Alkuperä
Harriet Pekkari i Minun sanat. IB Uusitalo.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-12-30
kahvihammas ihminen ruoka ilmaus
Ruotsi
kaffesug, kaffelust
Suomi
kahvinhalu
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Aapua, Rovaniemi. Kahvihammasta pakottaa.
Alkuperä
Hämäläinen, IB Uusitalo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-12-29
Mertajärvi paikannimi satu
Ruotsi
Mertajärvi
Suomi
Mertajärvi
Sanaluokka
erisnimi
Esimerkki
Mertajärvis äldre namn är Narvajärvi. Under Karl XII strid i Narva flydde några soldater, deserterade. De for ända till Narvajärvi. Om de hade blivit tillfångatagna som desertörer hade de sannolikt blivit avrättade. I Narvajärvi kunde de starta ett nytt liv. Jakt och fiske gav maten. Gruvan i Masugnsbynn och Kengis gav senare arbete.
Kulttuuri taustaa sanasta
Eikos Karesuanon lähelä oleva Mertajärven vanhaa nimi ole Narvajärvi? Niin olen lukenu jossaki. Koska sieltä Narvasta, Viron-Ryssän rajala jokku sotilas pakolaiset karkasit rintamaan taistelusta ja pakenit aina Narvajärvheen asti. Tämä Karl XII aikana kun hän hyökkäsi Ryssää. Sieltä ei kukhaan löytäny heitä. Jos olisit joutunheet kiini olis tappotuomio tullu armean karkureile.
Alkuperä
Birger Winsa. https://sv.wikipedia.org/wiki/Mertaj%C3%A4rvi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-12-29
haltia, haltija länsisuomi näkymätön maailma
Ruotsi
skuggsjäl
Suomi
varjosielu
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, haltija s. skuggsjäl; främst nordfinska och södra Tavastland (SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2024-12-28