Jellivaarassa vaihtellee villisti kieli. Kerran 1980-luvula myin viinimarjoja Jellivaaran torila. Mies tuli ja halusi ostaa ja jututti minua asiasta. Mutta mie en ymmärtäny kun puolet mitä mies sanoi. Arvelin loput. Ja viimen kysyin mistä päin Suomea te oletta? Savostako? Ei Kilvusta, mies vastas. Kilvo on Nattavaaran ulkopuolela pikku kylä. Ensi kerran en ymmärtäny oman alueen puhekieltä. Mina ulen Kilvusta ja halluu ustaa viinimarjuu, sanui mulle. Sen ymmärsin. Nattavaarassa käytethään sannaa eeli, sähön eestä. Enemän saamelaisia ja ruottalaisia lainasanoja.
Kulttuuri taustaa sanasta
Typiskt för gällivarefinskan är ofta avsaknad av vokalharmoni (kylä/kyla), andra I inf. former (hakkaa, hyppaa), extra h-fonem (hahkaa, mehta). Men variationerna är stora mellan byarna. Många byar har övergått till svenska. I Ullatti går dialektgränsen. Där säger man Miehet menthiin methään, vaimot tiskathiin ja ihmiset söithiin. Vilket i Pajala betyder: Männen for till skogen, kvinnorna diskades, människorna åts.
Lähde
Gällivarebor under 1980-talet..
Tallennin Birger Winsa
märkesträd, delvis kvistat stående barrträd (tall)
Suomi
muistopuu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa hurrikkakuusi, solmikaari, kierokaari, muistopuu. Vid gård med nyligen avliden där den avlidnes namn inristades. Flera träd kunde delvis bli kvistade, en hägg planterades ibland som minne efter den avlidne och senare bands ett band och den dödes namn ristades på stammen? ett delvis kvistat träd kvistades vid nybygge
Kittilä, Vittanki, Sieppijärvi, Vittanki, Parakka, Sieppijärvi, Kainulasjärvi, Kainulasjärvi: Kirkovväet on tietenki net noutajat, manalaiset oj jokka jälkhiin kulkeva asioilla.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tarkempia tietoja CD:ssä. Vålnader som bor på kyrkogård, i själva jorden, skorna skulle rengöras efter besök på kyrkogård så att jorden inte följer in i bostadshuset.
Parakka: Jos lapset tekevät hautoja ja kuoppia kaivavat, sillon tullee kuoleman sanoma. (Om barnen gör gravar och gräver gropar, är det påbud om kommande död.)
Kulttuuri taustaa sanasta
Aapua: Kyllä paskahaijussaki kasuaa ko vain jaksaa olla.
Parempi oon ruunana ellää ko orhiina kuola.
Vennyy ko jätkän räkä piikkilanka aijassa.
Lähde
Harriet Pekkari i Minun sanat. IB Uusitalo..
Tallennin Birger Winsa
Mertajärvis äldre namn är Narvajärvi. Under Karl XII strid i Narva flydde några soldater, deserterade. De for ända till Narvajärvi. Om de hade blivit tillfångatagna som desertörer hade de sannolikt blivit avrättade. I Narvajärvi kunde de starta ett nytt liv. Jakt och fiske gav maten. Gruvan i Masugnsbynn och Kengis gav senare arbete.
Kulttuuri taustaa sanasta
Eikos Karesuanon lähelä oleva Mertajärven vanhaa nimi ole Narvajärvi? Niin olen lukenu jossaki. Koska sieltä Narvasta, Viron-Ryssän rajala jokku sotilas pakolaiset karkasit rintamaan taistelusta ja pakenit aina Narvajärvheen asti. Tämä Karl XII aikana kun hän hyökkäsi Ryssää. Sieltä ei kukhaan löytäny heitä. Jos olisit joutunheet kiini olis tappotuomio tullu armean karkureile.