Uutisia

sukunimi nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
efter-, släktnamn
Suomi
sukunimi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Tornionlaakso
Esimerkki
Pga försvenskningspolitiken hade man svårare att få jobb och få social status med finska efternamn. Många skämdes med ett finskt efternamn. Massor bytte därför från finska till svenska efternamn. Ofta med direkt översättning. Här några exempel: Oja - Tillberg, Fällsjö, Gramner, Rannestam, Ryngmark, Lampa - Kevnell, Vinsa - Hamstig, Poromaa -Rehnmark, Katajamaa - Enmark, Alatalo - Nergård, Rova - Hed, Hedmark, Hedenhult, Uusitalo - Nygård, Kiviniemi - Stenudd, Lehtipalo - Lövbrand, Särkimukka-Mörtlund, Mörtvik, Mäkitalo-Berggård, Lehto- Lund, Pudas - Ahlsund, Savilahti -> Lervik -> Lerwick. I USA, Katajamaa - Enmark, Aidantausta - Gärdelid, Rantatalo- Strandgård, Haapalahti-Aspvik, Poromaa - Renlund, Renmark, Rehnsteth, Mäkitalo - Backgård, Alatalo - Nergård, Haapasaari - Aspholm, Törmä - Backe, Mettävainio - Skogfält, Uusitalo - Nygård, Rantatalo - Strandgård,
Alkuperä
Kaarakka. Facebook: Minun sanat. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-03-19
sauna näkymätön maailma joulu rakennus lääke sauna
Ruotsi
bastu
Suomi
sauna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Sanontoja sauna voimasta: Kivele kipu, pahale vaiva, ihmisele liha paranutkhoon. Niin kun se ollu on.
Kulttuuri taustaa sanasta
I svenska Tornedalen bastar man ofta på julaftons morgon, eller eftermiddag. I Finland på Tapanidagen den 26 december. Basturegler enligt Bengt Aili: Bastun var en tempel på gården där man måste respektera varandra med vissa regler . 1. Aldrig gräla i bastun 2. Stirra inte på varandras kroppar undvika kärleks akt. 3. Undvika kroppsliga odörer 4. Borsta ryggen på varandra. 5.jämlikhet och lika värde oavsett rang. 6. Vädra ut bastun efteråt och de dåliga tankarna som renads av ångorna. Idag vet vi att bastu har en botande effekt. Nordens mindfullness, ett meditationscenter som bl a sänker blodtrycket permanent med regelbundet bastubadande.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-03-19
saune sauna näkymätön maailma
Ruotsi
uppstigande varm rök
Suomi
nouseva savu
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kittilä: On vaarallista pittää tulta ukkosen aikana kun se saune nousee, ukkonen iskee.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kylvettäjä satunn.
Alkuperä
Anthoni. Nedtecknat: Virpi Ala-Poikela. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-03-18
sauna rakennus jellivaaransuomi
Ruotsi
torkhus för säd
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vuoddas
Esimerkki
Vuoddas: Korinen sauna.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2025-03-17
Jokkiinhaara, Jokkinhaara paikannimi
Ruotsi
Jokkiinhaara
Suomi
Jokkiinhaara
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Jokkiinhaara on toinen nimi Haarainsuanole. Huhtajoki ja Mätäsjoki yhtyvät tässä. Painhausjoki alkaa.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-03-13
Jokkiinsuu, Jokkinsuu paikannimi kieli
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Jokkiinsuu
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Kulttuuri taustaa sanasta
Jokkiinsuu = Joitten suu
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2025-03-13
syöpäistä, syöpästä ihminen
Ruotsi
äta hastigt, liten bit
Suomi
syödä äkäisesti palasen
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Sanoin ittele eilen: Pitäis syökästä vähän ja juokasta kahvin ennen kun alan kirjothaan
Kulttuuri taustaa sanasta
Iänpuolela useasti syöpästä, juopasta.
Alkuperä
Hämäläinen, Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-03-13
kauppa ilmaus
Ruotsi
affär, handel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Jyykeä, panen näitä kaupale; Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi, tuli purkamhan koko kaupan
Kulttuuri taustaa sanasta
Kaupanomistajan sanothaan Aapuassa olla kaupan päälä, siis omistaja.
Alkuperä
Paloheimo, Rapola, Artimo, Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-03-12
pitäjä
Ruotsi
bygd, församling, kommun
Suomi
seurakunta, kunta, seutu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vettasjärvi, Kemi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Pithään raja oli Täränön ja Korpilombolon kunnitten raja joka kulki yli Vanhaanvaaran. Nattavaara: Pittään rakennuksia, Raisinvuono: Tässä pithässä.
Kulttuuri taustaa sanasta
nn
Alkuperä
B. Winsa: ordbok, Rapola, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-03-02
penkoa
Ruotsi
gräva, söka frenetiskt genom att flytta på föremål och undersöka noggrant
Suomi
kaivaa, hakea, tonkia
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Penkoo ja hakkee.
Kulttuuri taustaa sanasta
synonyymi möyräsää
Alkuperä
I. Tuovinen, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-03-02
Matti näkymätön maailma sananlasku
Ruotsi
Tjugofjärde februari, Matti och 21 september
Suomi
Matti
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Kompelusvaara, Kittilä
Esimerkki
Kompelusvaara: Mattina köyhäm pihti katom pääle. Kittilä: Ennen Mattia jos hiostaa seinhän (sullaa lumi), merkittee pahoja ilmoja efter denna dag behöver inte den fattige bränna törved som ljus. Raukola: Den 24:e februari är det ”Kevät-Matti” (”Vår-Matti”). Vinterns rygg kröks och vi går mot våren. Det märks på att det blir mer livat i naturen. ”Matti har kastat sin heta sten i vaken, forsen eller brunnen”. Det bildas ingen ny is i strömmande vatten. Man kallar istapparna från taket för ”Matin parrat” , (”Mattis skägg”). Och ju längre Mattis skägg blir desto längre har våren kommit. Man siade om kommande väder och sa att: om snön yr på Kevät-Matti så kommer det att komma flera snöfall innan våren är slut. Men det skulle bli en bra bärskörd. Det sades också att: ”Mattina on päivää hihtoa ja yötä nukkua.” (”På Vår-Matti finns nog med dag för att skidra och nog med natt för att sova”.)
Kulttuuri taustaa sanasta
Eilen oli Syysmatin päivä. Matteus lukkee almunakassa. Sanothaan Matteusta syysmatiksi ja kevämatti taas oon Mattiaksen päivänä 24/2. Nämät Matit oon toisten vastakhaisia- yks valon toinen pimeän. Sanothiin ette lehmät olit syys- ja talven ummessa ja ette Kevämatti alotti maijonsaanin. IB Uusitalo; Mattina puithiin riihiä ja pyöritethiin puromyllyjä. Jos vesi mennee riitheesheen Mattina niin tullee pitkä, lauha syksy ja taas toisin päin. Noh! Näkkeepä sen kunka Nyt käypii…
Alkuperä
I. Tuovinen, Liljeblad, Isoniemi, Artimo, Raukola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-23
supikoira eläin metsästys
Ruotsi
mårdhund
Suomi
supikoira
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Esimerkki
Supikoiria on lisääntynyt Jellivaaran aluessa.
Alkuperä
Muntliga källor. Pannu muistiin Tuurikarhu
Muokattu
2025-02-20
spänteri kangaspuut lainasana
Ruotsi
spännredskap i vävstol
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Jyykeä
Kulttuuri taustaa sanasta
Pingoitin, temppeli (kangaspuissa)
Alkuperä
Rapola. Nedtecknare Jukka Korva. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-15
kessäintyä ruoka
Ruotsi
försurnas (ej ruttna)
Suomi
hapaintua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nilivaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kesän aikana söithiin kessäintynyttä särkeä. Panthiin suolavetheen puusaavhiin ja kun oli happaintunu sitä söithiin kesän aikana. Sanothaan ette särjen ruoot lahoit/pehmenit pois saaven suolaveessä ja oli sitte helpompi syä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Tornedalens svar på surströmming. Ännu under 1950-talet fanns en i Kainulasjärvi som åt försurnad mört.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2025-02-15
marraskuuruusu kasvi
Ruotsi
krysantemum, krukväxt
Suomi
krysanteemi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
fi, krysanteemi
Alkuperä
Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-15
maa luonto sananlasku
Ruotsi
torr mark, mark, åker, land, jord, bygd, landsbygd, begravningsplats, terräng, högre torr mark
Suomi
maa, seutu, pelto, sarka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kemi, Jyykeä, Kittilä, Raisinvuono, Lemminjoki
Esimerkki
Kemi, Jyykeä, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä, Raisinvuono, Raisinvuono, Kittilä: Sielä on vuomaa ja jänkkää ja maansankaletta. Lemminjoki: Penikulma läpi se maa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Maa ei usko velkaa. Marken lämnar inga lån.
Alkuperä
Isoniemi, Valonen, Rapola, Meriläinen, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-12
torvi luonto
Ruotsi
solens strålande genom moln på ett spec sätt, likt rör från himlen; solstrimmor
Suomi
auringonsäteet
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Rovaniemi Kittilä, ylöspäin k ottaa semmosta torvea, se on kylmiä ilimoja
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Isoniemi
Muokattu
2025-02-12
aamu luonto sananlasku
Ruotsi
morgon
Suomi
aamu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Aamusta päivä pissiin sanoi Mestos Aake kun menimä kulutuksheen. Aake oli kymppi.,
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-02-11
luulo sananlasku
Ruotsi
inbillning, uppfattning, föreställning, förmodan, antagande
Suomi
luulo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Korkeat luulot ittestänsä. Kemi, Kompelusvaara: Ei ole autuhaaks tuloa muuala ku lestaatilaisessa liikheessä, semmoistakì luuloa on. Luulo ei ole tiedon väärti.
Alkuperä
I. Tuovinen, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-11
niesti ruoka
Ruotsi
mat, färdkost
Suomi
ruoka, matkaevät
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kahvi-/ tulisteluneuvot ja niestit häätyy olla laukussa ko methään aikoo
Alkuperä
Väylänvartisten sanalistalta, Naamakirjan tietoja.. Pannu muistiin winsa
Muokattu
2025-02-09
niesta ruoka eläin
Ruotsi
mat, färdkost
Suomi
ruoka, matkaevät
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä Kittilä: Saisinko mie niestaa ostaa. Kittilä: Ota niestaa matkhaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa niesti.
Alkuperä
Syrjänen, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-09
mullata hautajaiset lainasana
Ruotsi
välsigna avliden genom att kasta mull på kista
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-09
kalsu kotitalous
Ruotsi
slö, trubbig
Suomi
tylsä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Kirveskalsu, Jellivaara, Parakka. Kalsu veitti ja kirves
Kulttuuri taustaa sanasta
Slö yxa, kniv, lie.
Alkuperä
Airila, Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2025-02-09
kalso työ jellivaaransuomi
Ruotsi
dålig, slö (t ex yxa)
Suomi
tylsä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Esimerkki
Kalsojärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kalsu.
Alkuperä
Falck, A. & Korhonen, O. (2008). Gällivares samiska och finska ortnamn. 2. uppl. Gällivare: Gellivare sockens hembygdsförening.. Pannu muistiin Järämä-Satter
Muokattu
2025-02-09