MEÄN SANA
Ruotsi
fetknopp, tjockis
Suomi
pullukka, paksukainen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska, haukkumanimi lihavasta ihmisestä.
Alkuperä
Yliperän kielen Sanakirja. Oiva Arvola. Lars Lampinen, unbyn Boden.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-27
Ruotsi
griskött, fläsk
Suomi
sianliha
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. sianliha
Alkuperä
Yliperän kielen Sanakirja. Oiva Arvola. Lars Lampinen, unbyn Boden.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-27
Ruotsi
griskött
Suomi
sianliha
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-27
Ruotsi
rockring
Suomi
hulavanne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Birger Winsa.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-25
Ruotsi
indian
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Posket pyöreät ja punastunheet ja nokka vähän ko intiaanila, iso punanen ja käyrä alaspäin 380
Kulttuuri taustaa sanasta
Alentava sana nykysin. Nedsättande ord om urbefolkningen i Nord Amerika. Parempi sana on ensikansa, alkuperäkansa.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-25
Ruotsi
risbyxa, djävulen, ondskan, hin håle
Suomi
piru
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: Vihtahousut liikheellä (huonot ilmat).
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pöpö, erkki, karvahousu.
Alkuperä
Artimo, Paavola, Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-25
Ruotsi
märkesdag, tjugofjärde augusti, fågeljakt med snara börjar denna dag
Suomi
Perttulin päivä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Aapua
Esimerkki
Kittilä. Aapua: Tänä päivänä oon Perttulin päivä,Bartolomeus. Nyt heinänteko pittää olla valmis ja nyt saattavat kansa alkaa vyöpakkaset. Monessa paikassa löökin pittää ottaa ylös ja jos oon kylväny humalaa niin humalankävyt pittää koota.
Alkuperä
Mattila, IB Uusitalo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-25
Ruotsi
underjordiskt väsen, gengångare, döds ande, går före den döde
Suomi
kummitus
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa manalaiset.
Alkuperä
Paavola. Netecknat: Jukka Korva.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-23
Ruotsi
tomte
Suomi
joulupukki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: Joulupukki se on semmonen tehty, se se traakaa, ja tontta sitte jakkaa.
Alkuperä
I Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-23
Ruotsi
julsprit
Suomi
jouluviina
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-23
Ruotsi
skåra (lammärke)
Suomi
lovi, ura, viilto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, ylheinen.
Alkuperä
Hannula.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-23
Ruotsi
får
Suomi
lammas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jyykeä, Raisinvuono, Raisinvuono, Kittilä, Sodankylä, Rovaniemi, Kittilä, Kittilä, Simo, Kuolajärvi, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi, Kompelusvaara, Täräntö, Alatornio, Alatornio, Parakka, Lohijärvi, Kompelusvaara.; Kompelusvaara, Narkaus
Esimerkki
Kompelusvaara: Hänen lihansa syöhään, talista kastethaan kynttilöitä, suolista saapi suittenvarret ja sorkisthaan kriivari pännän. Narkaus, Elof Nordmark: Karkean merkki oli kiulu kummasaki korvassa takapuolela juri aivan juurela.
Kulttuuri taustaa sanasta
Fåren sprang somrarna fritt i skogen och hade därför öronmärke som renarna. Varje fårägare hade eget fårmärke.
Alkuperä
I. Tuovinen, Hannula, Häll, Artimo, Hämäläinen, Kaarakka, Räsänen, Anthoni, Kena.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-23
Ruotsi
id
Suomi
säynäjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Kemi, Kuolajärvi, Rovaniemi; Narken
Esimerkki
Magnus Gustavsson: Saltad id var traditionell höbärgningsmat i Narken. Men id kan få binnikemask. Man bör frysa iden innan saltning. Kerssäintyny säynäjä oli aika tavalista.
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa säynäjä jalka, säynävä
Siikaaki kessäinythiin ja särkeä.
Alkuperä
Kaarakka, Liljeblad.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-23
kessäintyny särki
kala
ruoka
Ruotsi
surmört
Suomi
hapasärki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kesän aikana söithiin kessäintynyttä särkeä. Panthiin suolavetheen puusaavhiin ja kun oli happaintunu sitä söithiin kesän aikana. Söithiin vielä 1950-luvula. Tornionlaakson hapakala eli syyrströmminki.
Kulttuuri taustaa sanasta
Rolf Augustsson i Narken: Farmors far brukade fiska mört i Kaartojärvi och salta in dem i tunnor, men det är över hundra år sen. Pappa saltade in mört nån gång när han råkade få nån i älven, med nät förstås. Jokku kessäinyt siikaaki. Kerssäintyny säynäjä oli aika tavalista.
Alkuperä
Birger Winsa, Rolf Augustsson.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-23
Ruotsi
teln i not, nätteln, övre teln av vriden tallrot, nedre av hampa, el av hästtagel
Suomi
paula
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kveeni; Vesisaari, Rovaniemi, Kittilä, Kemijärvi, Kemi, Turtola, Sieppijärvi, Kompelusvaara, Jukkasjärvi, Jyykeä
Esimerkki
Vesisaari Vesisaari, Rovaniemi, Kittilä, Kemijärvi, Kemi, Turtola, Sieppijärvi, (ylheinen), Kompelusvaara, Jukkasjärvi: Alanen paula, Jyykeä
Kulttuuri taustaa sanasta
Vettasjärvi: Paula on tehty hevosnehännästä tai harjasta, ja lehmäjjouhi on kansa hyvä seurassa, siitä tullee pehmeämpi.
Alkuperä
I. Tuovinen, Valonen, Kaarakka, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-21
Ruotsi
övre, nedre hörn av yxegg
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Simo, Rovaniemi, Jyykeä, Kompelusvaara, Täräntö, Jellivaara
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa kaatua kasalensa el ngt annat vasst föremål
Alkuperä
Tiesmaa, Airila, Tuovinen, Rapola, Artimo, Räsänen, Sipola.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-21
Ruotsi
vinkel
Suomi
vinkkeli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-21
Ruotsi
filtstövel
Suomi
huopatossu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-21
Ruotsi
skölja
Suomi
huuhtoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Tornionlaakso, Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Simo, Kittilä, Rovaniemi.; Kittilä
Esimerkki
Kittilä: potut virutethan.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, viruttaa v. skölja; östfi tänja, utdraga huuhtoa, skölja (Ritva Hakanen k 6489, SMSA).
Alkuperä
Syrjänen, Artimo, Räsänen, Hämäläinen, Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-20
Ruotsi
skölja
Suomi
huuhtoa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Väylänvartisten sanakirja
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa viruttaa id, Finska dialektarkivet, östfinskt ord västfi, viruttaa v \'skölja\'; östfi \'tänja, utdraga\' huuhtoa \'skölja\' (Ritva Hakanen k 6489, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-08-20
Ruotsi
brynsten, slipsten
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Soutujärvi-Skaulo2, Nattavaara2
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-08-19
Ruotsi
kravatt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kemi, Kittilä, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Kaarakka, Paloheimo, Paavola, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-19
Ruotsi
mäta träds tjocklek med klave
Suomi
mitata puun vahvuutta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kotona klaavasima puita ennen myyntiä pysthöön.
Kulttuuri taustaa sanasta
Klave var instrumentet.
Alkuperä
Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-19
eteläläinen
ruoka
Ruotsi
vit-, platt- , illasmakande potatis
Suomi
valkoinen-, litteä-, huononmakuinen peruna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio
Alkuperä
Tapio Lähteenmäki, Muonio. Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-18