Uutisia

keeppa vaate lainasana
Ruotsi
keps
Suomi
lippalakki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-18
> lisää
lihakeitto ruoka
Ruotsi
köttsoppa med potatis och risgryn
Suomi
lihakeitto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, Kittilä, Kemi
Alkuperä
Syrjänen, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-16
> lisää
närskiä, närskätä kalastus
Ruotsi
nappa
Suomi
tärpätä, napata.
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Meänkielen sanakirja Meänkieli; Tornionlaakso
Kulttuuri taustaa sanasta
Stfi. tärpätä, napata. Vertaa ruveta fisketerm
Alkuperä
2006. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-16
> lisää
säynävä kala
Ruotsi
id
Suomi
säynäjä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Id får ofta binnikemask. Bör frysas innan tillagning.
Kulttuuri taustaa sanasta
Maritta Hendriksson, Jan-Olof Anttila, Rovakka: Säynävä. Okänt i Kainulasjärvi. Vertaa säynäjä.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-16
> lisää
kauppa ruoka lempinimi/haukkumanimi slangi
Ruotsi
matsäck, färdkost i ryggsäck
Suomi
eväslaukku, ruokalaukku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Vinsan Kalla sanoi kulutuksessa joka päivä: Jahaa, kauppa kiini, kun oli syöny valmhiiks. Siis laukun piti panna kiini. Ruokarasti oli loppumassa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Laukkuryssäläinen merkittee kaupparyssäläinen. Niitä kulki Tornionlaaksossa talven aikana. Karjalankielessä laukku on kauppa ja piian sieltä Kalla sai kauppasanan?
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-15
> lisää
evhäät ruoka
Ruotsi
mat, färdkost, matsäck
Suomi
ruoka, eväät
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Tornionlaakso
Esimerkki
Meän kieltä 1986: - Ei tämän aikhaisilla evhäilä jaksa sen enämpää, ukko arveli 1200
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. ruoka, ruuat, matkaravinto
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja, Oiva Arvola, Meän kielen sanakirja: Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-15
> lisää
taipale mitta
Ruotsi
sträcka
Suomi
matka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Pitkä taipale. Vertaa taival. Sukunimi Taivalsaari.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-08-15
> lisää
lapamato hyönteinen
Ruotsi
binnikemask
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Kompelusvaara, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Förekommer ofta i id. Men även i t ex harr.
Alkuperä
I. Tuovinen, Häll, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-15
> lisää
tukkapöllö ihminen
Ruotsi
luggning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-15
> lisää
tukkajauha ihminen
Ruotsi
luggning
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-15
> lisää
tukkamylly ihminen
Ruotsi
luggning
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-15
> lisää
sotkunpuu kotitalous vaate
Ruotsi
bräda för sköljning av byk, tvätt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
puu, jolla huuhdotaan pyykkiä
Alkuperä
Artimo. Nedtecknat av Jukka Korva 2009. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-15
> lisää
pyyki kotitalous vaate
Ruotsi
tvätt
Suomi
pyykki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso, Malmikentät
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-08-15
> lisää
särki kala ruoka
Ruotsi
mört
Suomi
särki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Kesän aikana söithiin kessäintynyttä särkeä. Panthiin suolavetheen puusaavhiin ja kun oli happaintunu sitä söithiin kesän aikana.
Alkuperä
Kaarakka, Liljeblad, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-14
> lisää
kessäintyä ruoka
Ruotsi
försurnas (ej ruttna)
Suomi
hapaintua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nilivaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kesän aikana söithiin kessäintynyttä särkeä. Panthiin suolavetheen puusaavhiin ja kun oli happaintunu sitä söithiin kesän aikana.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2021-08-14
> lisää
isopränttinen uskonto kirjakieli
Ruotsi
storstavad
Suomi
isokirjanen
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Meän kieltä 1986: Näen mie vielä lukea tuota isopränttistä raamattua puolenpäivän aikana.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-13
> lisää
Aake nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
August
Suomi
Auku
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mestos Aake oli Mestos Pekan poika. Syntyny Mestosvaarala.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-13
> lisää
Tammerkoski paikannimi
Ruotsi
naturnamn
Suomi
Tammerkoski
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Tärendö församling, Kainulasjärvi byamarker
Esimerkki
Merkitys piian koski missä on pieni suanto. Tammerkoskessa näyttää olla yks pieni suvanto.
Kulttuuri taustaa sanasta
Marjo-Riitta Aine: Vuonna 1779 perustettu Tampereen kaupunki on saanut nimensä Tammerkoskesta ja kosken ympärillä olleesta samannimisestä kylästä. Merkittävä kauppapaikka kosken kupeessa oli ollut jo ainakin 1600-luvulta lähtien. Kosken arvioidaan syntyneen 5 500–6 000 vuotta sitten. Aiemmin kosken nimen on selitetty tulevan muinaisruotsin sanasta damber (nykyruotsin damm), joka merkitsee patoa ja myllyä. Nykyisin kuitenkin uskottavampana pidetään Pauli Rahkosen vuonna 2011 esittämää selitystä, jonka mukaan nimen taustalla on kantasaamen sana *te̮mpe̮l eli ’(koskien välinen) suvanto, suvanto koskessa’. Sanan nykymuoto on pohjoissaamessa dappal. Rahkonen esittää kosken nimen olleen kantasaamessa *Te̮mpe̮lkōške. Nimi sopii hyvin kuvaamaan Tammerkoskea, jossa luonnontilassa ollessaan oli 3–4 koskipaikkaa ja 3–4 suvantoa. Myös joihinkin muihin Suomen Tammer- ja Tamper-nimiin selitys sopii. Näistä yksi on Kaustisen Tamperkoski.
Alkuperä
B.Winsa och älgjägare i Kainulasjärvi, 1985. Pannu muistiin B. Winsa
Muokattu
2021-08-13
> lisää
Feeto nimi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Fredrik
Sanaluokka
erisnimi
Kulttuuri taustaa sanasta
Feetu Ullattissa, sannoo Ivar Palo: Mie tunsin yhen Feeton Hjalmarin Kuusihuornasessa.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-13
> lisää
molkka luonto sää
Ruotsi
kallt och regnigt väder
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Meänkieli; Sieppijärvi
Esimerkki
Sieppijärvi Sieppijärvi, (ei ylheinen)
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-12
> lisää
räsikkö luonto
Ruotsi
buskage, våtmark med sly
Suomi
viidakko, suomaan pensikko, koivukko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
John Josefsson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-11
> lisää
pärekinkerit työ
Ruotsi
gemenskapsarbete, kollektiv spåntaksläggning
Suomi
talkoot
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Aimo Palovaara. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-10
> lisää
hirsikinkeri/t/ työ
Ruotsi
byggnadstalkko
Suomi
talkoot
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Tornionlaakso
Alkuperä
Ord ur Hilja Kallioniemis verk, Aimo Palovaara. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-10
> lisää
hemlijärvi jellivaaransuomi ilmaus kalastus lainasana
Ruotsi
hemlig fiskeplats
Suomi
sala-apaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hela Norrbotten/Lapplands finnbygd
Esimerkki
Hemlijärvi, Hemlijaure, Hemlijoki osv...
Kulttuuri taustaa sanasta
Uttryck; om sjöar, älvar, bäckar etc. där man fått fin fångst men vill hålla den exakta platsen hemlig
Alkuperä
Torbjörn Ömalm, Satter. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2021-08-08
> lisää