Jo piispa Ambrosius sanoi 2000 vuotta aikaa ette korvat näkevät enemän kun silmät. Sillä meinathaan ette puhekieli ymmärtää korvitten kautta mailmaa paremin kun kirjakieli, jota opithaan silmitten kautta. Puhekielessä on säilynyt sanaparret, metafoorit ja kuvaukset. Kirjakielessä net menetethään ja keksithään uusia yksinkertasia merkityksiä vanhoishiin sanaparshiin, kuten Keisarin uuvet vaatheet.
Päiväna Perttulin perästä ei katoa kaste kalhveesta eikä kuura haon alta. Dagen efter Bartolomeus torkar inte dagg i skugga och tinar inte rimfrost under riset.
Alkuperä
tornedalica 1968:6, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Sen verran lunta Erkkinä aian takana mitä Marjana katonpäälä. Den snömängd som finns på taken på Mariadagen ( gamla Marie Bebådelsedag, 5/4) finns bakom gärdesgården på Erikdagen.
Alkuperä
tornedalica 1968:6, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Matista köyhän pihti pirtin päälä. Från Mattiasdagen lyser den fattiges bloss över husets tak. (Från Mattiasdagen i februari klarar den fattige sig med solens ljus även inomhus. Pärtbloss behövs inte mer. )
Alkuperä
tornedalica 1968:6, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Jos kissa kynsii puuta se tullee tuuli, jos matalalta se tulle kova, jos korkeale hyppii niin tullee tuisku ja myrsky. Om katten klöser trädet så blir det blåst. Klöser den längst ner på trädet så blir det hård vind, klättrar den högt så blir det snöglopp och storm.
Heikki heinän jakkaa, Paavali paremin tietää. Henrik delar höet, Paulus vet bättre. ( till Henrikdagen den 19 januari har halva hömängden gått åt, Paulusdagen passar bättre, ordpråkets innebörd ).
Meänkieli on puhekieltä. Ruotti on Tornionlaakson kirjakieli. Puhekieltä ymmärethään korvila. Kirjakieltä opithaan silmilä. Tavan valta ottaa vallan ja ahistaa puhekieltä. Siksi meänkieli häviää pikku hiljaa koska ei ole kirjakieltä joka vastustaa ruottin kielen valtaa. Tämähän on sama kun mitä aposteli Paavali sanoi ette puukstaavit tappavart hengen. Mieli esineelistyy puukstaavista ja puhekielen verbiymmärys alistuu ja suureks osaks poistuu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kaikki puhekielet on verbiä korvile, ilman poikkeuksetta. Kaikki kirjakieli on substantiivia silmile. Jo piispa Ambrosius sanoi 2000 vuotta aikaa ette korvat näkevät enemän kun silmät. Kirjakieli luopi toisen elämämuoon joka esineelistää mieltä. Sen takia tiämä ette korkea koulutus tuottaa enemän ateismia ja sekylarismia. Tekstitten muoto tuottaa tämän tuloksen, ei niitten sisältö.
Markitta. Rovaniemi, Ruija, Vesisaari, Kemi, Kuolajärvi, Kittilä, Jellivaara, Parakka, Parakka: Ruskokettu tavalinen, rautio, musta rinta ja jalat, parempi hinta. Ristikettu musta risti yli selän ja häphän, ja isompi häntä. Se on jo köyhyys kiljassu ku mustanketun saatu, musta itte mutta vaalakka päister ninku hopea selälä. (hopeakettu?) siitä saa jo tuhansia kruuunuja.
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä, pitkä satu kerrottu CD:ssä, katto repo, mustakettu, ristikettu, tulikettu, naalikettu, punanen kettu, mikko västfi, kettu s 'räv'; östfi repo id (Ruoppila 1967:k 41). kettu s \'räv\'; östfi repo id (ALE 99, SMSA).
Alkuperä
I. Tuovinen, Liljeblad, Paloheimo, J. Josefsson.
Pannu muistiin Birger Winsa
Meänkieli on puhekieltä. Ruotti on Tornionlaakson kirjakieli. Puhekieltä ymmärethään korvila. Kirjakieltä opithaan silmilä. Tavan valta ottaa vallan ja ahistaa puhekieltä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kaikki puhekielet on verbiä korvile, ilman poikkeuksetta. Kaikki kirjakieli on substantiivia silmile. Jo piispa Ambrosius sanoi 2000 vuotta aikaa ette korvat näkevät enemän kun silmät. Kirjakieli luopi toisen elämämuoon joka esineelistää mieltä.
Kainulasjärvi: Sähkölangoissa pääskyset istuvat. Kainulasjärvi: Sammuta sähön. Kainulasjärvheen tuli sähkö joskus 1925. Minun äidi meinas ette se tuntui kun Jumala astui alas kirkhaassa valossa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Nytt ord. sa man under 1930-talet. I Kainulasjärvi fick man el ca 1925. Man upplevde det som om Gud steg ner på jorden med ett oerhört ljus. Min mor Berta Winsa mindes som barn när lampagårdens pörte fick ett strålande ljus. Det ordet är inlånat från finska. När bilen kom lite senare var det svenska lån. I Nattavaara användes ordet eeli.