Uutisia

kanisteri kotitalous lainasana
Ruotsi
kakburk, kanister
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Lånord från svenska kanister.
Alkuperä
Lars Lampinen, Turunen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
Ullatti paikannimi satu
Ruotsi
by i Gällivare kommun
Suomi
Ulatti
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Ullatti ligger på dialektgränsen mellan gällivarefinska och torneälvdalsfinska, i Gällivare kommun. I Ullatti säger man både net menthiin och net menit. Men även tyhä, tih och anant typiskt gällivarefinska.
Kulttuuri taustaa sanasta
Enligt sägnen kom det tre ryssar till Gällivare under slutet av 1600-talet. De skall ha varit delar av en familj krigsfångar från Dalarna som blev fångar i Pietari, St Petersburg. Fadern var stor krigsherre, och detta hände under den stora ofredens tid. De hade tre barn som så småningom blev stora. Arbetade i en kvarn där det även fanns ryssar. En gammal ryss hade hört om deras flyktplaner och gav råd: Stanna och lek. Det fick de göra och vakten såg detta. De köpte mycket mat. Sov vid enbuskar sa ryssen, så att hundarna inte känner doften. De rymde från sin fångenskap i Petersburg. Kom över Karelen och Finland. Ville bo nära varann. Nataniel bosatte sig på en plats som han kallade Nattavaara. Olaus kallade sin plats för Ullatti. Och Hakon/Håkan kallades sin plats för Hakanen. Nataniels son var fruktansvärt anskrämlig, t o m hästarna var rädda för denne man. Denna berättelse hörde man i Nattavaara ännu under 1980-talet. Finns ett släktnamn Uhlat som sannolikt har ngt att göra med Ullatti.
Alkuperä
nattavaarabor. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
reitti lainasana
Ruotsi
färdväg, rutt
Suomi
reitti
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
reitti vene lainasana
Ruotsi
farled
Suomi
väylä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa väylä
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
mauste ruoka
Ruotsi
krydda
Suomi
mauste
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
Ruosni lempinimi/haukkumanimi nimi lainasana-saame jellivaaransuomi satu
Ruotsi
smeknamn för nybyggare
Suomi
Uusrakentaja, uusasukas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Satter Järämä-Satter
Esimerkki
Enligt Bror Wennström betyder ruosni den som har häftigt humör. Ett samiskt ord.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ruosni kallades även en nybyggare som var same i Selkäjärvi-Petäjävaara. Se mer i Manneraukanpalo. Nutida/dåtida smeknamn för en nybyggare i Järämä-Satter vid namn Esias Thomasson från Narkaus (Narken). 1700-talet
Alkuperä
Einar Ömalm 1924. Pannu muistiin Torbjörn Ömalm, Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
Nivanranta paikannimi
Ruotsi
Småstad
Suomi
Nivanranta
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narken
Esimerkki
Småstad är ett nytt platsnamn på Nivanranta. Man har byggt ganska många sommarstugor på en udde som tidigare kallades Nivanranta.
Kulttuuri taustaa sanasta
Info enligt Narkens facebook.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
kollittaa lainasana ihminen
Ruotsi
klandra, kritisera kraftigt, nedlåtande
Suomi
moittia, valittaa, kritisoida
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Lähättää kollit jolleki, ja kollittaa jonku. Kyllä mie häntä kollitin.
Kulttuuri taustaa sanasta
< sv kolli?
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
kolli lainasana ihminen
Ruotsi
kritik, klander
Suomi
moite
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Lähättää kollit jolleki
Kulttuuri taustaa sanasta
svenska kolli?
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-11
> lisää
kiiski hyönteinen
Ruotsi
skalbagge?; insekt
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-04-10
> lisää
koppakiiski hyönteinen jellivaaransuomi
Ruotsi
insekt; skalbagge
Suomi
koppakiiski
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara Satter
Kulttuuri taustaa sanasta
Koppa(s)kiiski även i Pajala kommun. Möjligne i betydelsen insekt enbart i Gällivare.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-10
> lisää
koppakiiski hyönteinen
Ruotsi
svart skalbagge; flottares lus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kittilä, Kittilä; Kainulasjärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kainulasjärvi, Kompelusvaara, koppakiiski, musta, koko iso
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans koppaskiiski Kainulasjärvessä.
Alkuperä
Itkonen, Liljeblad, Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-10
> lisää
prosslari työ lainasana
Ruotsi
hjälplastare, brosslare
Suomi
apulaiskuormaaja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-10
> lisää
eeneti jellivaaransuomi
Ruotsi
tyst
Suomi
hiljainen; vähäisellä äänellä, ääneti
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: ja ei saanu mitham puhua, eeneti piethin olla.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa ääneti
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-08
> lisää
soimata
Ruotsi
beskylla, förebrå
Suomi
syyttää, moittia, haukkua, puhua toisesta alentavasti
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, Rovaniemi
Esimerkki
Ei minua soimattu sanoi Olle Aidanpää hänen lapsuuvesta Kainulasjärvessä.
Alkuperä
Jukka Korva, Kaarakka, Artimo, Olle Aidanpää. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-08
> lisää
tanakka
Ruotsi
stark, hållfast
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, tanakka reki; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: tanakka mies, lyhy ja vahva, luja
Alkuperä
Olle Aidanpää, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-08
> lisää
helvetti lainasana uskonto
Ruotsi
helvete
Suomi
helvetti
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-07
> lisää
torrakko metsästys lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
gevär
Suomi
kivääri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kolari
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. kivääri
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja; Oiva Arvola. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2020-04-07
> lisää
kivääri, kiveeri metsästys lainasana
Ruotsi
gevär
Suomi
kivääri, ase
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki, Kompelusvaara, Svappavaara, Kemi
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-07
> lisää
laksloova lainasana ruoka
Ruotsi
långpanna, laxlåda
Suomi
lohilaatikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Narken Narkaus, Alatornio, Kemi
Esimerkki
Pane laaksloovan peshään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Min mormor Emmy Aspholm brukade alltid säga att man skulle skicka till Bengt Pohjanen med flera i radion om ordets ursprung.
Alkuperä
Emmy Aspholm 1021, Tomas Nordmark, Hannula, Kaarakka 2010-03-20. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-06
> lisää
morssa lainasana jellivaaransuomi ihminen
Ruotsi
far? mormor
Suomi
isoäidi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Hakanen, Hakkas
Alkuperä
Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-06
> lisää
jeesata lainasana
Ruotsi
hjälpa
Suomi
auttaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Muonio
Alkuperä
Tapio Lähteenmäki, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-06
> lisää
eetvarttia lainasana
Ruotsi
ta ansvar, hjälpa
Suomi
ottaa vastuuta, tehdä hyvää, auttaa
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf tehdä hyvää
Alkuperä
Matti Junes, född i finska Tornedalen, Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-06
> lisää
krookkia lainasana ihminen
Ruotsi
skapa besvär, lägga näsan i blöt, besvära (nedl)
Suomi
tehdä vaivoja, sekaintua asioihin
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi, pakkaa aina krookkimhan
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-06
> lisää