Uutisia

takseerata lainasana työ
Ruotsi
taxera
Suomi
verotuksen arviointi
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-06
takseeraus työ lainasana
Ruotsi
taxering
Suomi
verottajan arviointi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, uuehko sana, 1932
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-06
passipo lainasana
Ruotsi
tack
Suomi
kiitos
Sanaluokka
interjektio
Paikkoja
Kuolajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
lekfullt. Leikillisesti
Alkuperä
Sipola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-05
Uuvenväylänreikä paikannimi
Ruotsi
Nya älvfåran
Suomi
Uudenjoenreikä
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Narken
Kulttuuri taustaa sanasta
Den nya älvfåran växte och två öar skapades. Uusisaari. Älvfåran var en liten ström i början. Idag är det halva älven. Skapades ca 1900 när narkenborna började gräva en bredare älvföra i den lilla strömmen.
Alkuperä
Birger Winsa. Per Lampa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-05
alivuoninki rakennus lainasana
Ruotsi
nedre botten, våning
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Aapua
Alkuperä
Kyyttikirja. Inga-Britt Uusitalo, sidan 19. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2020-04-05
verikirves lempinimi/haukkumanimi ilmaus etnisyys loru
Ruotsi
ryssen med en blodig yxa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Tornedalen
Esimerkki
Tornedalen: kainulainen karppisääri, venäläinen verikirves, tappoi isän tappoi äitin.
Kulttuuri taustaa sanasta
i ramsa,
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-05
karppisääri ihminen etnisyys lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
överkalixbo med långsmala ben
Suomi
kainulainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Tornedalen
Esimerkki
Kainulainen karppisääri.Överkalixborjna Hade långsmala ben. Även kainulainen kaitanaama förekom. Karppi av överkalixborna tunnbröd skarpbröd. Andra menar att överkalixpojkarna var bra på att dansa, var bråkiga eller hade välpressade skarpa byxveck.
Kulttuuri taustaa sanasta
Karppisääri således även betydelsen skarpa byxveck.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-05
käpälämäki: lähtiä käpälämäkhen ilmaus metsästys
Ruotsi
flykt: ta till flykten
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
omskrivning
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-05
lipsu työ lainasana
Ruotsi
slapp, slö
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, lipsu työntekijä
Kulttuuri taustaa sanasta
Lånord? Svenska slipprig?
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-02
krookki rakennus lainasana
Ruotsi
hasp, järnhasp
Suomi
haka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Täräntö, Kompelusvaara, Rovaniemi
Esimerkki
Kittilä, Täräntö, Kompelusvaara: joll-on krookki ovessa kiini. Meän kieltä 1986: ja ko siihen aikhaan ei taloissa ollu hakkuja eikä krookkia, se se oli 1404. Rovaniemi: panes sie ovi krookhin.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Tiesmaa, Tuovinen, Anthoni, Nikupeteri. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-01
krookki, rookki rakennus kotitalous lainasana
Ruotsi
hasp. dörr-
Suomi
oven haka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-01
sakara ihminen jellivaaransuomi itäsuomi keho
Ruotsi
lillfinger
Suomi
pikkusormi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-04-01
petata kotitalous lainasana
Ruotsi
bädda
Suomi
pedata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-30
pätata kotitalous vaate lainasana
Ruotsi
bädda
Suomi
pedata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mie pättasin sängyn.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa petata.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-30
täimarkkinat lääke kotitalous sauna lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
lusbastu
Suomi
täisauna
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kompelusvaara; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: lämmitetty vasitusta täisauna, sillon n olit täimarkkinat makaukset sielä pietty.
Kulttuuri taustaa sanasta
Sängkläder fulla med löss lade man in i en het bastu där stora mängder löss ramlade ur sängkläderna.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-30
makaukset, makkaukset vaate
Ruotsi
sängkläder
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Sodankylä, Inari, Utsjoki, Rovaniemi, Kemi, Kemijärvi, Kompelusvaara.; Kompelusvaara, Vittanki
Esimerkki
Kompelusvaara: lämmitetty vasitusta täisauna, sillon n olit täimarkkinat makaukset sielä pietty. Vittanki: rouko, raanu, polsteri, talja.
Alkuperä
I. Tuovinen, Koskimies, Meriläinen, Kaarakka, Hämäläinen, Artimo, Itkonen, Kena. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-30
ööverkasti vaate lainasana
Ruotsi
överkast
Suomi
peitto, päiväpeitto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Pane ööverkasti sängyn pääle.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-30
täkki vaate lainasana
Ruotsi
täcke
Suomi
peite
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kemi, Simo
Alkuperä
Jukka Korva. Pannu muistiin Kaarakka, Räsänen
Muokattu
2020-03-30
täkki vene lainasana
Ruotsi
däck (båt)
Suomi
kansi(laiva)
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja. Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-30
petaali kotitalous lainasana
Ruotsi
pedal
Suomi
poljin
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin 2005-12-05 Lars Lampinen
Muokattu
2020-03-30
kainalo keho mitta
Ruotsi
ett armveck, fång, större knippe (mått)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Mie olen kantanu kainalon saunapuuta saunhaan. Nouva kainalo heinää! Kainalo on pienempi määrä kun sylilinen. Isä kantaa pientä lasta kainalossa sänkhyyn.
Kulttuuri taustaa sanasta
Används inte längre i Finland i betydelsen armveck eller mått. Ett armveck bastuved, hö eller liknande är vad man bär med en arm i armvecket. En famn ved eller hö är vad man bär med två armar.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-25
sliupsu lainasana-saame jellivaaransuomi
Ruotsi
lös, sladdrig (ex. bröd)
Suomi
löysä
Paikkoja
Järämä-Satter, Jellivaaran alue
Kulttuuri taustaa sanasta
Verkar vara ett inlåningsord från samiska. Lipsu i Pajala i betydelsen slapp, slö. Slipprig från svenskan. Men kanske samiskan har lånat in från nordiska språk med en annan betydelse och sedan till gällivarefinskan. Lulesamiskans "šlibžut" har betydelsen "fladdra".
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Torbjörn Ömalm
Muokattu
2020-03-24
kainalo keho
Ruotsi
övre del av arm, armveck
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: veiv vähäsen heiniä kainalossa lehmile.
Alkuperä
I. Tuovinen, Liljeblad, Artimo, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-24
kainalo keho
Ruotsi
armhåla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara, Kuolajärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kainalo även i betydelsen armveck. Även som mått, ett fång ved, hö. Kainalo heiniä, kainalo saunapuuta.
Alkuperä
Airila, Sipola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-03-24