Uutisia

lanta eläin lainasana
Ruotsi
gödsel
Suomi
lanta, sonta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Arpela, (ylheinen), Alatornio (harvoin), Sodankylä, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Uusi sana monele. Vertaa lantalainen, lannanmaa. Wikipedia om Lannavaara: Byn kallades i slutet av 1800-talet för Lantavaara (svenska: Gödselberget) då invånarna i Nedre Soppero hade åkrar i Lannavaara och förde hit gödsel.
Alkuperä
I. Tuovinen, Häll, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-24
> lisää
tenava lapsi
Ruotsi
barn
Suomi
lapsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kuolajärvi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
kakara, lapsi, palje, vekara
Alkuperä
Liljeblad, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa, Jukka Korva
Muokattu
2020-01-24
> lisää
kakara lapsi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
snorunge, barn, lillgris
Suomi
kakara, räkänokka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä.; Kompelusvaara, Jellivaara
Esimerkki
Kompelusvaara, nuoita kakaroita on niin paljon Meän kieltä 1986: ja kakara nukku Kreetta hymyilee ittekseen Vai 328. Jellivaara: poikakakara.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa palje, vekara, sikiö nedl.
Alkuperä
Airila, Liljeblad, Artimo, Hämäläinen, Nikupeteri, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-24
> lisää
kläppönen lapsi
Ruotsi
barn-, snorunge
Suomi
pieni lapsi, räkänokka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: mitäs paska Alpertista, kläppönen.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-24
> lisää
paska etnisyys
Ruotsi
skit; värdelös, liten, meningslös, intetsägande (omskr)
Suomi
paska
Sanaluokka
adjektiivi substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kemi Kemi, Kompelusvaara: istut siinä niinku mikä hyvä, paskasti, siirryp pois. Kompelusvaara: koskhaan se kuningas muistaa näitä pieniänsä (suomalaisia)? Paskaa, ei muistap paskala käyvessäkhään.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-24
> lisää
paska keho
Ruotsi
skit, avföring
Suomi
paska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Täräntö, Kompelusvaara, Enontekiö
Esimerkki
Kittilä Kittilä, Kittilä, Kemi, Täräntö, Kompelusvaara, Enontekiö, Kompelusvaara: sie se olekki ahnet tämän juomam päälek, ku sika paskam pääle.
Alkuperä
Tiesmaa, Itkonen, Kaarakka, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-24
> lisää
sonta eläin
Ruotsi
gödsel
Suomi
lanta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti, Nattavaara, Nattavaara, Nattavaara.; Nattavaara
Esimerkki
Nattavaara: sonta, ei lanta.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-01-24
> lisää
lanta keho eläin
Ruotsi
kourin
Suomi
virtsa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanhaa. Vertaa lantalainen. Lannanmaa.
Alkuperä
Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-24
> lisää
apulanta
Ruotsi
konstgödsel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa lanta 'gödsel' ja lantalainen.
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-24
> lisää
maanviljelijä työ
Ruotsi
jordbrukare
Suomi
maanviljelijä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa lantalainen.
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-24
> lisää
suokeri lainasana ihminen
Ruotsi
brors, eller systers maka, make, fästmö, -man, svåger
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Rovaniemi
Alkuperä
Sipola, Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-14
> lisää
suokeri lainasana ihminen
Ruotsi
systers fästman
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa reikäsuokeri
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-14
> lisää
sananpitäjä työ ihminen
Ruotsi
ordförande
Suomi
puheenjohtaja
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Bengt Johansson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-13
> lisää
kevät länsisuomi näkymätön maailma luonto jellivaaransuomi
Ruotsi
vår: mars-maj
Suomi
kevät
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Jyykeä, Lohijärvi, Arpela, Svappavaara, Kompelusvaara
Esimerkki
Parakka: jos sattaa lumen ja on lehti puussa tullee pitkä kevät. Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Jyykeä, Jyykeä, Rovaniemi, Lohijärvi, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Svappavaara, Lohijärvi, Kompelusvaara: tavalisina kevinä pruukaa niitä isoja kirsisääskiä olla., Jellivaara, Parakka: kurki keväälä huutaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kevä s \'vår\'; östfi kevät, även kevät i fiVi (ALE 543, SMSA). Kans kevä, keva/t/.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Rapola, Hämäläinen, Liljeblad, Isoniemi, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-13
> lisää
poikaklontti lapsi mies
Ruotsi
stor kraftig pojke
Suomi
suuri vahva poika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kompelusvaara, poikaklontti
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa poikaklossi
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-12
> lisää
kuostopoika eläin lapsi
Ruotsi
pojke som ammas av gravid mamma; fjolårets björnunge som följer björnhona
Suomi
lapsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: sie juovut kuostopojaksi. Kompelusvaara: karhula se on kuostopoika se menheenvuotinen ku sillä on jo toinen maitopoika
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-12
> lisää
sikura ruoka lainasana kasvi
Ruotsi
småpotatis
Suomi
pieni peruna
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Kainulasjärvi
Esimerkki
Täräntö, Kainulasjärvi: Sikurat annethiin lehmile. Småpotatis gavs till korna som uppskattade dem mycket.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa sikuri. Cikura är en växt, som användes för kaffesurrogat under nödtider.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-01-11
> lisää
troppia lääke lainasana
Ruotsi
droppar
Suomi
tippoja
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Juoksengi
Esimerkki
Hoffmannin troppia
Kulttuuri taustaa sanasta
enklare läkemedel i flytande form
Alkuperä
Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2020-01-11
> lisää
Hokkmannin tipat lainasana lääke
Ruotsi
Hoffmans droppar
Suomi
Hoffmannin tipat
Sanaluokka
substantiivi monikko
Kulttuuri taustaa sanasta
eter och alkohol, eetteriä ja alkoholia
Alkuperä
Muonionsanoja 2006. Muoniolainen mies.. Pannu muistiin Lars Lampinen
Muokattu
2020-01-11
> lisää
kirjottaja
Ruotsi
skrivare, sekreterare
Suomi
sihteeri, kirjuri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti2
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-01-11
> lisää
sihteeri työ
Ruotsi
sekreterare
Suomi
sihteeri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
muikku on siianlähtöä, mutta silli ei kasva isommaksi
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-11
> lisää
kriivari lainasana työ
Ruotsi
sekreterare, herrskapsfolks skrivare
Suomi
sihteeri, herrasväen kirjuri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-11
> lisää
kriivari lainasana eläin kotitalous loru työ
Ruotsi
skrivare
Suomi
kirjuri, sihteeri
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Erkheikki
Esimerkki
Kompelusvaara: Iisakki niin hyvä kriivari että ilhmaanki kirjottaa. Erkheikki: (lamphaan) suolista saapi suittev varret ja sorkasta kriivarim pännän.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti,
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-11
> lisää
ärmätti alkoholi
Ruotsi
beskt, finkelsmakande hembränd sprit
Suomi
huono omakeitto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: on ollus semmosta ärmättiä.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-07
> lisää