Uutisia

Herkkola lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Herman
Suomi
Hermanni
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Herkkolan Hermanni ja Mestos Hermanni oli kylän saarnamies ja lukkari rukouksissa. Herman Oja och Herman Lampa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kanske betydelsen är herrgård som blev till herkkola.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-31
vittakengät vaate lumi
Ruotsi
snöskor
Suomi
lumikengät
Sanaluokka
substantiivi monikko
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-30
Svana nimi
Ruotsi
Svana, namn på ko
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Lehmilä oli ruottinkieliset nimet kun: Svana, Svala.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-30
Pekka nimi lainasana lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Peter
Suomi
Pekka
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-30
Koogee lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
Karl-Gustav
Suomi
Kusto
Sanaluokka
erisnimi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Koogee on kahela kainulasjärvilaisela. Karl-Gösta ja Karl Gustav.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-30
hengenahistus sairaus
Ruotsi
andningssvårigheter
Suomi
hengenahdistus
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-29
loppakorva lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
skällsord, öknamn
Suomi
haukkumasana
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-29
sirkkeli kotitalous lainasana
Ruotsi
passare
Suomi
harppi, sirkkelimies (sat)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Verktyg som används till att rita cirklar vid t.ex. tillverkning av kärl
Alkuperä
Virpi Ala-Poikela, Räsänen, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-25
passari kotitalous lainasana
Ruotsi
passare
Suomi
harppi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo, Rovaniemi, Rovaniemi, Inari
Kulttuuri taustaa sanasta
Passare är ett verktyg.
Alkuperä
Räsänen, Artimo, Hämäläinen, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-25
lanta eläin lainasana
Ruotsi
gödsel
Suomi
lanta, sonta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Arpela, (ylheinen), Alatornio (harvoin), Sodankylä, Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Uusi sana monele. Vertaa lantalainen, lannanmaa. Wikipedia om Lannavaara: Byn kallades i slutet av 1800-talet för Lantavaara (svenska: Gödselberget) då invånarna i Nedre Soppero hade åkrar i Lannavaara och förde hit gödsel.
Alkuperä
I. Tuovinen, Häll, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-24
tenava lapsi
Ruotsi
barn
Suomi
lapsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi Kuolajärvi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
kakara, lapsi, palje, vekara
Alkuperä
Liljeblad, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa, Jukka Korva
Muokattu
2020-01-24
kakara lapsi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
snorunge, barn, lillgris
Suomi
kakara, räkänokka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä.; Kompelusvaara, Jellivaara
Esimerkki
Kompelusvaara, nuoita kakaroita on niin paljon Meän kieltä 1986: ja kakara nukku Kreetta hymyilee ittekseen Vai 328. Jellivaara: poikakakara.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa palje, vekara, sikiö nedl.
Alkuperä
Airila, Liljeblad, Artimo, Hämäläinen, Nikupeteri, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-24
kläppönen lapsi
Ruotsi
barn-, snorunge
Suomi
pieni lapsi, räkänokka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: mitäs paska Alpertista, kläppönen.
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-24
paska etnisyys
Ruotsi
skit; värdelös, liten, meningslös, intetsägande (omskr)
Suomi
paska
Sanaluokka
adjektiivi substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kemi Kemi, Kompelusvaara: istut siinä niinku mikä hyvä, paskasti, siirryp pois. Kompelusvaara: koskhaan se kuningas muistaa näitä pieniänsä (suomalaisia)? Paskaa, ei muistap paskala käyvessäkhään.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-24
paska keho
Ruotsi
skit, avföring
Suomi
paska
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi, Täräntö, Kompelusvaara, Enontekiö
Esimerkki
Kittilä Kittilä, Kittilä, Kemi, Täräntö, Kompelusvaara, Enontekiö, Kompelusvaara: sie se olekki ahnet tämän juomam päälek, ku sika paskam pääle.
Alkuperä
Tiesmaa, Itkonen, Kaarakka, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-24
sonta eläin
Ruotsi
gödsel
Suomi
lanta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti, Nattavaara, Nattavaara, Nattavaara.; Nattavaara
Esimerkki
Nattavaara: sonta, ei lanta.
Alkuperä
Birger Winsa. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2020-01-24
lanta keho eläin
Ruotsi
kourin
Suomi
virtsa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Kulttuuri taustaa sanasta
Vanhaa. Vertaa lantalainen. Lannanmaa.
Alkuperä
Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-24
apulanta
Ruotsi
konstgödsel
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Juoksengi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa lanta 'gödsel' ja lantalainen.
Alkuperä
Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-24
maanviljelijä työ
Ruotsi
jordbrukare
Suomi
maanviljelijä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa lantalainen.
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-24
suokeri lainasana ihminen
Ruotsi
brors, eller systers maka, make, fästmö, -man, svåger
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi, Rovaniemi
Alkuperä
Sipola, Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-14
suokeri lainasana ihminen
Ruotsi
systers fästman
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa reikäsuokeri
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-14
sananpitäjä työ ihminen
Ruotsi
ordförande
Suomi
puheenjohtaja
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Bengt Johansson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-13
kevät länsisuomi näkymätön maailma luonto jellivaaransuomi
Ruotsi
vår: mars-maj
Suomi
kevät
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Jyykeä, Lohijärvi, Arpela, Svappavaara, Kompelusvaara
Esimerkki
Parakka: jos sattaa lumen ja on lehti puussa tullee pitkä kevät. Kemi, Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Jyykeä, Jyykeä, Rovaniemi, Lohijärvi, (ylheinen), Arpela, (ylheinen), Svappavaara, Lohijärvi, Kompelusvaara: tavalisina kevinä pruukaa niitä isoja kirsisääskiä olla., Jellivaara, Parakka: kurki keväälä huutaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, kevä s \'vår\'; östfi kevät, även kevät i fiVi (ALE 543, SMSA). Kans kevä, keva/t/.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Rapola, Hämäläinen, Liljeblad, Isoniemi, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-13
poikaklontti lapsi mies
Ruotsi
stor kraftig pojke
Suomi
suuri vahva poika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kompelusvaara, poikaklontti
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa poikaklossi
Alkuperä
I Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2020-01-12