Uutisia

kalla luonto
Ruotsi
utskärs liggande grynna el ö
Suomi
merikari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Simo
Alkuperä
Räsänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kaltheena luonto
Ruotsi
vägyta som slitits snett lutande vägkant
Suomi
kaltossa, vinossa, kalteva
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä: sanothan kaltheksi.
Alkuperä
Itkonen, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kallikko luonto
Ruotsi
slät klippyta
Suomi
tasanen kallio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kallio luonto
Ruotsi
klippa, gråbergsklippa, berghäll
Suomi
kallio, -perä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Vesisaari, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Kompelusvaara, Kätkäsuanto
Esimerkki
Kainulasjärvi: kaivossaki se joskus vastaa silkka kallio. Vesisaari, Rovaniemi, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Kompelusvaara, Kainulasjärvi, Kätkäsuanto, Kainulasjärvi: ei net olek ku kalliot, ei net olek kelvoliset.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Paloheimo, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kallioinen luonto
Ruotsi
klippig
Suomi
kallioinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä, Kemi: kallioista maata.
Alkuperä
Isoniemi, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kalliolohkare luonto
Ruotsi
klippbit
Suomi
kalliolohkare
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kallionkieleke luonto
Ruotsi
klipputsprång
Suomi
kallionkieleke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
ihopilvi luonto sää
Ruotsi
moln ovanpå ett annat moln
Suomi
pilvi ylempänä toista pilveä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kompelusvaara
Esimerkki
Kittilä: (ylheinen) veri ihkoaa haavasta. Kittilä, Kompelusvaara: pilvet kulkevat risthiin, kahessa kerroksessa, ihopilvet ja höyryt-
Kulttuuri taustaa sanasta
Förorsakas av flera vindar.
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kallionperä, kallio- luonto
Ruotsi
berghäll, klippbotten
Suomi
kallionperä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Kainulasjärvi
Esimerkki
Kompelusvaara, Kainulasjärvi: jäi se kalliomperä ku se ammutethin, mikä jäi.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
kallionrinta luonto
Ruotsi
klippvägg
Suomi
kallionrinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-05
ihu luonto
Ruotsi
yta, himlavalv
Suomi
taivas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Svappavaara
Esimerkki
Svappavaara: se on juuri itte taifvan ihu joka nekku.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
ihopilvi näkymätön maailma luonto vesi sää
Ruotsi
regnmoln
Suomi
sadepilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Alkuperä
Tiesmaa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kallioperäinen luonto
Ruotsi
bergsaktig
Suomi
kallioperäinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Kulttuuri taustaa sanasta
harvinainen
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
iileilä luonto näkymätön maailma
Ruotsi
regmoln som samlas och upplöses
Suomi
liikkkuvia sadepilviä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Vesisaari
Esimerkki
Vesisaari, Vesisaari: taivas kovin iileilee ja pilveilee.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kallioperänen luonto
Ruotsi
klippaktig, berghällsaktig
Suomi
kallioperänen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalliopohjanen luonto
Ruotsi
klippbottnad
Suomi
kalliopohjanen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kallioseinä luonto
Ruotsi
klippvägg
Suomi
kallioseinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
ihopilvi näkymätön maailma luonto
Ruotsi
moln som förespår bättre väder
Suomi
paremman sään pilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: ihopilvet on niin kiini ilmassa, ja net jonot on kaunhiin ilman eelä. Kompelusvaara: ei se tule nyp pakkanen se kasvattaa niin ihopilviä länneltä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
ihomettä luonto puu
Ruotsi
skog med mängder av småträd
Suomi
metsä missä on paljon pientä puuta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalloluut luonto vesi
Ruotsi
smältande, söndervittrande isflak på strand efter islossning
Suomi
rannala sulaava jääpalanen
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: neh kalloluut jäävä nin se tullee sitte uusi vesi vielä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
höyrypilvi luonto
Ruotsi
ångmoln
Suomi
höyrypilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio
Alkuperä
Tapio Lähteenmäki, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kalma luonto sää
Ruotsi
kall, kulen
Suomi
kylmä, julma, viileä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: tuossa oli menneenä yönä melko kalma ilma.
Alkuperä
Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
iilenpussi luonto sää
Ruotsi
åskmoln
Suomi
ukkospilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
huure luonto lumi
Ruotsi
rimfrost, froströk
Suomi
kuura, huure, härmä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ullatti
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans huurre
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-04