Uutisia

hillalaitun luonto kasvi
Ruotsi
hjortronmark
Suomi
hillapaikka
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
kansihäkärä näkymätön maailma luonto sää
Ruotsi
dimma som ett lock på marken
Suomi
laaja sumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: helmikuussa ku nousee kansihäkärä, pakkanen tullee.
Kulttuuri taustaa sanasta
uppkommer efter jultid
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
kantonen luonto puu
Ruotsi
stubbrik
Suomi
kantonen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi, Kompelusvaara: kantonen maa.
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo, Rapola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
hilla pounu luonto kasvi
Ruotsi
hjortrontuva
Suomi
hillapounu
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Muonionsanoja. Muoniolainen mies 2006, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
hete luonto itäsuomi vesi
Ruotsi
kallkälla; vattenpöl i myr
Suomi
lähde; suosilmäke, lätäkkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pajala
Kulttuuri taustaa sanasta
Östfinska, hete s 'kallkälla; vattenpöl i myr' (E Palo k 3468, SMSA; SMS).
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-04
> lisää
karahka luonto puu
Ruotsi
mark med många rötter
Suomi
juurinen maa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Sannolikt
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
karaiili näkymätön maailma luonto sää
Ruotsi
höstmoln med tappar, och nordlig vind, föregår kallt väder
Suomi
piikkinen syyspilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kainulasjärvi: karaiilit net on aina pohjasesta, kylmän eelä. Kompelusvaara: karaiiliä kun se aijaa, syyskesästä, ja kylmä pohjastuuli.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
hietasärkkä luonto
Ruotsi
sandgrynna
Suomi
hiekkakari
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi
Alkuperä
Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
karakko luonto
Ruotsi
mark med många högvuxna tuvor
Suomi
mätäikkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
karakkomätäs luonto kasvi
Ruotsi
högvuxen tuva, fårsvingel
Suomi
mätäs; Lampaannata
Sanaluokka
erisnimi substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Latin Festuga ovina stfi lampaannata
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
karata luonto
Ruotsi
stubb efter höskörd som växer fort
Suomi
kasvava sänki
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kuolajärvi, Rovaniemi: sänki karkas.
Alkuperä
Sipola, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
heinikkö kotitalous luonto
Ruotsi
höväxtlighet, gröngräs
Suomi
heinikkö, ruohikko, nurmikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Gällivare kommun
Alkuperä
John Josefsson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
kare luonto
Ruotsi
flytande skräp, träboss, kvistar, löv, gräs etc vid strand
Suomi
kelluvaa roskaa, oksia, ruohoa, tomua
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: roima oli hakannu rannale semmosen karhen.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
karhaakka luonto puu
Ruotsi
granruska, liten gran, huggen ung, vriden granvidja
Suomi
kuusentaimi, nuori kuusi, kuusenvitsa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Arpela, (ylheinen), Ylitornio, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen, Syrjänen, Tapainen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
karhaakko luonto puu
Ruotsi
ungskog
Suomi
karhakko, nuorta metsää
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-04
> lisää
karhakkarypäs luonto puu
Ruotsi
område med barrskogsplantor
Suomi
havumetsäntaimialue, karhakkataiminalue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ylheinen)
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
heiluva pouta luonto sää
Ruotsi
gassande solskensväder
Suomi
helle
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
kari luonto länsisuomi
Ruotsi
sand, grus och lera blandad i mark
Suomi
sora, hiekka, savi sekoitettuna maassa
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, kari s 'lera och sand blandad i mark' (S Saario k 4166, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
kari luonto
Ruotsi
fastjord under jordskikt
Suomi
maa ruokamullan alla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
hattara luonto
Ruotsi
molnstrimla
Suomi
pilven suikale, kaistale, juova
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Pilven hattara
Alkuperä
Meänmaa, Facebook, Birger Winsa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
flintti luonto lainasana
Ruotsi
platt sten, flinta
Suomi
viskata laattakiviä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: flinttiä heitethään.
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti för flintakastning. Kasta smörgås.
Alkuperä
Tiesmaa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
flaattakivi lainasana luonto
Ruotsi
flatsten, slät sten
Suomi
laattakivi
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
kari luonto
Ruotsi
småsten
Suomi
sora, pikkukiviä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Täräntö
Esimerkki
Rovaniemi, Täräntö: kari panhaan kiukhaam päälle.
Alkuperä
Tiesmaa, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää
fielma luonto lainasana-saame vesi
Ruotsi
djupt, stilla strömmande vatten i bäck
Suomi
ojasuanto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Piilijärvi
Esimerkki
Piilijärvi Byarna i övre delen av Kalix älvdal.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ordet finns i samiskan som; vielmmis, vielbma. Vertaa vielma
Alkuperä
Hans Lindmark 1940. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
> lisää