Uutisia

halme luonto
Ruotsi
svedjeland
Suomi
huhta, kaski, halme
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi, Halme, ortnamn i Narken.
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kasuamaluonto luonto
Ruotsi
obrukad mark med växtlighet
Suomi
luonnonvainio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
erämaa luonto länsisuomi
Ruotsi
vildmark, ödemark
Suomi
kiveliö, erämaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Hakanen
Esimerkki
Hakanen: nyt ne (niityt) alkava olla erämaata. Meän kieltä 1986: mikä oon jatkuvasti koko päivän tulvanu seutuile ja erämaile Salama leimahtaa jossaki Ville ei 1669
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, erämaa s 'ödemark'; främst västfi (SMS k 210).
Alkuperä
Pekka Nikupeteri. Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-04
kasuomaa kotitalous luonto
Ruotsi
god jord för växter, brukbar jord
Suomi
kasvo-, peltomaa
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Kainulasjärvi: ei s-olek kasuomaa.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
katajakangas luonto puu
Ruotsi
enhed
Suomi
katajakangas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
hangas luonto
Ruotsi
näs, smalt näs mellan sjöar
Suomi
kannas
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
katajikko luonto puu
Ruotsi
enbuskage
Suomi
katajikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
katajisto luonto puu
Ruotsi
enträdsbestånd
Suomi
katajikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
katinkulta luonto länsisuomi
Ruotsi
kattguld
Suomi
kissankulta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kompelusvaara, Svappavaara
Esimerkki
Rovaniemi, Kompelusvaara, Svappavaara: katinkulta se on niinku kalansuomuja, lonkoa irti.
Kulttuuri taustaa sanasta
västfi, katinkulta s \'katt\' (Ruoppila 1943:107).
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kaulamätäs luonto
Ruotsi
långsmal hög tuva med bredare topp
Suomi
kaulamätäs
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Tornionlaakso, Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo, Anthoni, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
eläke luonto vesi
Ruotsi
ofruset vatten i strömmande vattendrag vintertid
Suomi
jäätön paikka virtavassa vedessä
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
stf.talvella virtavassa joessa oleva sulapaikka, joka ei jäädy
Alkuperä
Yliperän kielen sanakirja, Oiva Arvola, Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kaulanne luonto
Ruotsi
långsmal högre landtunga, -område på myr el mellan sjöar
Suomi
kannas, harju
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, Ylitornio, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, (ylheinen), Lohijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi
Alkuperä
I. Tuovinen, Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kaulanne luonto
Ruotsi
näs
Suomi
kannas
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Alkuperä
Isoniemi, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kaulate luonto
Ruotsi
långsmal landtunga mellan myrar
Suomi
kielinen, maakaistale, nenämaa, niemi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kauramaa kotitalous luonto
Ruotsi
havreåker
Suomi
kaurapelto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Alatornio
Alkuperä
Paloheimo, Hannula. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kaurapelto luonto
Ruotsi
havreåker
Suomi
kaurapelto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Kemi
Alkuperä
Hannula, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
kehiä luonto
Ruotsi
skapa cirkel (runt måne)
Suomi
tekee kehää, ympyrää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Kittilä, Rovaniemi, Kittilä: jopa kuu kehhii.
Alkuperä
Liljeblad, Artimo, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-04
fjeruavesi luonto lainasana-saame vesi
Ruotsi
lågvatten, ebb (hav)
Suomi
alivesi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Skibotn
Alkuperä
Björnar Seppola, Meänmaan Kieliraati. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
keijavainen luonto sää
Ruotsi
dimsjok
Suomi
liikkuva sumu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi
Esimerkki
Sieppijärvi; keijavaisia, ilmassa kun usmia lentelee talvela.
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
halla luonto sää
Ruotsi
frost
Suomi
halla
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Mäntyvaara, Hakanen, Sarvisvaara, Soutujärvi, Skaulo
Esimerkki
Mäntyvaara, Hakanen, Sarvisvaara, Soutujärvi-Skaulo: halla on tullu ja vieny ohran.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kylmä
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
keilakivi luonto
Ruotsi
stödsten i jordvall som håller jorden på plats
Suomi
tukikivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kelhä luonto
Ruotsi
strandäng, -mark, mark med fin sand och svagt växande hö
Suomi
hyvinkasvava hiekkainen rantavainio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kittilä, Rovaniemi
Esimerkki
Inari, (ylheinen), Kittilä, Kittilä, Rovaniemi: kelhäniitty, kelhätörmä. Kittilä: ei ole tänä vuona kelhät kasunhet.
Alkuperä
Artimo, Isoniemi, Anthoni, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
bankki lainasana luonto
Ruotsi
bank, vägkant, sida
Suomi
tiensyrjä, -sivu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Tiebankki on aika kehno, olletikki kevväilä.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kekerömaa poronhoito luonto
Ruotsi
av ren nertrampad betesplats
Suomi
poron alaspoljettu laidun
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Tiesmaa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03