Tutkia

filtrera

Meänkieli

Ruotsi

Suomi

Sana-alueet

Paikka/paikat missä sana käytetään

Puhdista

Meänkieli

Ruotsi

Suomi

Sana-alueet

Paikka/paikat missä sana käytetään

Puhdista

Uutisia

kevätkesä luonto sää

Ruotsi: vårsommar, försommar
Suomi: kevätkesä
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Kainulasjärvi
Alkuperä: I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lisää

kevätjänkkä luonto

Ruotsi: myr under våren
Suomi: kevätsuo
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Kompelusvaara
Alkuperä: I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lisää

kevätaika luonto

Ruotsi: vårtid
Suomi: kevätaika
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Inari
Alkuperä: Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lisää

aamusta kotitalous luonto

Ruotsi: på morgonsidan
Suomi: aamusta
Sanaluokka: atverbi
Alkuperä: Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lisää

aro luonto länsisuomi

Ruotsi: blöt plats
Suomi: kostea, märkä paikka
Sanaluokka: substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta: Västfi, aro s 'blött ställe'; endast fi Alat (V Ikäheimo k 3404, SMSA).
Alkuperä: Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lisää

laajeta luonto

Ruotsi: avta, minska, bli svagare
Suomi: vähentyä, laskea
Sanaluokka: verbi
Paikkoja: Vittanki
Esimerkki: Vittanki: tuuli laajenee.
Alkuperä: Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lisää

kevätpuoli luonto

Ruotsi: vårvinter
Suomi: keväpuoli
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Parakka, Kätkäsuanto
Alkuperä: I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lisää

kevättalvi luonto sää

Ruotsi: vårvinter
Suomi: kevätalvi
Sanaluokka: substantiivi
Alkuperä: Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lisää

kevättulva luonto vesi

Ruotsi: vårflod
Suomi: kevätulva
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Rovaniemi
Alkuperä: Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lisää

laakko luonto

Ruotsi: flack backe, svagt sluttande, sluttning
Suomi: laakea mäki, pieni alamäki, myötäle
Sanaluokka: substantiivi
Alkuperä: Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lisää

keärmättäikkö luonto

Ruotsi: tuvig plats med tuvor likt stora nystan
Suomi: mätäikkö
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Rovaniemi
Alkuperä: Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lisää

kivimora kotitalous luonto

Ruotsi: grus med inslag av större sten
Suomi: sora missä on suurempiakin kiviä
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Svappavaara, Kainulasjärvi
Esimerkki: Svappavaara. Kainulasjärvi: muurinperustuksessa sitä kivimorraa.
Alkuperä: I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lisää

kieline/n/ luonto puu

Ruotsi: vitt, omfattande skogsområde
Suomi: laaja metsäalue
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Sieppijärvi, (ylheinen), Sieppijärvi
Alkuperä: I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lisää

kielinen luonto

Ruotsi: utskjutande landtunga t ex mellan två bäckmynnningar
Suomi: maannenä, niemi
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Kittilä, Rovaniemi, Vettasjärvi, Kompelusvaara
Esimerkki: Kittilä, Kittilä, Rovaniemi, Vettasjärvi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara: tämäki kielinen, siinä on vähän jytyä männikköä.
Alkuperä: I. Tuovinen, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lisää

kiena lainasana-saame luonto

Ruotsi: backe, sluttning
Suomi: mäki, rinne
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Kittilä
Alkuperä: Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lisää

kieppä lainasana-saame luonto

Ruotsi: liten sänka
Suomi: pieni syvänne, alanko, kuoppa
Sanaluokka: substantiivi
Paikkoja: Rovaniemi
Alkuperä: Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03

> lisää

laakko länsisuomi luonto

Ruotsi: flack, svagt sluttande, sluttning
Suomi: myötäle, vino, alaspäinen, alamäki, rinne
Sanaluokka: substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta: laakko s. flack, svagt sluttande, sluttning; inga belägg på svenska fiT, södra Tavastland (Vahtola 1980:204). Västfinskt ord. Urspr. södra Tavastland. SKES Helsinki 1955 del I - V Förkortningar: Alaj = Alajärvi Alat = Alatornio cF = centrala Finland E = Enareträsk Egf = Egentliga finland Enont = Enontekiö est In = estländska Ingermanland fn = fornnorska Hail = Hailuoto Holl = Hollola Hämeenk = Hämeenkyrö Ilom = Ilomantsi In = Ingermanland Isoj = Isojärvi K,k = Karelen, karelska dialekter Ka = Kajanaland Kall = Kallivieri Karv = Karvia Kangasn = Kangasniemi kar-a = karelsk-aunus dialekter Kaust = Kaustinen Kiest = Kiestinki Kitt = Kittilä Komp = Kompelusvaara Kong = Konginkangas Lemp = Lempäälä Lim = Liminka Luh = Luhanka Möb = Mellanösterbotten Nb = Norrbotten Nf = Nordfinland nf = nordfinska dialekter nK = norra Karelen nn = nynorska nS = norra Savolax nSat = norra Satakunta Nöb = Nordösterbotten Ouluns = Oulunsalo Oriv = Orivesi Pad = Padasjoki Pielisj = Pielisjärvi Rov = Rovaniemi Sa = Savolax samE = enaresamiska samL = lulesamiska samN = nordsamiska samS = svensksamiska Sat = Satakunta sK = södra Karelen sk = skandinaviska Sodank = Sodankylä sv = svenska Sulk = Sulkava svf = sydvästfinska dialekterna sö = sydöstra söF = sydöstra Finland (sydöstfinska dialekterna) Söb = Sydösterbotten T = Tavastland tavastl dial = tavastlänska dialekter Taivalk = Taivalkoski Torned = Tornedalen Turt = Turtola Tär = Tärendö Utaj = Utajärvi V = Värmland Vuokk = Vuokkiniemi veps = vepsiska Vitt = Vittangi vf = västfinska dialekter Ylit = Ylitornio Äht = Ähtäri Öb = Österbotten öf = östfinska dialekter öNyland = östra Nyland
Alkuperä: Vahtola 1980:204, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu: 2017-03-03