Uutisia

onkka, unkka lainasana-saame luonto
Ruotsi
korsande myrtunga genom ett långsmalt skogsområde
Suomi
suokieleke, -niemi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara Kompelusvaara: kaitaset jänkkäpahak ku meneväp paljoa läpi ni se on onkkurit.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kipsa luonto sää
Ruotsi
sträng (kyla)
Suomi
ankara, kireä, tiukka, kova
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi: kipsa pakkanen.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kipsakka ilma luonto sää
Ruotsi
sträng kyla
Suomi
ankara, kova pakkanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kiristyä luonto sää
Ruotsi
tillta, bli strängare, bistrare (kyla)
Suomi
kiihtyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara: pakkanen kiristyy.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kiriä luonto sää
Ruotsi
tillta, bli strängare, bistrare (kyla)
Suomi
kiihtyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirmakka luonto sää
Ruotsi
sträng, bitande (om väder)
Suomi
ankara, kireä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Pajala
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-03
kirmakka luonto sää
Ruotsi
bitande, bitter (köld)
Suomi
ankara pakkanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara: pakkasen kirmakka.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirmasta luonto sää
Ruotsi
bli snabbt bitande kallt
Suomi
kätevästi kiristyä, pakkastaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: se kirmasi oikeim pakkashen.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirmeä luonto
Ruotsi
sträng, bitande
Suomi
ankara, pureva
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Gällivare kommun; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: kirmeä piimä ja kirmeä tuuli.
Kulttuuri taustaa sanasta
Väder
Alkuperä
John Josefsson. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
laaveta luonto sää
Ruotsi
bli mildare, svagare, avta
Suomi
laimeta, tyvetä, lauhtua, laantua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa lauhtua.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirnu luonto
Ruotsi
avgränsat område med djupt vatten
Suomi
syvä hauta vesistöaluessa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirpeä luonto sää
Ruotsi
bitande, bitter (köld)
Suomi
karvas, terävä, pureva
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä: kirpeä pakkanen.
Alkuperä
Isoniemi, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirrehtiä luonto
Ruotsi
tjäla
Suomi
routaa
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Parakka: jättää maan sulaksi eikä kirrehti.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirrehtyä luonto
Ruotsi
tjäla, uppstå tjäle
Suomi
routaa, jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Svappavaara, Parakka: maa kirrehtyy.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirrenaika luonto
Ruotsi
tjältid
Suomi
roudanaika
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirrettyä luonto
Ruotsi
tjäla, uppstå tjäle
Suomi
routaa, jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara: maa kirrettyy.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirretön luonto
Ruotsi
tjällös, ofrusen (mark)
Suomi
routaton
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirrukka luonto sää
Ruotsi
bitande, bister
Suomi
ankara, myrskyisä, tuima
Sanaluokka
adjektiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Om vind.
Alkuperä
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
onkka lainasana-saame luonto
Ruotsi
djup sjöliknande vik med ett sund mellan vik och vattendrag, kan ha tillopp
Suomi
järvenmallinen syvä lahti missä on salmi vesistöön
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Meänkieli; Enontekiö, Parakka, Vettasjärvi
Esimerkki
Enontekiö Enontekiö, (ylheinen), Parakka, Vettasjärvi: kauhea reikä juuri ku onkka. Parakka: kyllä onkissa veethän rantanuottaa.
Alkuperä
I. Tuovinen, Itkonen 1932. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
kirrukka tuuli luonto sää
Ruotsi
snålblåst
Suomi
kylmä viileä tuuli
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Under 10-15 Celsius, +.
Alkuperä
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-03
laakaranta luonto lainasana
Ruotsi
flack, vid strand
Suomi
laaja, laakea ranta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kirsi luonto lumi
Ruotsi
tjäle; tunn skare
Suomi
routa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nattavaara, Ullatti
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-02
kirsi luonto
Ruotsi
tjäle
Suomi
routa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Jyykeä, Vesisaari, Kemi, Kuolajärvi, Sodankylä, Kittilä, Rovaniemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, Täräntö, Sieppijärvi, (ylheinen)
Kulttuuri taustaa sanasta
vertaa routa
Alkuperä
I. Tuovinen, Tiesmaa, Artimo, Liljeblad, Paloheimo, Rapola, B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kirsittää luonto
Ruotsi
låta tjäla
Suomi
antaa routua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kompelusvaara: ettei kirsitä niittyjä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02