MEÄN SANA
kuohuaalto
vesi
Ruotsi
skumvåg
Suomi
kuohuaalto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
bottenområde i djupgrav, djupplats i vattendrag
Suomi
kari; hautapaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: laitu se on järven tai väylän suanossa se matalampi kohta, joko on kalat nousheet laijule.
Kulttuuri taustaa sanasta
Exemplet indikerar att betydelsen är grunt vattenområde.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
ung, tätvuxen, kort granskog; ung tätvuxen barrskog
Suomi
nuori kuusimetsä, havu-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä, Sodankylä, Kittilä, Täräntö, Tornionlaakso, Arpela, (ylheinen), Ylitornio, (ylheinen), Kätkäsuanto, Sieppijärvi, (ylheinen); Täräntö, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans karahakisto
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Tapainen, Liljeblad, Kena, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
tillta (kyla)
Suomi
kiihdyttää, pakkanen lisääntyy
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä, Kittilä: pakkanen kiuhtuu.
Alkuperä
Anthoni.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
tillta (vind, kyla)
Suomi
kiihdyttää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Inari Inari: kiuhtuu tuuli.; Inari
Esimerkki
Inari: kiuhtuu kiuhtuu kum pöllönpojan nälkä.
Alkuperä
Itkonen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
morgonsol
Suomi
aamuaurinko
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
stenbädd, -röse
Suomi
raunio
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sarvisvaara, Puoltikasvaara
Esimerkki
Sarvisvaara, Puoltikasvaara: kivestä rakenettu niinku kiukha rakenettu kivestä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans kiukas.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
plötslig tvär kurva i vattendrag, väg, tvär böjning i ngt föremål
Suomi
äkkimutka, jyrkkämutka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä, Arpela, Kompelusvaara
Esimerkki
Rovaniemi, Kittilä, Arpela, (ylheinen), Kompelusvaara: kiukka painimpuu. Kompelusvaara: jos uusikuu makkaa selälensä ninkul lapsen kehto ja kiukat nokat, nin sen kuun ajala tullee kovia pakkasia, jos se om pystössä nin tullee lauha kuu enimpäin, jos pystössä ja näkkyy vanhaata pohjaa nin tullee lauhat ilmat koko kuuksi.
Alkuperä
I. Tuovinen, Airila, Isoniemi, Artimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
snabb väg i vattendrag eller på land
Suomi
kätevä tie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö, Kuolajärvi
Alkuperä
I. Tuovinen, Sipola.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
stort dominerande område
Suomi
valta-alue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Aejmelaeus.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
mild, ljum, blid
Suomi
laimea, haalea, vaimea, lauha
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: laikea tuuli.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
svår plats (i fors)
Suomi
vaikea koskipaikka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
stort obebyggt, orört väglöst skogs- myr- eller fjällområde
Suomi
kiveliö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vesisaari, Kittilä, Rovaniemi, Sieppijärvi, Ylitornio, Vittanki, Arpela, Kätkäsuanto, Kompelusvaara, Parakka
Esimerkki
Vesisaari, Vesisaari, Kittilä, Rovaniemi, Sieppijärvi, Ylitornio, Vittanki, Arpela, (ylheinen), Ylitornio, (ylheinen), Kätkäsuanto, Kompelusvaara: villi kiveliö. Parakka: semmosissa synkissä kiveliöissä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa kaira
Alkuperä
I. Tuovinen, Tapainen, Aejmelaeus, Artimo, Isoniemi.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
ödemarksbäck
Suomi
kiveliöpuro
Sanaluokka
substantiivi
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
kivenmoljake
luonto
Ruotsi
stor, besvärlig sten
Suomi
suuri vaivanen kivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
flatsten, stenplatta
Suomi
laakakivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nikkala, Arpela, Kompelusvaara, Ylitornio, Kätkäsuanto, Parakka.; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: perustakivet laaoista. Kompelusvaara: pesän suun eessä joskus laaka.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa hella, natuska.
Ofta vid vattenbryn.
Alkuperä
I. Tuovinen, Aejmelaeus, B. Winsa: ordbok. Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckningar 2000.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
stenyta
Suomi
kivenpinta
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
stenspricka, -springa
Suomi
halkein, kivenrako
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: siihen kiverrakhon se taitto jalan.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
betesmark, -område
Suomi
laidunmaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Alatornio,; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: net olit paremat laijummaat.
Alkuperä
I. Tuovinen, Häll, Hannula.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
rensa åker från sten
Suomi
poistaa kivet pellolta
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Hämäläinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
stenlös
Suomi
kivetön
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi: kivetön maa.
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
stenrik
Suomi
kivirikas
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
stenämne i jord
Suomi
kiviaine
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
Ruotsi
stenbemängd sänka
Suomi
kivialanko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
I. Tuovinen.
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02