Uutisia

konikevät näkymätön maailma luonto termi sää
Ruotsi
sen islossning som föregicks av mild höst
Suomi
myöhäinen jäänlähtö ja aiempi lauha syksy
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
konto länsisuomi termi luonto kasvi
Ruotsi
skräp; damm; torv
Suomi
roska; pöly; turve
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, konto s 'torv; damm, skräp mm' (E Palo k 3473, SMSA).
Alkuperä
Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
konto luonto
Ruotsi
dimma, havsdimma, vinterdimma
Suomi
sumu, usva, auer, utu, terhen, huuru, meriusva, talvihuuru
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Raisinvuono, Inari, Vesisaari, Kittilä, Petsamo, Kätkäsuanto
Esimerkki
Raisinvuono, Inari, Vesisaari, Vesisaari, Kittilä, Petsamo, Kätkäsuanto, Kätkäsuanto, Vesisaari: se konto tullee tuolta valkeasta merestä. Kittilä: otti niin konthoon.
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi, Koskimies, Syrjänen, Itkonen, Rapola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
kontoilma luonto sää
Ruotsi
dimväder
Suomi
sumusää
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
kontomaa kotitalous luonto
Ruotsi
lätt och mjuk mulljord
Suomi
keveä, pehmeä pintamaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
kontomaa luonto kasvi
Ruotsi
mossbevuxen mark, tjock mossa
Suomi
turvesammalmaa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari, Kompelusvaara
Alkuperä
Itkonen, Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
laipata luonto
Ruotsi
vara ojämn
Suomi
olla tasaton
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Jierijärvi
Esimerkki
Jierijärvi: tasaton maa laippaa.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-02
> lisää
kontu luonto kasvi
Ruotsi
tjock, mjuk mossa, torvblandad mossa, torv, stor, torr tuva på myr el naturslåtter
Suomi
turve, -sammale
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, Täräntö, Rovaniemi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
kontuturve luonto kasvi
Ruotsi
torvmossa
Suomi
turvesammal
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Täräntö
Alkuperä
Tiesmaa. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
lakitie kotitalous luonto
Ruotsi
bergstoppsväg
Suomi
vuorenlakitie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: se on komea lakitie, mutta kivevä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
koppava luonto
Ruotsi
storsänkad?
Suomi
iso, vahva?
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: niin tavattoman koppava hään.
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen?
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
koppi luonto
Ruotsi
stens framsida
Suomi
kiven etupuoli
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa koppi 'lyra', ottaa koppia. Är det korrekt betydelse med stens framsida?
Alkuperä
Lars Lampinen, Unbyn Boden. Bengt Pohjanen, Meänmaan aviisi sept 2009. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
korjumaa kotitalous luonto
Ruotsi
brukad jord
Suomi
vljelty maa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
korpi luonto puu
Ruotsi
svårpasserad lågt, blött markområde med tät gran- och björkskog
Suomi
märkä, vaikea, huonokulkeva paikka, taajakuusikko, koijukko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen), Kittilä
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
korpikuusi luonto puu
Ruotsi
långsmal gran med få korta kvistar
Suomi
pitkä, ohut harvaoksanen kuusi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
laipea luonto sää
Ruotsi
mild, ljum, blid
Suomi
mieto, lempeä, haalea, laimea
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Täräntö
Esimerkki
Täräntö: laipea tuuli.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
korpimaa luonto
Ruotsi
låglänt blött markområde med tät granskog
Suomi
korpimaa, alanko taaja kuusikkometsä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen), Kittilä
Alkuperä
I. Tuovinen, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
korpimettä luonto puu
Ruotsi
tät skog
Suomi
taaja metsä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä
Alkuperä
Artimo, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
kortekko luonto kasvi
Ruotsi
fräkenväxtlighet
Suomi
korteikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
kortheikko luonto kasvi
Ruotsi
plats med fräken
Suomi
korteikko
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Rovaniemi
Alkuperä
Artimo, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
kortheinen luonto kasvi
Ruotsi
fräkenaktig
Suomi
korteinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: kortheiset heinät, ei niist-ole hevoselle.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
laijin luonto poronhoito
Ruotsi
betesmark
Suomi
laidun
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: hajaporot koota laitimista pois. Vittanki: talvilaijin.
Kulttuuri taustaa sanasta
Betesmark för ren, ko, häst, får.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
kortsi lainasana-saame luonto
Ruotsi
fors i fjällbäck med flera stora fall
Suomi
purovuorenkoski joissa on linkkoja
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö
Kulttuuri taustaa sanasta
harvinainen
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää
korva luonto vesi
Ruotsi
bäcks utlopp i större vattendrag
Suomi
puronsuu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto, Kätkäsuanto
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-02
> lisää