Uutisia

kulkuhöyry luonto sää
Ruotsi
frostdimma som rör sig över mark
Suomi
kuurusumu, -höyry
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, Alatornio
Alkuperä
Tuovinen, Syrjänen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kulkupaikka luonto
Ruotsi
naturlig väg
Suomi
luonnontie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: vasitut kulkupaikat ne on hevosilla mistä pääsee toishiin maihin, vaarain alustoja ja ympäri jänkkiä ja kovia ja jänkämpäitä poikki.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kulkureisu luonto
Ruotsi
färdväg
Suomi
matkatie
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Vittanki: häätyy räknätä nek kulkureisut.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kulkutie luonto
Ruotsi
färdväg
Suomi
kulkutie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kullas luonto
Ruotsi
flack kulle
Suomi
kukkula, kumpu, kukkare, rinne
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kullinsänki kotitalous luonto
Ruotsi
stubb på äng efter lie
Suomi
sänki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
lainas luonto lainasana-saame vesi
Ruotsi
bredare sel ovan fors
Suomi
leveä suanto kosken ylhäällä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Ofta grundare vadplats eftersom selet är bredare.
Alkuperä
Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kulloontua luonto
Ruotsi
oslagen hö som torkar
Suomi
kuivaava niittämätön heinä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kulloutua luonto
Ruotsi
oslagen hö som torkar under hösten
Suomi
niittämätön heinä joka kuivaa syksyllä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Rovaniemi: on kullounu heinä.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kulmakunta luonto
Ruotsi
perifer, avlägsen bebyggelse
Suomi
kaukainen maaseutu
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kulo luonto
Ruotsi
skogsbrand
Suomi
metsäpalo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kulo kotitalous luonto
Ruotsi
gräsbrand
Suomi
ruohikkopalo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Erkheikki
Kulttuuri taustaa sanasta
harvinainen
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kulo kotitalous luonto
Ruotsi
brunbränd mark efter gräsbrand
Suomi
ruskea maa ruohovalkean jälkeen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: se jääpi ninku vähänen kulo tähhän.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
lalva luonto
Ruotsi
topp, -yta
Suomi
lalva
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka: siinä se vatkaa koskessa, sauvomen varsin veen lalfhan.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kulo kotitalous luonto
Ruotsi
oslagen hövall, slåttermyr
Suomi
kulottunut pelto, niittysuo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kittilä, Raisinvuono, Rovaniemi
Esimerkki
Kemi, Kittilä, Raisinvuono, Rovaniemi, heinää mennee kuloksi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Muonio, Alatornio, Kainulasjärvi, ei sitä väylää auta jättää kulole (väyläniitty)
Kulttuuri taustaa sanasta
Hövall, slåttermyr där höet torkar och lägger sig på marken, gammal nerfallen hö.
Alkuperä
I. Tuovinen, Hannula, Artimo, Rapola, Paloheimo, Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kulojänkkä luonto kotitalous
Ruotsi
slåttermyr som inte slås
Suomi
kulosuo, suo mitä ei niitetä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara?
Kulttuuri taustaa sanasta
Där höet torkar och lägger sig på marken (motsvarande ett års träda)
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kulonen kotitalous luonto
Ruotsi
torr, oslagen (hövall)
Suomi
kulottunut pelto
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
fuskata ihminen länsisuomi lainasana
Ruotsi
fuska, lura, vara ohederlig
Suomi
pettää, menetellä epärehellisesti
Sanaluokka
verbi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, fuskata v 'fuska' (SMS k 656).
Alkuperä
Lars Lampinen. Muonionsanoja. Muoniolainen mies 2006.. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
lama kaakuri ihminen lapsi jellivaaransuomi lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
mager stackare
Suomi
laiharaukka
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Jellivaara Satter
Kulttuuri taustaa sanasta
Om t.ex ett magert barn.
Alkuperä
Torbjörn Ömalm. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kuloniitty kotitalous luonto
Ruotsi
slåtter med oslagen fjolårshö
Suomi
kulottunut niitty
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kuloton kotitalous luonto
Ruotsi
slåtter som ej varit i träda
Suomi
niitty joka ei ole ollut kesantossa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kulottaa kotitalous luonto
Ruotsi
torka hö
Suomi
kuivattaa heinää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Nattavaara, Purnu.
Kulttuuri taustaa sanasta
Betydelse: flotta fräken?
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-03-01
kulotus luonto
Ruotsi
svedjebränning av slåtter
Suomi
niittypoltto
Sanaluokka
substantiivi
Esimerkki
Joka vuosi met kulotimma sen niityn.
Kulttuuri taustaa sanasta
stf. keväällä heti lumen sulattua, kirren aikana suoritettava kuloheinän poltto efter snösmältning
Alkuperä
Yliperän sanakirja. Oiva Arvola. Lars Lampinen, Unbyn Boden. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01
kulovalkea luonto
Ruotsi
löpeld
Suomi
kulovalkea
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Erkheikki
Kulttuuri taustaa sanasta
Okontrollerad eldsvåda (t ex på äng).
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-03-01