Uutisia

kuutamo luonto sää
Ruotsi
månsken
Suomi
kuutamo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Muonio, Kemi
Alkuperä
I. Tuovinen, Koskimies. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kuutamoinen luonto
Ruotsi
månskensaktig
Suomi
kuutamon mallinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kuutilo luonto
Ruotsi
vitsten
Suomi
valkeakivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kuutilokivi luonto
Ruotsi
vitsten
Suomi
valkeakivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
lakso länsisuomi luonto
Ruotsi
dal
Suomi
laakso
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Arpela, ylheinen, Kätkäsuanto, Vesisaari, Rovaniemi, Alatornio, Kittilä, Jyykeä, Kemi,; Jyykeä
Esimerkki
Jyykeä: tuohon lakshon.
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, lakso s. dal (V Ikäheimo k 3410, SMSA).
Alkuperä
Häll, Isoniemi, Kaarakka, Rapola, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kuutinpyry näkymätön maailma luonto sää
Ruotsi
snöoväder i februari; skottdagens oväder
Suomi
karkauspäivänpyry
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuutinpyry pettää hylkheenpojhat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Ovädret täcker sälkutarna
Alkuperä
Anders Koski, Nikkala, kvarlämnade anteckning 2000. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kuuton luonto
Ruotsi
månfri
Suomi
kuuton
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kuuvan luonto
Ruotsi
månsken
Suomi
kuutamo
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: kuuvan alkanu nousemhan., Kittilä: ei olek kuuvan aika.
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kue luonto
Ruotsi
smal sänka, grop i bergssida, sluttning
Suomi
kuilu, kuoppa
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, Kompelusvaara, Ylitornio
Esimerkki
Enontekiö, (ylheinen), Kompelusvaara, Ylitornio: vaaran kue.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans kuve.
Alkuperä
I. Tuovinen, Tapainen, Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kuvehtia luonto
Ruotsi
hägra
Suomi
kangastaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
lamu luonto
Ruotsi
stor, vid
Suomi
iso, laaja
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi; Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: Selkävaarassa on lamut maat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans lamo.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kylhäinen luonto
Ruotsi
byaktig
Suomi
kylänmallinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kylki keho luonto puu
Ruotsi
sida (kropps-, bergs-, träd- etc)
Suomi
sivu, kylki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka, Kainulasjärvi, Lohijärvi, Kätkäsuanto
Esimerkki
Parakka, Kainulasjärvi, Lohijärvi, (ylheinen), Kätkäsuanto, Parakka: fläski kyljittem päältä.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kylmetty luonto vesi
Ruotsi
frusen, djupfryst, fryst
Suomi
jäätynyt, paleltunut
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Vittanki, Enontekiö
Esimerkki
Vittanki: ja kylmetyitä lahoja seiniä. Enontekiö, (ylheinen): kylmettyym maahan panin putaatit.
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kylmettyä luonto vesi
Ruotsi
frysa till is, tjäla, djupfrysa
Suomi
kylmettyä, jäätyä
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Sodankylä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, Vittanki, Parakka, Jukkasjärvi, Kompelusvaara, Kompelusvaara, Kompelusvaara, yöksi kylmettyy; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: kyllä kaltio kylmettyy.
Alkuperä
I. Tuovinen, Hämäläinen, Artimo, Paloheimo, Kena, B. Winsa: ordbok. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kylmetyksissä luonto
Ruotsi
i fruset tillstånd
Suomi
jäätyksissä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Nilivaara, Ullatti
Esimerkki
Nilivaara: sai olla märkänä ja kuivana kylmetyksissä, esimerkiksi kuskat ko ajettiin pölkkyjä. Ullatti: hän oli niin kylmetyksissä ja perätyksissä.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-28
> lisää
kylmetys: kylmetyksisä luonto
Ruotsi
fryset tillstånd, förfruset
Suomi
jäätyksissä
Sanaluokka
atverbi
Paikkoja
Sodankylä, Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kainulasjärvi, hamheet kylmetyksissä
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo, Artimo, Hämäläinen, Kena. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-28
> lisää
fusku lainasana
Ruotsi
ohederlighet, fusk
Suomi
huijaus, epärehellisyys
Paikkoja
Kolari, Pello
Esimerkki
Ennen Sököä pelatessa, jos veti kortin vaikkapa pakan alta niin se oli Fuskua. Se että yritti hämätä perskortilla oli pelitaitoa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Se että kolmen porukassa 2 pelasi yhtävastaan rahapelissä oli jo enempi kuin Fuskua. Käytössä vielä tänäpäivänäkin Rovaniemeä myöten.
Alkuperä
Marko Niku. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
laveri puu kotitalous
Ruotsi
ihoplagd rad av stockar
Suomi
rivi tukkia
Paikkoja
Pello, Kolari
Esimerkki
Savottakämpillä lautainen makuualusta/sänky. Joskus käytetty nimitystä myös vanhoista lauteista saunassa. Käyhän makkaamaan laverille , reppuresu tyynyksi.
Kulttuuri taustaa sanasta
Käyh
Alkuperä
Marko Niku. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
höllätä
Ruotsi
släppa, lossa
Suomi
löysätä
Paikkoja
Kolari, Pello
Esimerkki
Höllää narua, anna löysää ( Esim. verkonlasku tai koku jään alla). Höllää suittia, Hevonen kiihyttää, vauhti kasvaa.
Kulttuuri taustaa sanasta
Nykysten joskus sanotaan myös jos joku tekee liikaa tai liaan nopeasti, että höllää nyt. Merkitys ehkä että antaa periksi ei piä väkisin.
Alkuperä
Marko Niku. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
sormi keho loru
Ruotsi
finger
Suomi
sormi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä, sormien nimet: peukalo, nenäsormi, keskisormi, nimetönsormi, sakarisormi, luetaan näinkin: peukalopukki, suomensukki, lankamanni, kultarälli, pikkulilli, Rovaniemi Kemi, Rovaniemi, Rovaniemi, Kittilä 3 , sormien nimitykset alkaen vasemman käden peukalosta: peukalopukki, suomensukki, lankamanni, kultarilli, pikkulilli. 2) alkaen oikean käden peukalosta: sommuli, likipoti, konsormi, saksivääri, katarivääri
Kulttuuri taustaa sanasta
kirjak. peukalo, nenä-, etu-, keskisormi, nimetön, pikkurilli, peukalopukki suomensukki, lankamanni, kultaralli, pikkurilli, kynsi, kynsiranne, pye, sormihaara, rystynen, isorilli, sakarisormi, kultarälli.
Alkuperä
Jukka Korva: Isoniemi, Aejmelaeus, Liljeblad, Kaarakka, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
peukalopukki keho
Ruotsi
tummetott
Suomi
peukalopukki
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
liputtaa poronhoito vasen
Ruotsi
köra ren med töm på vänster sida
Suomi
ajaa poroa hihna vasemmalla puolella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä: liputtamalla ajaa poroa.
Kulttuuri taustaa sanasta
vasen
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
kurakäpälä keho vasen
Ruotsi
smutshand, vänsterhand
Suomi
vasenkäsi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vänster, nedlåtande
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää