Uutisia

olla oikea vasen näkymätön maailma
Ruotsi
förebåda
Suomi
ennustaa
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kittilä
Esimerkki
Kittilä: oikeata silmää kun kutistaa se on hyvvää.
Alkuperä
Liljeblad. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
kätinen vasen
Ruotsi
i sammansatta ord, -hänt
Suomi
kätinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi: vasenkätinen.
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
kurakäsi vasen
Ruotsi
vänsterhänt
Suomi
vasenkätinen
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Sieppijärvi, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
kura itäsuomi lempinimi/haukkumanimi slangi vasen
Ruotsi
vänster
Suomi
vasen
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
östfi, kura s enbart Kolari östfinsk 'vänster' (Kyllikki Rantala k 6124, SMSA).
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
lummehtua keho
Ruotsi
slå lock för öronen
Suomi
lyödä korvat lukkoon
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Alatornio
Alkuperä
Häll. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
lumehtua ihminen keho itäsuomi
Ruotsi
slå lock för öronen
Suomi
lyödä korvat lukkoon
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Kompelusvaara
Esimerkki
Kemi, Kompelusvaara, Kompelusvaara: tässä net huutavat että korvakki lumehtuvat.
Kulttuuri taustaa sanasta
Finska dialektarkivet, östfinskt ord. Kans lummehtua.
Alkuperä
Pannu muistiin B. Winsa: ordbok
Muokattu
2017-02-27
> lisää
tasku vaate itäsuomi
Ruotsi
ficka
Suomi
tasku
Sanaluokka
substantiivi
Kulttuuri taustaa sanasta
Västfi, plakkari, östfi tasku id (ALE 231, SMSA).
Alkuperä
Meänkielen sanakirja, Lars Lampinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
kylmetyttää ihminen luonto
Ruotsi
låta förfrysas
Suomi
kylmettää
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi, Parakka
Esimerkki
Kemi, Parakka: ittensä huolimattomuuvela kylmetyttää.
Alkuperä
I. Tuovinen, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
kylmä luonto
Ruotsi
orörd
Suomi
koskematon
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Ylitornio
Esimerkki
Ylitornio, (ylheinen): kylmääm mettään se teki asuntonsak.
Alkuperä
Tapainen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
kylmän pilvi luonto sää
Ruotsi
kallmoln
Suomi
kylmän pilvi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
lanta etnisyys luonto lainasana
Ruotsi
mark nedan sameland
Suomi
maa saamenmaan etelämpänä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Vittanki
Esimerkki
Vittanki: lannanmaasta se on kotosin. Vittanki: kul lappalainen tullee lanthaan.
Alkuperä
Airila. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
vankka luonto lainasana-saame
Ruotsi
dal
Suomi
laakso
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Nordreisa.; Jyykeä
Esimerkki
Jyykeä: Raisivvakka, tammovankka.
Kulttuuri taustaa sanasta
< saame? Kans vakka.
Alkuperä
Valonen, Rapola. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
kylmänen luonto lumi sää
Ruotsi
nattköld
Suomi
yöpakkanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: hankheenki tullee huonompi kylmänen., Rovaniemi, Rovaniemi, Kompelusvaara, Turtola, Kompelusvaara, oli niin hyvä kylmänen ettei mäntänys sivakka
Kulttuuri taustaa sanasta
Nattköld som håller skaren på dagen.
Alkuperä
I. Tuovinen, Tiesmaa, Isoniemi, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
kylmänhauras luonto
Ruotsi
köldspröd
Suomi
kylmänhauras
Sanaluokka
adjektiivi
Esimerkki
Masunti: tuli niin kylmänhasuras rauta.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
karvamato hyönteinen
Ruotsi
stor mask, tusenfoting
Suomi
isomato; juoksujalkainen, tuhatjalkainen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Inari
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
kylmänkolea luonto sää
Ruotsi
gråkall, kulen
Suomi
kylmänviileä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kompelusvaara
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
lamfare? luonto
Ruotsi
vattenöga i myr, tjärn, göl
Suomi
suosilmäke
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ylitornio
Kulttuuri taustaa sanasta
Betydelsen kan vara felaktig.
Alkuperä
Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
lanta etnisyys poronhoito luonto lainasana
Ruotsi
skogssameområde
Suomi
metsäsaamelaisalue
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Område i skogstrakter där en skogsrenskötare idkar sin näring.
Kulttuuri taustaa sanasta
Lissää tietoja CD:ssä poronhoijosta.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
lehmitie eläin luonto
Ruotsi
kostig
Suomi
lehmätie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
köyrykuut luonto sää
Ruotsi
december, januari, februari
Suomi
pakkaskuut
Sanaluokka
substantiivi monikko
Paikkoja
Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: köyrykuut kum pääsis, nin kyllä sitä sittep pärjää, valosamat ajat tulevat (joulukuu, tammi-, helmi-).
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
fulmahti kotitalous lainasana
Ruotsi
fullmakt
Suomi
valtakirja, valtuus, valtuutus
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
funteerata lainasana ihminen
Ruotsi
fundera
Suomi
ajatella
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
fuorata rakennus lainasana
Ruotsi
brädfodra hus
Suomi
laudottaa rakennus, vuorata
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Simo, Kemi, Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
< ruotti
Alkuperä
Räsänen, Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää
fuori vaate lainasana
Ruotsi
klädfoder
Suomi
vuori, vaatteen-
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi, Kätkäsuanto, (ylheinen), Enontekiö, Kompelusvaara, Täräntö,
Alkuperä
Paloheimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-27
> lisää