Uutisia

linkka luonto
Ruotsi
stenröse i bergssida
Suomi
kiviraunio mäenrinteessä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kätkäsuanto
Esimerkki
Kätkäsuanto: linkka on kivijuolu vaarain kyljissä.
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa penkkä
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
linkka luonto
Ruotsi
fall, vattenfall
Suomi
vesiputous, putous
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Ruija, Kittilä, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, Kompelusvaara, Pajala
Esimerkki
Ruija, Kittilä, Kittilä, Kätkäsuanto, Sieppijärvi, Sieppijärvi, Kompelusvaara, Kätkäsuanto, Kätkäsuanto, Pajala: ei pystölinkka (vaan) pitkä nouseva linkka.
Alkuperä
I. Tuovinen, Anthoni, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
linkka luonto
Ruotsi
stupkant, stup, tvärbrant
Suomi
jyrkkä rinne, kallioseinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Alatornio, Enontekiö
Esimerkki
Alatornio, (ylheinen), Alatornio, (ylheinen). Enontekiö, (ylheinen): pahtalinkka, törmälinkka.
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
linkkanen luonto
Ruotsi
fallrik
Suomi
putousrikas
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kittilä: linkkanen vesi.
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
linnunpolku luonto lempinimi/haukkumanimi
Ruotsi
smal stig (omskrivning)
Suomi
kapea polku
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
linnunrata näkymätön maailma luonto
Ruotsi
vintergata, himlavalv
Suomi
linnunrata
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Parakka
Esimerkki
Parakka, jos iästä keskitaifhaale on paljas se om pälvi jouhluun asti, Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Kittilä, Parakka, linnurraasta räknäthään Mikkelistä jouhluun (talven lumen tulon)
Kulttuuri taustaa sanasta
tarkempia tietoja CD:ssä. Föränderlig himmel vintertid.
Alkuperä
I. Tuovinen, Kaarakka, Paavola, Isoniemi, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
linnuntie mitta luonto
Ruotsi
fågelväg, kortaste väg
Suomi
linnuntie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Täräntö, Kompelusvaara
Esimerkki
Rovaniemi, Täräntö: linnuntietä niinku liljaa myön. Kompelusvaara: suoriks linnuntietä.
Alkuperä
I. Tuovinen, Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
linnunvaanimapaikka slangi luonto
Ruotsi
oplöjd åkerremsa (lekf)
Suomi
auraamaton peltoalue (leik)
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Vertaa pieluspää.
Alkuperä
Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
lisma luonto kasvi
Ruotsi
slem, alg i vatten
Suomi
lima, levä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Enontekiö, (ei ylheinen).
Esimerkki
Slem, alg, på sjö, el älvbotten som fastnat på andra växter.
Alkuperä
Itkonen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
litsinä luonto
Ruotsi
lersmörja
Suomi
kura
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
liukia luonto
Ruotsi
mild
Suomi
mieto, lempeä
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Kemi
Kulttuuri taustaa sanasta
Harvinainen.
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
liula luonto
Ruotsi
frusen, hal höstväg
Suomi
jäätynyt, liukas syystie
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Sieppijärvi
Kulttuuri taustaa sanasta
Onkohän se oikein?
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
liuota, liuvota luonto
Ruotsi
halka
Suomi
liukua
Sanaluokka
verbi
Paikkoja
Kainulasjärvi
Esimerkki
Kainulasjärvi: liukosit jalat ja lankes siihen.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
lämpymän savu sää luonto
Ruotsi
solrök, dis, dimma
Suomi
lämpimän savu, auer
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kittilä
Kulttuuri taustaa sanasta
Kans sauvu.
Alkuperä
Virpi Ala-, Isoniemi. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
liuskakivi luonto
Ruotsi
liten flatsten
Suomi
litteäkivi
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi, Kittilä
Alkuperä
Hämäläinen, Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
loppuheinä kotitalous luonto
Ruotsi
sista tiden under höbärgning
Suomi
loppuheinä
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kemi
Alkuperä
Kaarakka. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-22
> lisää
lorakko luonto vesi
Ruotsi
vattenpöl
Suomi
lätäkkö
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
> lisää
losahuttaa luonto
Ruotsi
slå till, drämma till (om kyla)
Suomi
iskeä, hakata
Sanaluokka
verbi
Esimerkki
Kittilä: pakkanen losahutti potun kaalen.
Alkuperä
Anthoni. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
> lisää
losku luonto vesi sää
Ruotsi
slask
Suomi
loska
Sanaluokka
adjektiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Esimerkki
Rovaniemi: tuommoset kengät panhan tämmöselä loskula.
Alkuperä
Hämäläinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
> lisää
louhi luonto
Ruotsi
spricka, skrev i sten
Suomi
halkein
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kuolajärvi
Alkuperä
Aejmelaeus. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
> lisää
louhikko luonto
Ruotsi
stenig och ojämn terräng
Suomi
louhikko, kivinen, tasaton maasto
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Arpela, (ylheinen)
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
> lisää
lue luonto sää
Ruotsi
nordväst (om vind)
Suomi
luodetuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara, luotheelta taas, luettuuli; Kompelusvaara
Esimerkki
Kompelusvaara: tuuli on luotheela. Kompelusvaara: tuo länsipohja joka meän puhheessa vain on lue.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
> lisää
luepohjanen luonto sää
Ruotsi
nordvästlig vind
Suomi
luodepohjanen
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Rovaniemi
Alkuperä
Artimo. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
> lisää
luettuuli näkymätön maailma luonto
Ruotsi
nordvästvind
Suomi
luodetuuli
Sanaluokka
substantiivi
Paikkoja
Kompelusvaara: luettuuli on pouiksi.
Alkuperä
I. Tuovinen. Pannu muistiin Birger Winsa
Muokattu
2017-02-21
> lisää